Kategoriat
Lifestyle Perhe & suhteet Terveys & hyvinvointi Ura

Epäonnistumisen CV

Rohkea uskaltaa epäonnistua

Törmäsin vasta nyt todella hauskaan postausaiheeseen, joka oli Juliaihmisen blogissa jo joulukuussa. Aihe on sen verran mielenkiintoinen, että haluan itsekin osallistua siihen. Epäonnistumisen CV on alkuaan lähtöisin neurobiologi Melanie Stefanilta ja Julia oli bongannut ystävänsä facebook-seinältä Princetonin professori Johannes Haushoferin epäonnistumisten CV:n. Yliopistomaailmasta, siskolta ja äidiltäni tutuksi tullut tutkijan työpolku ainakin on sellainen, jossa epäonnistumista on siedettävä. Rahoituksen hakeminen kerta toisensa jälkeen on varmasti monelle tutkijalle tuttua. Monilla menestyneillä ihmisillä on myös taustalla paljon epäonnistumisia. Ehkä he ovat yrittäneet kerta toisensa jälkeen, päästäkseen asemaansa. Siksi mietinkin, että voisin listata myös omia epännistumisiani sillä monenlaista on tullut yritettyä!

Työpaikat joita en saanut

Olen viimeisen puolentoista vuoden aikana hakenut useita vakituisia paikkoja, jotka vastaisivat elintarviketieteiden tutkintoani ja työkokemustani sosiaalisessa mediassa mutta en ole tullut valituksi. Esimerkiksi Fazerille olen hakenut:

Product Development trainee eli tuotekehityksen traineepaikkaa Helsinkiin,

Tuotekehityksen traineepaikkaa Lappeenrantaan,

Fazer Makeisten Brand Manager tehtävää,

Senior Specialist, Brand and Social Media paikkaa

sekä Digital Content Producer paikkaa

Olen käynyt Fazerilla yhteensä kolme kertaa työhaastattelussa mutta paikkaa ei ole herunut, ainakaan toistaiseksi.

Töitä olen hakenut myös Unileveriltä, Valiolta, Pauligilta(x2), Finnairilta, Keskolta (x2), Nespressolta ja muutamasta pienyrityksestä. Onneksi yrittäjänä on töitä piisannut, muuten olisi matti kukkarossa.

Opinnot jotka eivät ole onnistuneet

Hain ensisijaisesti lukemaan ravitsemustiedettä mutta pisteeni eivät riittäneet siihen koulutusohjelmaan joten päädyin elintarviketieteisiin johon pisteraja oli matalampi.

Hain keväällä 2018 TRANSMED maisteriohjelmaan lääketieteelliseen tiedekuntaan suorittamaan maisteriopintoja mutta en saanut opiskelupaikkaa.

Tein varmaan tiedekunnan ennätyksen käymällä kemian perusteet kurssin 7 kertaa ja orgaanisen kemiankin mukavat 4 kertaa ennen kuin pääsin läpi. Ainoa lohtu on, että tein loppujen lopuksi kemiaa kokonaisen sivuaineen (25 op) verran, vieläpä hyvällä arvosanalla, kun pääsin perusteista kemialliseen analytiikkaan ja fysikaaliseen kemiaan ja elintarvikekemiaan joista nautin ja ne sujuivat paremmin.

Edelleen karvaimpana on ehkä hakeminen musiikkiluokalle kolmannella ala-asteella. En päässyt ja naapurissa asuva ystäväni Vuokko pääsi. Päädyin sitten samaan kouluun kieliluokalle lukemaan ranskaa. Vieläkin harmittaa. Menikö se Hinaja-laulu niin huonosti?

