Kategoriat
Yleinen

Opiskelu Helsingin yliopistossa

IMG_20140120_132950

 

Kevät on opintojen kulta-aikaa ja mulle itselle iskee aina hetkeksi pieni opintokipinä syksyllä kun on aika ostaa uusi reppu ja penaali tai näin keväällä kun alkaa uusi lukukausi. Siitä tuli mieleen kirjoitella postaus millaista on opiskelu Helsingin yliopistossa ja mun omia vinkkejä siihen mitä kannattaa tehdä jos haluaa sisään.

IMG_20140120_131948

 

Opiskelen itse maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa joka sijaitsee Helsingin Viikissä ja siellä on mahdollisuus opiskella elintarvike-, maatalous-, metsä- ja ympäristötieteitä. Pääainesuuntia tiedekunnassa on esimerkiksi ravitsemustiede, elintarvike-ekonomia, mikrobiologia tai vaikkapa elintarviketiede kuten itselläni. Paljon ei ole hakuehdot muuttuneet ja edelleen on esimerkiksi elintarviketiedettä tai ravitsemustiedettä opiskelemaan haluavien valintakokeessa kysymykset kahdesta aineesta: kemiasta ja biologiasta, käsittäen lukion pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärän. Mitään erillisiä pääsykoekirjoja ei ole ja siksi jos lukiokirjat on jo unohtuneet hyvä vaihtoehto on valmennuskurssi.

IMG_20140120_132048 IMG_20140120_132212

 

Itse en ollut opiskellut lukiossa kemiasta muistaakseni kuin yhden syväntävän kurssin pakollisten lisäksi joten kertaus oli opintojen äiti. Ilmoittauduin hakukeväänäni Eximian valmennuskurssille ja siellä istuin neljä iltaa viikosta opiskellen kemiaa ja biologiaa, molempia omina päivinään kahdesti viikossa. Valmennuskurssi oli ihan ehdoton, sillä se rajasi aineita niin että opiskeltiin ”vain” sitä mitä pääsykokeissa on tavattu kysyä. Teimme myös vanhoja valintakokeita ja lopussa pidettiin harjoituskoetilaisuus. Hakuaika Helsingin yliopistoon on jälleen 3.3.-1.4.2014! Hakuinfoa löydät täältä.

IMG_20140120_131907 IMG_20140120_122804 IMG_20140120_122700

 

Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksella missä itse opiskelen voin suorittaa elintarviketieteiden kandidaatin tutkinnon ja jatkaa esimerkiksi ravitsemustieteen maisteriohjelmaan. Tällä hetkellä mulla on suoritettuna perusopinnot elintarviketeknologiasta, ravitsemustieteestä ja Kuopion yliopistoon oon tehnyt liikuntalääketieteen approbaturin. Mun oma opiskelutaival on ollut hyvin katkonainen raskauksien ja äitiyslomien vuoksi ja vaikka aina oon optimistisesti ilmoittautunut läsnäolevaksi niin en olekaan saanut pienten lasten kanssa opintoja edistymään niin kuin ideaalimaailmassa olisin. Täytyy sanoa, että erityistarpeisen lapsen saaminen on ollut omiaan venyttämään opintoaikaa sillä mua on tarvittu kotona enemmän kuin tarpeeksi. Nyt kolmas on tulossa ja mietin milloin pääsen kunnolla takaisin opintojen pariin.

IMG_20140120_120843

 

Mulla olisi vielä jonkun verran pakollisia kursseja, että saan kandidaattiopinnot loppuun ja toki kandintyö pitää myöskin tehdä. Viime syksyn olin poissaolevana ja nyt mietin kovasti ilmoittaudunko läsnäolevaksi ja yritänkö saada edes jonkun kurssin suoritettua vaikka pienempi on kotihoidossa ja mulla on PT-asiakkaitakin. Raskausaikoina oon ollut opinnoissa harvinaisen tehokas sillä jostain syystä potkaisee sellainen tarmo, et nyt pitää saada asiat kuntoon ja etenemään! Molemmista lapsista muistan istuneeni luennoilla ja tenttimässä ison mahan kanssa kuin viimeistä päivää! Sama juttu meinaa nytkin iskeä! 🙂

