Kategoriat
Yleinen

No kappas!

IMG_20140221_205822

 

Sinne meni hiihtoloma sairastaessa! Koko perhe on ollut kipeänä ja osa on edelleen. Mun oma vointi alkoi kohentua perjantaina jo niin, että kävin salilla piipahtamassa. Ihan hikijumpan puolelle ei vielä ollut asiaa mutta koska oltiin suunniteltu Saran kanssa tyttöjenpäivää niin ette arvaa mitä mun salikassista löytyi! No tietysti Pleaserit ja ohjelmassa oli korkkarikopsuttelua niin pitkän tauon jälkeen että en edes muista!

IMG_20140221_140956 20140221_144409 20140221_145244 IMG_20140221_145531 IMG_20140221_150357 IMG_20140221_205017 IMG_20140221_205919

Ei kannata ihmetellä kun mulla on siis kuvissa lämmittelyvaatteet ja sen lisäksi nuo kevyemmät vaatteet ja kuvat on sekaisin 😉 Kevyemmässä asussa näkyy tuo BrasilSulin long top joka on ollut tosi hyvä kun sen pituus on niin pitkä! Housut on nämä harmaa-oranssit legginsit. Myöhemmissä kahvilaanlähtökuvissa näkyy myös Gazozin uudet tennarit! Itse poseeraaminen tuntui tauon jälkeen todella vaikealta ja olihan se hytkyvän mahan kanssa ihan toista maata. En tiedä otanko viikottaiseen ohjelmistoon 😉 

IMG_20140221_214101

 

Alkuillasta suunnattiin perjantain kunniaksi keskustaan kokeilemaan Helsingin uusi Starbucks. Ei oltu kumpikaan käyty vielä kun siellä on tupannut olemaan jonot ovelle saakka. Nyt kellonaika oli otollinen ja saatiin hyvin pöytä. Saralla on kisadieetti päällä joten herkut jäi hyllyyn mutta ehkä mun Vanilla spice latte riitti herkuksi verrattuna mukiin mustaa kahvia 😉 Kiitos vaan Jonnalle kun laittoi vahingon kiertämään eli tuon herkkukahvinsa kuvan Instagramiin! 🙂

20140221_171915 20140221_172013 IMG_20140221_210615 IMG_20140221_180054 IMG_20140221_181142 20140221_181359 20140221_181409 20140221_181527 IMG_20140221_181044

IMG_20140222_161305

Muuten meininki on mennyt pitkälti kotosalla verkkarilinjalla ja siitä haluaisinkin sanoa muutaman sanan. Mun kovassa käytössä on ollut tää Sobean velourasu johon oon yhdistänyt mustat legging-malliset velourhousut ja vadelmanvärisen hupparin. Osa Sobean mallistosta on siirretty nyt 50% aleen mun yhteistyökumppanin MamaMian verkkokaupassa sillä kyseiset värit myydään pois. Huppari on siis myynnissä hintaan 39,37€ (norm. 78,75€) ja sitä on saatavilla myös lilana ja sinisenä. Nyt kannattaa toimia jos kyseiset värit ja tuotteet kiinnostaa! Kaikki alessa olevat Sobean tuotteet löydät täältä->. MamaMialla on myös ilmainen 0€ toimitus tuotteilleen. Sobean tuotteisiin liittyen on tulossa vielä mukavia juttuja blogiin kun kevätmallisto saapuu 🙂

20140222_185100 20140222_185341

 

Ruokapuolella on mennyt mm. tällaisia annoksia. Tummaa spaghettia ja jauhelihakastiketta. Tomaattikanaa ja gluteenitonta maissipastaa. Erilaisia rahka-annoksia, kylkeen leipäviipaleita ja paljon banaaneja. Herkkuja myös mutta tällä viikolla aiempaa vähemmän joten olen itsestäni ylpeä!

