Menossa mukana

Oon jo instagramin kuvavirrassa kertonut, että me lähdettiin lauantaina reissuun. Tämä alkanut viikko on viimeinen ennen koulunalkua ja samoin mies on nyt myös lomalla. Mietittiin että haluttaisi vielä tälle kesällä tänne appivanhempien mökille Kesälahdelle ja kun ensimmäisen viikon lopussa imetys sujui jo hienosti niin mun ja vauvan vointi salli tien päälle lähtemisen. Ensimmäinen viikko menikin aika tiukasti makuuasennossa maitoa nostattaessa ja nyt 9 vuorokauden iässä homma pelaa jo kuin vanhalla tekijällä ja täysimetyksellä mennään. Mikä helpotus! Silloin valmiit eväät kulkee aina mukana 🙂 Tuo ensimmäinen viikko on aina oma hommansa ja kuulun itse niihin joilla kestää vähintään se 4-5 vuorokautta siihen että maito nousee rintoihin. Nyt onneksi tiesin kuvion ja se teki hommasta aavistuksen helpompaa. Myös imetysasennot ja muu vauvanhoito tulee jo rutiinilla mikä on aivan ihanaa. Jotain hyötyä siitä että on ollut kaksi harjoituskappaletta 😉

Itse en vielä pääse polskuttelemaan mutta ollaan oltu jo sunnuntai ja maanantai rannalla. Isi ui isompien kanssa ja me köllitään Amoksen kanssa varjossa. Otin reissuun mukaan kantoliinan ja sitäkin sitoessa mietin, että onpa hassua kun ei tarvitse kaivaa ohjeita mistään kun sidonta tuli selkäytimestä vaikka keskimmäinen on jo kolmen. Myös oma palautuminen on ollut hurjaa! Jalkojen turvotus on poissa ja samoin alkaa leuka piirtymään takaisin esiin. Vaakaa täällä ei ole joten siitä en osaa sanoa mitään. Kiloja kuitenkin tuli ihan tarpeeksi joten vararavintoa riittää pidemmäksi aikaa. Nyt imettäessä tää nälkä on osannut yllättää! Raskaana ollessa mahaan ei oikein mahtunut, eikä samanlaista ”pohjatonta” nälkää ehtinyt tulemaan. Imettäessä saattaa huomata että ruokavali on venynyt tosi pitkäksi ja kun nälkä tulee niin se on suuri. Vettä saisi myös olla kokoajan juomassa kun pitää maitobaaria useamman tunnin päivässä.

Palautuminen raskaudesta on vielä ihan alkuvaiheessa mutta toisaalta juuri tämä alku on hyvinkin suurta muutosta. Omalla kohdallani siihen on kuulunut jälkisupistuksia ja paljon kuumia aaltoja. Ne iskee ihan yllättäen ja silloin tulee ihan hemmetinmoinen hiki. Toisena hetkenä suljen kaikki tuulettimet ja vetäydyn vällyjen väliin kun palelee. Hormonimuutokset kehossa tuntuu kirjaimellisesti. Täysin kivutta ei palautuminenkaan ole sujunut. Vatsalihakset ovat olemattomat kun koitan esimerkiksi nousta sängystä ja myös häpyluuliitos tuntuu palautuvan jotenkin kun sitä särkee. Vielä muistaa synnyttäneensä hetki sitten kun lähtee kävelemään. Suurin lenkki oli eilen illalla mansikkapellolle parin sadan metrin päähän ja kyllähän sekin vielä painoi ja tuntui. Häntäluu on myöskin aika kipeä joten täytyy antaa keholle aikaa. Nää on nimistään huolimatta täysin luonnollisia asioita kuuluen raskauteen ja synnytykseen joten en koe niistä kirjoittamista mitenkään intiimiksi. Olisi hassua jos palautumisesta ei voisi puhua ääneen, onhan alatiesynnytys kropalta aikamoinen suoritus.

Kerroinkin jo viimeksi kun oltiin täällä, että tää kesäpaikka on ihan vasta hankittu. Kaikki on uutta ja odoteltiin innolla mitä pihan pensaat tuottaa. Nyt kun ollaan jo elokuussa niin saatiin huomata, että pensaat notkuu marjoja! Täällä on kaikkea! Ihan älyttömästi vadelmaa ja montakymmentä pensasta viinimarjaa. Ensimmäinen mehumaijallinen on juuri kiehunut kun päivä on poimittu 🙂 Itse oon käynyt vauva sylissä poimimassa suoraan pensaasta suuhun ja tuntuu että nyt vasta voin nauttia kesästäkin täysillä. Loppuraskaus kyllä vähän ahdisti vaikka siitä koitti nauttia. Nyt saan kengät jalkaan ja tarvittaessa nyytin jonkun muun syliin. Tänään kävin jopa kaupassa 5km päässä ihan yksin 🙂 Hullua kyllä, mutta tuli jo siellä ollessa ikävä vauvaa ja kun tulin takaisin niin nuuhkutin hänen pehmeitä hiuksiaan ja huokailin onnesta. Joo, oon täysin hormonihuuruissa edelleen 😀 Tää karisee kyllä uhmaan mennessä 😉 Ruokavaliossa tein pehmeän laskun rahkaan ostamalla kasan erimakuisia maustettuja rahkoja.

Itä-Suomi on mulle matkailukohteena ihan tuntematonta kun ei ole tullut liikuttua täällä päin. Nyt kaipailisinkin vinkkejä vierailunarvoisista kohteista joissa voisimme perheen kesken käydä. Isommathan ovat 3- ja 6-vuotiaat mutta mukaan tulisi myös mamma ja vastasyntynyt. Onkohan liian vaikea kombo? 🙂 Matkaa saisi olla Kesälahdelta ehkä enimmillään reilun tunnin verran. Itse haluaisin kovasti esimerkiksi päiväreissulle Savonlinnaan. Punkaharjun Kesämaahan meiltä on vain 40km joten se kiinnostaa myös. Onko joku käynyt? 🙂 Perhelippu 59€ ei kuulosta pahalta ja kelithän on mitä mainioimmat kun hellettä riittää!

Hienosti on perheen kuopus sulautunut joukkoon ja muutos kaksilapsisesta perheestä kolmeksi tuntuu luonnolliselta. Nyt kun raskaus on ohi niin mulla tulee melkein sellainen syvä helpotuksen huokaus, että jes -mä tein sen! Se tuntui niin kamalan pitkältä ajalta 🙂 Ja nyt kun pienin on täällä, niin on kuin hän olisi aina ollut menossa mukana.