Mulle opintojen loppuun saattaminen merkitsee todella paljon ja toivon enemmän kuin mitään että saan tuolta vielä joku päivä ne maisterin paperit ulos! Meidän 5-lapsisesta perheestä olen ainoa jolla uupuu loppuun suoritettu korkeakoulutus, äiti on mm. tohtori ja yksi siskoistani jätti juuri väitöskirjan tarkistettavaksi. Paineet on suuret enkä halua olla se musta lammas 😉 Ja toki itsekin haluan ne uramahdollisuudet mitä korkeakoulutus tuo tullessaan. Perhe, koti ja koulutus -kaiken voi kuulema saada ja lupa unelmoida on meillä jokaisella. Nyt siis hakupaperit sisään jos se on sun unelma! 🙂

Opintomenestystä kaikille! Jos on jotain kysymyksiä missä voin auttaa niin kysykää pois 🙂

21 vastausta aiheeseen “Opiskelu Helsingin yliopistossa”

Moikka Anna,

Itse hain Viikkiin opiskelemaan elintarviketeknologiaa heti lukiosta valmistuttuani v. 2009. Pari ensimmäistä vuotta luin teknologiaa mutta äkkiä tajusin sen olevan liian sitä itseään eli kemiaa ja fysiikkaa 😀 Innostuin elintarvike-ekonomiasta ja nyt mennään viidettä vuotta, enään olisi yksi tentti ja gradun vääntäminen 🙂

Minäkään en ollut lukenut kemiaa tai fysiikkaa lukiossa mutta näppärästi ne oppi vaikka itse en osallistunut millekkään valmennuskurssille. Lukion kirjat tuli hankittua kavereilta, luin ne ja tein vanhojen pääsykokeiden tehtäviä ja hyvin meni 😉
Lohdutuksena siis niille jotka pitävät valmennuskurssille osallistumista välttämättömyytenä 🙂

Tsemppiä sulle Anna, sinne vaan muutama kurssi hoitamaan alta pois niin loppututkinnon urakka kevenee!

Sitähän se tosiaan on! Ihan mahtavaa et sait vaihdettua pääainetta! 🙂 Tsemppiä loppusuoralle, varmasti mahtavaa! 🙂

No nyt kyllä vedit maton alta, olen sun blogia lukenut jo pidemmän aikaa, mutta en mä muista lukeneeni että kaiken muun lisäksi vielä opiskelet! Hatunnosto!!! 🙂 lasten kanssa opiskelu on tosi rankkaa, mutta omasta kokemuksesta voin sanoa että kaikki aika tuli kyllä käytettyä tehokkaasti. Muistan tuon saman raskausajan innon: itse väänsin kandin n. viikko ennen esikoisen syntymää ja gradun 2 viikkoa ennen toista lasta. Mieheni onkin naureskellut, että jos koskaan haluan tehdä väitöskirjan, niin laitetaan kolmas pulla uuniin 😉 tsemppiä hirmuisesti, kyllä se tutkinto sieltä tulee. Mun graduohjaaja sanoi ihanasti: ”muista että tämä on kuitenkin vaan yksi gradu, älä polta itseäsi loppuun”.

Varmaan kun olin poissaolevana niin ei noita opiskelupostauksia kauheesti ollut joten ei mikään ihme! Ihan mahtava tuo sun esimerkki, tunnistan niin itseni tuosta 😉 Seuraavan lapsen yhteydessä sit vaan väikkärin kimppuun 😀 Hah! Toi ois hyvä jos se toimis taas!

Oppinut ei ojaa kaiva! Onnea opiskelijaäidin arkeen
t. muumimamma

Moi taas:) Itse aloitin opinnot muistaakseni 2000 myös HY:ssä mutta eri alalla (haaveilin aina Viikistä kylläkin, metsähommista) ja opintoihin meni lopulta 7 vuotta. Viimeiset (kielikurssit) väänsin täällä Turun kesäyliopistossa lopulta jotta sain kaiken pakollisen ja kandin tutkinnon ulos. Maisteriksi en enää halunnutkaan mikä oli ihan hyvä päätös, koska nyt puhaltaa ihan eri tuulet:)

Eli on meitä muitakin pitkänmatkalaisia. Itse tein kokopäiväduunia koko opiskeluajan, jonka lisäksi muutin lopulta toiselle paikkakunnallekin ja se kyllä hidasti opintoja kovin. Välillä opinnot oli ihan pysähdyksissä. Mutta oli ihana kun lopulta ne paperit tulivat postissa:)