IMG_20140220_140213 IMG_20140221_125351 IMG_20140222_105336 IMG_20140222_133551 20140222_190648 20140222_190717 IMG_20140223_161429

 

Ja koska postauksessa näkyi kuulumisten lisäksi myös yhteistyökumppaneiden tuotteita niin kerron vielä tähän että kun valitsen juttuja mitä esittelen blogissa niin ne on aina sellaisia josta oon itse kiinnostunut. Pyrin myös siihen, että yhteistyöstä on aina lukijoille hyötyä. MamaMia on siis luvannut lahjoittaa uutuusvaatteita tulevaan arvontaan, Gazozia on arvottu monta kertaa ja blogilukijoille on ollut usein oma alennuskoodi mitä ei mistään muuta kautta saa. Myös herkulliset Bonnet on meidän perheen kovassa käytössä ja jo pidempään jatkuneen yhteistyön kunniaksi saan arpoa tuotepaketteja! 

20140220_201052 20140220_201227 20131105_132259

 

Bonne-arvonta on siis tulossa heti ensi viikolla ja teen siitä oman postauksen, joten pysykää kuulolla jos hedelmäiset herkut kiinnostaa!

Toivottavasti pääsitte yli alkupostauksen posekuvista! 😀 Kovin urheilulliselta ei enää anatomiset asennot näytä eikä se suuri fitnesskipinä kertakaikkisesti enää roihua etenkään kun on siunatussa tilassa. Laitoitte aivan ihania kommentteja edelliseen postaukseen ja iso kiitos viisaista sanoista. Voi tosiaan kuulostaa siltä et olen kovin ankara itselleni enkä nauti tämän hetkisestä olotilasta ja huomasin sen vähän itsekin. Me ollaan aina haluttu suuri perhe, eikä lapsitoive ollut mikään päähänpisto. Se mikä tässä enemmän ehkä nyppii on tää raskausaika ja itse vauva taloon on todella tervetullut <3 Jostain syystä haluan nyt selitellä itseäni ja ehkä etenkin ne jotka ovat jo monetta kertaa kierroksella niin ymmärtävät mua parhaiten 😉 Kun tässä ei olla enää ekaa kertaa pappia kyyditsemässä niin itse raskaus ei tuo sellaista jännittävää aikaa jossa on se uutuudenviehätys ja taianomainen fiilis 😉 Karua ehkä sanoa, mut ajattelin että ”Tee se, niin se on tehty” -tyyppisesti enemmän.

20140221_145201

 

Vauvan potkut tuntuu jo hyvin ja kaikesta purnauksesta huolimatta olen siis todella onnellinen <3 Tää on ainutlaatuista aikaa ja koitan kehittää hieman positiivisempaa asennetta muuttuvaa vartaloani kohtaan! Oon aiemmin maininnut et tää ei ollut meilläkään mikään helppo tie ja oon kärsinyt kolme keskenmenoa. Siitä kyyneleiden määrästä ja tuskasta johtuen tiedän minkälainen lahja lapsi on joten tämä oma asenteeni on yllättänyt vähän minutkin. Koitan todella nyt jättää valittelua vähemmälle jos sitä on ollut paljon. En halua että kukaan pahoittaa mieltä mun teksteistä tai ajattelisi että olen kiittämätön näin suuren lahjan edessä. Huumori on vaan yksi mun keinoistani kestää myös vähemmän positiiviset muutokset.

Kommenteissa Heidi sanoi että ”lienee luonnollista sekin, että vaikka jotakin kovasti haluaa – esimerkiksi päätyä raskaaksi – niin haluamansa saavutettuaan kaiholla halajaa jo muutakin.” Mietin tuota ja tosiaan juuri minuun se upposi. Oon sellainen joka innostuu nopeasti, tekee suunnitelmia ja rakastaa projekteja. En tiedä onko tämä yleinen piirre naisissa mutta veikkaan, että en ole yksin? 😉

Joten kyllä se heinäkuu saa luvan tulla tänäkin vuonna ja kun projekti raskaus on saatu päätökseen voin kaihoilla rauhassa vauvavatsan perään 😀 Ja ehkä ne korkkaritkin mahtuu joku päivä taas paremmin jalkaan!