Kilpailut joihin olen hakenut

Vuonna miekka ja kivi olin nuori ja nätti, sekä valmiina valloittamaan mallimaailman. Kävin Marjo Sjöroosin mallitoimiston Ammattimallikurssin vuonna 2006, sain siitä hienon diplomin ja tietysti hurjasti kokemusta mm. mallikävelystä. Tavoitteenani oli Miss Suomi kisat, mutta en päässyt osakilpailuista jatkoon. Vuotta myöhemmin hain Fitnessmallikisaan ja pääsin castingeissa 20 parhaan joukkoon mutta en varsinaiseen kisoporukkaan. Miss Suomi karsinoissa minusta pidettiin mutta sain palautetta, että olisin saanut olla vähintään 4 kiloa kevyempi (63kg/172cm). Hain myös Suomen Robinson ohjelmaan vuonna 2004. Ohjelma oli Nelosella ja siinä kilpailijat evakuoitiin autiolle saarelle. Tässäkin pääsin haastatteluun saakka mutta en itse kisaan. Ehkä tosi-tv ei olisikaan ollut mun juttu.

Siinäpä sitä hylkäyksiä hylkäyksien perään. Raskaimpana on ehkä kolme keskenmenoa esikoisemme jälkeen mutta siitä ei ehkä tulisi kirjoitettua edes näin masentavaan CV:hen. Onni on, että luoja soi meille kuitenkin kolme lasta vielä noiden keskenmenojen jälkeen <3

Missä sinä ole epäonnistunut? Ja jos olet bloggaaja ja postaat aiheesta niin heitähän linkki kommentteihin niin pääsemme lukemaan!

9 vastausta aiheeseen “Epäonnistumisen CV”

Tein syksyllä töitä sellaisessa työyksikössä jossa olen vuosikausia toivonut saavani työskennellä. Nautin työstä ja kotiäitiyden jälkeisestä hurmasta haastaa ja kehittää itseäni työelämän puolella. Syksyn ajan rakensin meille uutta arkea ja se oli ihanaa, vaikka onhan työssäkäynti toki raskastakin. Tammikuun alkupuolella pääsin työhaastatteluun vakipaikasta sinne yksikköön, mutta en tullut valituksi ja samalla lähti työt alta. Pettymys tietysti suuri, vaikka yritän uskoa että jotain vielä parempaa on tulossa. Nyt sitten uusia suunnitelmia ja tavoitteita luomaan, jahka pääsen pettymyksen käsittelyssä siihen pisteeseen. 😘

http://arjenhaaveilua.blogspot.com/2020/01/miten-selvita-pettymyksista.html?m=1

Se ei ettei tule valituksi on aina pettymys ja pieni kolaus työminän itsetunnolle. Tosi harmi, että noin kiva paikka meni sivu suun, vaikka olit innoissasi kehittämässä itseäsi tuossa työssä. Haluaisin uskoa, että noin motivoituneelle ja innostuneelle työntekijälle löytyy vielä parempi paikka! <3

Vähän kirpaisi mutta se on hyvä tiedostaa, että kaikki ei aina onnistu mutta silti pitää jaksaa yrittää niin kyllä se palkitseekin 🙂 Kiitos kommentista, ihanaa kun olette tykänneet!

Hienoa Anna! Super rohkea ja niin tärkeä kirjoitus 🙏🏼 Monen monta epäonnistumista myös täällä takana, mutta vaikka epäonnistumiset sen hetken itsetuntoa nakertaa niin kai sitä loppujen lopuksi mielummin on se, joka tietää miltä epäonnistuminen tuntuu kun se, joka on saanut aina kaiken ja suhtautuu asioihin ylimielisyydellä ✌🏻 Kaikkea hyvää sinne wonderwomen😍

Tosi hyvä kirjoitus! Tällaista aitoa tekstiä on mielenkiintoista lukea. Kiitos rohkeasta kirjoituksesta! 🙂

Mä olen hakenu satoja paikkoja enkä ole saanu ja olisi halunnu. Keikka-työtä teen ja perhe-elåmä. Ei oo helppoa tosiaan..

Kommentit on suljettu.