Paljon tsemppiä ja mikset voisi muutamaa kurssia suorittaa. Itse käyn nyt osa-aikaisena töissä, hoidan lapset kotona ja luen lääkiksen pääsykokeisiin… aina jotenkin saa järjestettyä asiat. Ei tarvitse kuitenkaan mitään suurta stressiä ottaa, kurssi kerrallaan:)

Ohhoh, siinä tosiaan uusia tuulia ja pientä lisähaastetta perheenäidin elämään 🙂 Oot huikea! Vitsit voin kuvitella sen tyytyväisen kun saa tutkinnon valmiiksi, on se kuitenkin iso homma! 🙂

Kauheesti tsemppiä sulle! Mä tosiaan oisin tyytyväinen vähempäänkin et jos jotain sais niin sekin ois hyvä! Pitää miettiä ja katsoa kursseja nyt nopeesti, jakso alkoi jo! 🙂

Niin tutun näköisiä tenttikirjoja! Itse opiskelen Kuopiossa ravitsemustiedettä viimeistä vuotta. Gradu on puolivälissä ja viimeisiä kursseja viedään. Täällä on kanssa opiskeltu kokoajan lasten kanssa. Esikoinen oli 1vee, kun aloitin ja toinen syntyi kaksi vuotta sitten. Niin kuin edelisessä kommentissa oli, lasten kanssa opiskelija-äidin aika tulee käytettyä erittäin tehokkaasti ja priorisoiden 🙂 Tsemppiä opiskelukevääseen, ykskin suoritettu kurssi on lähempänä maisterin papereita!

Hei!Mä oon niiiin odottanut tätä postausta !:)Kertoisitko vielä oppimistyylistäsi,tenttiinluku taktiikasta tai muita hyviä vinkkejä hallita suuret määrät tietoa?
Tsemiä opiskeluihin!

Totta turiset Mari! Sekä siis siitä et lasten kanssa sitä priorisoi paremmin! Tulee tehtyä ihan eri taktiikalla 🙂 Mä haaveilin ensin kans Kuopioon mutta en logisisista syistä oikein himoinnut sinne. Sitten kun löysin tuon vaihtoehdon Helsingistä niin olin ihan et tää on mun juttu! Ihan mahtavaa varmasti valmistua Kuopiosta, se on monen haave! 🙂

tuntematon: tää on hyvä aihe, vois joskus kirjoittaa ihan postauksen 🙂 Mulle itselle tärkeitä oppimismenetelmiä on tiivistäminen paperille *kirjoitan tärppejä eli olennaisia asioita vaikka ranskalaisin viivoin, kunhan itse kirjoitan käsin.
mind-mapit *kokonaisuus haltuun
erilaiset itsekirjoitetut paperilaput joka paikkaan (voi olla osa-alueista tai yksityiskohdista)

Teen myös mielessä paljon muistisääntöjä eli keksin aina sanonnan, ne auttaa mua muistamaan. Ihan esimerkkinä vaikkapa anatomiasta ”sympaattinen hermo sytkyttää ja parasympaattinen *askattaa” -sellaisesta muistan erot ja aiheesta lisää 😉

Moi! Bongasin sun blogin ja ajattelin kysyä että opiskeletko siis elitarviketieteitä vai ravitsemustieteitä? Olen itse hakemassa nyt keväällä ja elintarviketieteisiin paljon suuremmat hyväksymisprosentit joten mietin voiko sitä kautta opiskella myös ravitsemustiedettä ja suorittaa maisteritutkinnon ravitsemusterapeutiksi kuopiossa?:)

Nyt opiskelen elintarviketieteitä pääaineena tämän kandin ainakin mutta meillä on mahdollisuutena jatkaa siitä ravitsemustieteen maisteriohjelmaan. Kumpi vain niin valmistuu elintarviketieteiden maisteriksi. Elintarviketieteisiin on helpompi päästä sillä opiskelupaikkoja on reilusti enemmän (40 vs. 15). Mutta se ei oo sama kuin Kuopion ravitsemusterapeutti eli jos haluaa terapeutiksi niin pitää osa tutkinnosta tehdä Kuopioon enkä tiedä miten sinne haetaan. Mutta siis jos haet ravitsemustieteelle Helsinkiin niin se ei takaa paikkaa Kuopiossa ravitsemusterapeutiksi vaan vaihto/lisäpätevyys sieltä on aina oma prosessinsa. Muistaakseni se oli niin että on pari vuodessa-kiintiö eli kaikki halukkaat ei välttämättä pääse? Mutta en oo varma.