Ihanaa alkavaa viikkoa!

27 vastausta aiheeseen “No kappas!”

Hihii, kun luin tätä sun blogia (jossa on aina niin ihanaisia ruokakuvia 🙂 nami nam), niin mun tytär äkkiseltään kysyi, kuka tuo on? Sanoin että hän on yksi bloggaaja, johon tyttäreni totesi, että hän on kaunis 🙂 Joten urheilullinen tai ei, niin kaunis olet 🙂

Toivottavasti se on niin et lasten suusta kuulee totuuden 😉 Kiitos Päivi piristyksestä! 🙂

Osaatko sanoa noiden yoga housujeen koosta mitään? Mä oon haaveillut mukavista kotihousuista vaikka kuinka pitkään, mutta en oo millään raaskinut tilata. Nyt tuolta näyttäisi alehousuista olevan lopussa normikokoni M, niin jäin miettimään, että kumpaan suuntaan sitä pitäisi lähteä koon kanssa. Lähinnä nyt koko isompaa mietin ennemmin kuin pienempää, mutta sittten taas jäin miettimään kuinkakohan paljon isompi koko oikein on, että voisi käyttää myöhemminkin. SIvuilla kun ei ollut maininta muusta kuin pituudesta.

Ja piti aikaisempaan postaukseen kommentoida, että tiedän tunteen. 19+2 ja tuntuu että kuluneet pari viikkoa on sellaista että mitään muuta kuin epäterveellistä, rasvasta, suolasta ja erittäin hiilaripitoista ei tee mieli. Toistaiseksi olen ihan ok lukemissa painon suhteen kun vertaa esikoisen odotukseen, mutta jos tätä tahtia jatkaa ei se kauaa pysy niin. Mutta täytyy toivoa että nyt kun on löytynyt vähän proteiininhimoakin, niin saisi noilla terveellisemmillä himoilla (raejuusto+ananasmurska) pidettyä hommaa vähän kurissa. Räkätaudinkin vielä kun selättäisi niin pääsisi painamaan punttia ja spinningiä.

Sen mä oon kyllä huomannut, että on se naisena vaan tosi vaikea olla itseensä tyytyväinen. Oli tilanne mikä hyvänsä, aina on jotain mitä pitäisi parantaa.

Sen verran ainakin osaan neuvoa et mulla on näissä koko L. Oon 172cm pitkä ja kuvista näkee leveyden 😉 Mulle ois tuo M ollut liian piukka mutta en tietysti osaa sanoa mitä kokoa sä olet. Toivottavasti oli mitään apua 🙂 Itse tietysti toivon et tää L-koko jää sit nopeasti pieneksi :DD Mut ei auta kun pienempi ei menis, silti käytän varmasti näitä vielä raskaudesta toipuessa kunnes alan kutistumaan.

Paranemisia sinne! Sit kun ollaan kunnolla terveitä niin sit taas jumpataan!!! 😉

Lohdutuksen sanana, niin täällä on ainakin yksi joka tuntee juurikin noin!..Viime syksynä sain ihanan esikoiseni, mutta en silti oikein osannut nauttia raskauden tuomista muutoksista odotusaikana. Vatsan kasvaminen välillä ahdisti, ja samoin se kun ihmiset tuijotti. Enemmän ahdistusta lisäsi vielä se, kun yks kaks ei jaksanut tehdäkään mitään – saatika raahautua salille!..Nyt lähes puoli vuotta myöhemmin kuitenkin jo kaipaan välillä sitä masua, ja harmittelen kun en kuvia vatsasta ottanut. Ainoastaan ne ”pakolliset” loppuraskaudesta. Ehkä siksikin on nyt kiva katsella sun masua, ja miettiä kuinka kivaa aikaa se odottaminen sit kuitenkin oli.. Ihmisen ( vai juurikin vain naisen??) mieli on kummallinen; kiva haaveilla jostain, mutta sen kun saavuttaa niin haaveileekin jo aivan muusta 😀
Sulla on kiva blogi, ja tykkään sun välillä hieman ”mustastakin” huumorista 😀 Tsemppiä ja hyvää vointia! 🙂

