Kategoriat
Perhe & suhteet

Ihania vauvauutisia suvussa

Meillä on ihanan kotoista sisällä, kun kesän ulkona rullalla olleet alakerran matot on pesty ja tuotu takaisin sisään. Tunnelma on taas syksyisen lämmin, kun jalan alla on pehmä matto. Tänä vuonna meillä ei käyneet matot pesulassa, vaan ne pestiin miehen hankkimalla Kärcher tekstiilipesurilla. Tehokas vehje!

Kolme päivää sitten sukuumme tuli uusi tulokas, kun lapset saivat ensimmäisen serkun isän puolelta. Miehen sisko nimittäin sai esikoisensa, ihanan ja suloisen pienen pojan. Kävimme eilen viemässä heille kukkia ja suklaata ja lapset pääsivät tapaamaan pientä serkkupoikaa. Voi vietävä miten pieniä tuollaiset muutaman vuorokauden ikäiset vauvat ovat ja miten iso ilo tämä meille on. Miehen sisko on todella ihana ihminen he asuvat miehensä kanssa ihan meidän lähellä. Todella ihanaa, että suku kasvaa miehenkin puolelta. Kamerastani loppui akku juuri ovesta astuessa joten en saanut kuvaa teille edes varpaista. Suloinen hän kuitenkin on! Vauvauutisia on muuallakin ainakin tulossa, sillä Espoossa asuva veljeni kertoi, että odottaa vaimonsa kanssa toista lasta <3

Kuun lopussa päästään käymään Oulussa minun perheen luona, kun juhlimme siskoni valmistumista oikiksesta. Hän palautti gradun hetki sitten ja tempaisi tosiaan koko oikiksen kahdessa vuodessa. Tämä on asia, miten tällainen ikuisuusopiskelija ei ehkä ikinä ymmärrä 😀 Mutta toden totta, ihan loistava syy juhlia! Kyllä tässä perästä tullaan.

7 vastausta aiheeseen “Ihania vauvauutisia suvussa”

Moi Anna!

Olen lukenut sun blogin kokonaan läpi kolme kertaa enkä koskaan kommentoinut mutta nyt tuli yhtäkkiä sellainen fiilis että no hitto miks ei!

Oot ylivoimaisesti inspiroivin ihminen kenen elämää olen kaukaa seurannut! Halusin kysyä, teetkö vielä personal trainerin hommia? Sen verran mitä blogin kautta olen ymmärtänyt, elämäsi on super kiireistä muutenkin 🙂

Moikka! Kiva kun kommentoit 🙂 Hauska kysymys, sillä voisin toki tehdäkin mutta en oo tehnyt enää vuosiin. Lopetin oikeastaan jo pian siitä kuin aloitin eli treenautin viimeiset asiakkaat Amosta odottaessa. Liikunta-alalle paluu tuntui vaikealta raskauden ja kilojen myötä ja sitten se oikeastaan jäi kokonaan. Nykyään olen nauttinut opinnoista ja teen sen ohella sosiaalisen median töitä.

Kiitos vastauksesta! Ymmärrän oikein hyvin ettei työ pt:nä välttämättä tunnu ihan omalta jos ei enää ole ”fitnesskunnossa”, ja tätä en missään nimessä tarkoita pahalla. Aloin siis itse miettiä ylipainon kanssa kamppailevana että itse hankkisin paljon mieluummin trainerin, joka tietää millaista on olla ylipainoinen ja laihduttaa sitä pois, kuin ihmisen joka on koko ikänsä ollut hyvässä kunnossa.

Mutta ihanaa että olet löytänyt myös muita sinua kiinnostavia työhommissa 🙂

Miten sattuikin, että myös minä kommentoin ensimmäistä kertaa kuten edellinenkin kommentoija. Olen nimittäin parin viimeisen viikon aikana lukenut blogisi alusta loppuun. Ensinnäkin haluaisin sanoa sinulle, että olet todella kaunis kaikissa kuvissasi ja näytät nyt aivan yhtä hyvältä kuin hoikempanakin 🙂
Toiseksi haluaisin kysyä, että onko blogin kirjoittaminen vaikuttanut negatiivisesti mahdollisuuksiisi saada opiskelemasi alan töitä? Tai vaikuttaako se asiaan jotenkin?
Kovasti tsemppiä arjen kiemuroihin! Jään lukemaan blogiasi nyt ”reaaliajassa” 🙂

Mukavaa kun kommentoit ja mahtavaa, että olet jaksanut lukea paljon vanhoja juttuja! Niitä on niin kauas asti!

Mulla ei ole tullut vastaan tilannetta jossa blogihistoria olisi aiheuttanut esteitä. Pikemminkin siitä on ollut apua ja sen vuoksi sain nykyisenkin työn ja sen sisällä vielä uuden toimenkuvan jossa blogi toimi referenssinä osaamisestani sosiaalisessa mediassa ja sisällöntuotossa. Elintarvikealan töitä en ole vielä hakenut kun opinnot ovat kesken mutta en näe, että bloggaaminen vaikuttaisi siihen millään tavalla negatiivisesti.

Moi!

Oikis kahdessa vuodessa, vau! Voitko avata tätä hieman lisää, miten semmoinen on mahdollista? 😀 AIvan huippusuoritus!

En tiedä osaanko siskon puolesta vastata mutta toki siitä tuli jotain perusopintoja kun hän on lukenut jo yhden maisterintutkinnon eli oli käynyt jo siihen atk:ta, kieliä jne. mitä on kaikille yhteisiä kursseja. Sitten mun sisko kävi kahden vuosikurssin poolit yhtäaikaa ja teki gradun hyvin itsenäisesti kesän aikana. Kaiken kaikkiaan taisi siis mennä 2 vuotta ja pari kuukautta päälle valmistumiseen. Vaikea munkin ymmärtää 😀 Ollaan niin eri puusta veistetty 😉

Kommentit on suljettu.