Jos pääset elintarviketieteisiin niin silti ei saa vapaasti mennä ravitsemustieteen kursseille, ne on suljettu pääaineopiskelijoille, paitsi sivuainekurssien osalta! Mulla itsellä on siitä laaja sivuaine ja pääaine siis ne elintarviketieteet.

Mä tulin sun blogia katsomaan kun on itsellä laihdutusurakka menossa, jään varmasti seuraamaan 🙂 tiedä mikä mut ohjas just tähän blogiin, mutta olen haaveillut hakevani helsingin yliopistoon tänä keväänä lukemaan elintarviketieteitä. Ongelmana vaan on, että olen käynyt lukion yli 10 vuotta sitten ja kemia oli minulle tosi vaikeaa. En käynyt kuin yhden kurssin. Millaiset pääsykokeet kokonaisuudessaan ovat, kuinka suuressa osassa kemia on?

Onko Helsingin elintarviketieteessä kandiin asti paljon läsnäoloa vaativia kursseja vai onnistuuko opiskelu miten hyvin työn ohella pänttäillen, olettaen ettei ole lainkaan kiire valmistua?

Mä sanoisin että on ollut todella hankalaa olla pois todella useilta kursseilta. Kandiin asti tutkinnossa on myös useampia laboratoriokursseja, tutkimuskursseja (keittiössä) ym. läsnöoloa vaativia kursseja. Olen kuullut että muissa tiedekunnissa etäopiskelu on voinut olla paljon helpompaa. En suosittele :/

Hei,

Haaveissa ravitsemustieteen opiskelut juurikin täällä Helsingissä, ei ehkä niinkään elintarviketieteet, mutta kuitenkin. Kemiaa opiskeltu yksi kurssi lukiossa, melkein kymmenen vuotta sitten. Mietin noita pääsykokeita.. Koitin katsoa Eximian sivuilta preppauskursseja, ravitsemustiede osiosta, mutta siellä oli vain Kuopioon hakeville? Vai oiskohan se sama? Vai alanko vaan koluamaan kaikki bilsat ja kemiat lukio ajalta? 😀

Moikka!

Kuopioon on erilainen koe mun tietääkseni ja se on toki eri yliopisto. Siellä on ravitsemusterapeutin opinnot ja luin, että heillä onkin ihan uudenlainen pääsykoe tulossa nyt 2017. Ennen koe oli pelkkää kemiaa ja bilsaa mutta nyt mukaan on tullut yksi kirja ravitsemustiedettä joka on 50% pisteistä.

Helsingissä on käynnissä tutkintouudistus, joten tämän postauksenkin info alkaa olemaan vanhaa. Kandiohjelmat ovat muuttuneet ja niitä on entistä vähemmän mutta sitten taas kursseissa on enemmän valinnanvaraa. Ei kannata hämääntyä elintarviketieteet nimestä sillä siihen voi ihan hyvin valita ravitsemustieteen opintoja ja jatkaa niitä myös maisterivaiheessa. Kiintiö on suurempi kuin pelkälle raville on ollut.

Moikka! Luin tuon ylemmän kommentin ja vastauksesi, mutta olen silti vielä vähä ymmälläni. Onko Helsingissä siis mahdollista hakea opiskelemaan ihan vain ravitusemustiedettä? En löytänyt sillä nimellä Opintopolusta mitään muuta kuin Kuopion ravitsemustieteen ja Helsingin elintarviketieteet, niin onko ravitsemustiede sisällytetty elintarviketieteisiin vai häh? 😀 Ravitsemustiede siis kiinnostaa ja hain tänä vuonna Kuopioon, mutta jäin 6. varasijalle, ja en tiedä haenko enää sinne kun sain vihdoin ja viimein aloitettua tanssiharrastuksen Helsingissä niin en tahtoisi luopua siitä.

Sori, mulla olis vielä yks jatkokysymys! 😀 Toivottavasti osaat vastata tähän! Osaatko sanoa, onko ”Biokemia, luonnontieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri” (Turku) ja ”Molekyylibiotieteiden kandiohjelma, luonnontieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri” (Helsinki) niin sanotusti sama asia? Sitten on vielä biolääketiede Kuopiossa. Näitä biologiaan ja kemiaan liittyviä koulutuksia on niin monta erilaista ja eri nimillä ja eri yliopistoissa että pää menee sekaisin. Luen toki aina kaikki koulutuksen sisällöt sun muut mutta tosi monissa on samoja juttuja ja pieniä eroavaisuuksia x(

Kommentit on suljettu.