Veikkaan et tuohon pätee sanonta ”aika kultaa muistot” ja siksi on kiva jälkeenpäin katsoa kuvia tai seurata muiden kuvia ;)) Hih! Onnea esikoisesta <3

Itse voin tunnustaa olevani samanlainen projektien keksijä ja asioista innostuja 😉 koko ajan joku juttu on meneillään, tällä hetkellä matka kohti terveellisempiä elämäntapoja ja mukavampaa kroppaa 🙂

Itselläni ei lapsia vielä ole, mutta kiva, kun kerrot melko avoimesti raskaudestasi ja treenaamisesta sekä syömisestä raskausaikana! 🙂

Mukavaa viikon alkua!

kohtakunnossa.blogspot.fi

Voih, tuo Starbucks täytyy jollakin Hesan reissulla kisojen jälkeen ottaa suunnaksi. Kerran olen vain Starbuckisissa käynyt, se oli Prahan reissulla ja tykkäsin kovasti, siellä oli taivaallista juustokakkua 😉
Positiivista energiaa Anna sulle! <3
http://outinfitness.fitfashion.fi/

I Feel your pain. Mulla oli ainakin ihan täsmälleen samanlaisia ajatuksia raskausaikana. Se vauva oli jo niin rakas ja oli ihanaa kuulostella sen potkuja, paijailla kasvavaa masua ja laittaa pienelle vaatteita ja muuta valmiiksi. Silti oma olotila oli kaikkee muuta kuin ihana, kun olin vaan väsynyt ja joka paikkaa särki. En oikeen osannut nauttia raskaudesta, pelkäsinkin km:a niin hirveesti. Mä ainakin ajattelin silloin, että ois parempi saada vaikka kolmoset, jotta saisi sen suurperheen ilman useaa raskausaikaa. :)) Myöhemmin olen kyllä tullut järkiini. Paljon onnea loppuraskauteen.

Kiitti! 🙂 Ja kuule kun kurkin sun blogiin niin sähän olet palautunut todella hyvin ja oot jo mahtavassa kunnossa! Vautsi mitä työtä! 🙂

Hei! Näytät niin onneliselta ja säteilevältä! Upea odottava äiti kaikin puolin! 🙂

En tiedä voitko kertoa mutta kysympä silti, että onko Gazozille tulossa lähiakoina jonkunlaista ale koodia? 🙂 Pitäisi tilaus laittaa menemään, mutta jahkailen kun tiedän, että täällä niitä koodeja aina välillä vilahtelee:D

Ihanaa alkavaa viikkoa ja jatka samaan malliin blogin kanssa!:)

Kurkkaapa Outin blogiin! Tuossa ylempänä on Outin kommentti ja blogilinkki! Siellä taitaa juuri nyt olla 🙂

Näitä poseerauspostauksia kun nyt on ollut monissa blogeissa, on huomannut että ne vaatii oikeasti paljon harjoitusta ja asennetta. Siks oonkin entistä järkyttyneempi tästä videoista (alkaa kohdasta 1:42); jos treenit, ruokavaliot ja poseeraukset on aikuisillekkin työläitä, niin entä sitten lapsille! Toivottavasti tykkäävät tuosta eikä toteuta vanhempien unelmia. 🙂

http://www.youtube.com/watch?v=qxS01DKG6Bw&feature=share

Tsemppiä raskausaikaan!

Moikka! Itkin ja nauroin lukiessani sun edellistä postausta. Kuulosti niin tutulta tuo taisteleminen itsen kanssa, syönkö terveellisesti vai herkutellen. Mulla on lisäksi taistelunaiheena se, saanko itseni liikkeelle vai en. Nuorempi lapseni on 10kk, ja hän on varsin vaativa ja valvottava tapaus, mutta nyt vajaa 2 viikkoa on yöt olleet onneksi helpompia, ja toivon todella että nyt alkaa sen suhteen helpottaa. Olen siis elellyt aikamoisissa univeloissa, ja päivät on olleet välillä rämpimistä rutiinista toiseen – eikä liikunta ja itsestä huolehtiminen ole kummosemmin kuulunut noihin rutiineihin. Olen kuitenkin iloinen, että syömisen kanssa en ole mennyt kovin pahasti pahempaan suuntaan, ja liikkuminenkin on ollut välillä jopa ihan mukavaa, vaikkakin vähäistä. Terveellinen ja liikunnallinen elämän asenne on hyvin pitkälti itsensä patistamista ja pakkopullaa, aallokkoa ylös ja alas, retkahtamista, välinpitämättömyyttä, iloa suklaapatukasta, raskaita huokasuja peilin edessä, innostumista, epätoivoa, uudelleen ryhdistäytymistä.. Jospa se entinen simpsakka ja liikkuva minä sieltä peilistä vielä katsoisi joku päivä! 😉

Olet UPEA! 🙂

t. Minni

..Se piti vielä kirjottaa, että imetän vielä tällä hetkellä, ja ajatuksena jatkaa vielä parisen kuukautta, riippuen lapsestakin. 🙂 Yksi motivaatio itselleni on, että olisin imetyksen päättyessä paremmassa kunnossa ja jonkinlaisesta haikeudesta huolimatta haaveilen siitä, että saisin oman kroppani takaisin itselleni ja enemmän entiselleen. Pitäisi muistaa olla armollisempi itselleen, ja kärsiväliinen. Eikä nämä ajatukset, omanlaisemman kropan kaipuut ja muut, millään tavoin vähennä sen merkitystä, kuinka kiitollinen on nuista rakkaampaakin rakkaammista lapsista! <3 <3 <3

t. Minni edelleen

Vastaan tähän alempaan. Ihana kommentti ja on aina mukava kuulla muiden kokemuksia ja ajatuksia samoista asioista. Nää on varmasti asioita jotka koskettaa monia ja juuri tuo kärsivällisyys on hyvä muistaa. Nautitaan kasvavasta vatsasta ja annetaan myös kropalle aikaa palautua. Aikaahan on 🙂

Oivoi miten hyvältä noi hedelmät näyttääkään, kaakaonibsejäkin ja toi kaurapuuro!! Hirvee himo… ARGH… Dieetillä ollessa pitäs kiireesti bläräillä nämä ruokapostit ohi…. On muuten pienentyny Sara ihan olemattomiin!! =O Tosin lihaksissä hirrrrrmunen kehitys etiäpäin tapahtunu!! =D

mä testasin tota bonnen mansikkaa ja oli kyllä pettymys, outo väri ja maku, ei muistuttanut mansikkaa tuli mielee vauvojen soseen ruusunmarja..mehu oli ihan ok jos niitä tykkää juoda, itse en ja kovat on hinnatkin noissa..

Mansikan väri lähtee vaalentumaan ilman väriaineita kun sen soseuttaa ja se on luonnollinen reaktio. Makukysymys on tietysti makukysymys 🙂 Bonnet ei sisällä lainkaan makeutusaineita. Jos haluat maistaa makeampia niin suosittelen noiden marjamakujen sijaan eksoottisempia hedelmämakuja kuten banaania, mangoa tai persikkaa. Ne on selkeästi makeampia ja itsekin pidän niistä enemmän! 🙂

Kommentit on suljettu.