Kategoriat
Yleinen

Se aika vuodesta

SAMSUNG CSC

Aurinkoisina päivinä syksy on kauneimmillaan kun luonto antaa värien puitteissa parastaan. Yliopiston pihalla on ihan mielettömiä vaahteroita ja joka paikassa mihin katsoo näkyy upeaa väriloistoa sinistä taivasta vasten. Kaunedesta huolimatta syksyyn on riittänyt huolta.

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

Ensimmäinen kuukausi opintoja meni hyvin ja olin innoissani. Nyt eteen on tullut hankaluuksia ja työmäärä mikä on edessä tuntuu valtavalta. Kursseissa tahti on taas kova ja perässäpysyminen on täysi työ. Ja sitten jos joku kurssi jää kesken tai ei mene läpi, on edessä jo iso kasa ongelmia. Ja näin nyt on näyttänyt tapahtuvan siellä täällä. Huomaan miten stressi nousee pikku hiljaa ja migreenipäivät lisääntyvät viikkoon jos toiseen. Kehoni reagoi hyvin herkästi päänsäryllä huonoihin uniin ja huoliin.

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

Syksy on muutenkin kiireistä aikaa lasten kanssa kesäloman jälkeen. Kiiruhdan hopsista toiseen ja vanhempainillasta vasuun. On lääkäriaikaa, terveydenhoitajaa, kaavaketta ja kelaa. Vanhoista postauksista huomaan, että depressioviikot ovat päivälleen aikataulussa vuodesta toiseen. Se on yksi merkittävä tekijä mikä kuormittaa ajatuksia. Myös kalenteri täyttyy menoista niin, että juoksen tukka putkella aamusta iltaan. Välillä mietin, että ei tästä oikeasti tule yhtään mitään.

Sitten muistan, että olin niin kettu että ostin itselleni yliopiston väliviikolle lennot Madridiin jonne lähden ilman miestä ja lapsia. Olen päättänyt että tarvitsen välillä myös omaa aikaa, sanoivat muut mitä tahansa. Prado ja cafe cortado odottavat jo!

Tj17

Oikein ihanaa viikonloppua <3

SAMSUNG CSC

11 vastausta aiheeseen “Se aika vuodesta”

Omaa aikaa! Aivan mahtavaa! Olin myos vahan aikaa sitten ekaa kertaa matkalla ilman perhetta. Oli ihanaa, virkistavaa ja kaiken stressin arvoista. Haluan lahtea uudestaankin. Kiitos kun muistutit. Taidankin alkaa etsia sopivaa kohdetta minulle. Mukavaa viikonloppua!

Oi, olispa ihanaa lähteä joskus reissuun kaveriporukalla! Syksy on tosiaan itse kullakin kiireistä aikaa ja siihen vielä tämä lisääntyvä pimeys…pitäisi vaan keksiä enemmän kivoja juttuja arjen keskellekin!

Heippa.
Sulla on kiva blogi ja elämänmakuinen.
En haluaisi kuulostaa kateelliselta mutta välillä pistää ärsyttämään kun ihmisillä on aina niin vaikeaa vaikka moni asia hyvin.
Itsellä myös jatkuvasti lasten palaveria kouluun,perheneuvolaan,psykiatriselle,millon mihinkin.
En vähättele kenenkään ongelmia mutta sinulla oli kesällä ulkomaan matka lasten kanssa,nyt oma matka aurinkoon.
Toisilla kun ei ole rahallisesti mitään tapaa nollata näitä asioita. Joo,kävely metsässä ilmaista toki.
Tuntuu vaan että helposti ei tajua miten paljon itsellä on verrattuna moneen muuhun. Meitä tosi pienituloisia ( vaikka töissä käy) on tosi paljon joille matkat vaan siintävä haave.
Itselle koitan toitottaa että sitten minun vuoro kun lapset pois muuttaneet. Olisi toki ihana lapsille myös näitä matkoja tarjota mutta tyhjästä on paha nyhjästä.
Ihanaa reissua sulle ja yritetään jokainen löytää se oma pieni juttu millä joskus voi nollata.

Heippa!

Ihan totta turiset että todella moni asia meikäläiselläkin on hyvin. Olen kiitollinen niin paljosta, enkä tiedä tuleeko se tarpeeksi esille blogissa kun ”nurisen” jostain toisista murheista. Nyt tällä kertaa sydämellä on kuitenkin isojakin huolia jota en silti halua jakaa sen enempää. Siksi olenkin sitä mieltä, ettei kannata kadehtia taikka tuomita ennen kuin kun kävellyt kilometrin toisen saappaissa. En sano että sinä olisit niin tehnyt mutta ihan yleisesti kun tiedän että joku lukeva saattaa ajatella näin. Blogimaailmassa kulutus on aika framilla enkä tiedä miten se vastaa kuitenkaan kokonaiskuvaa.

Ihan tunnustuksena haluan kertoa, että itse asiassa tuosta kesälomastakin on vielä viimeinen erä maksamatta ja olen sitä maksanut koko syksyn ja kesän. Ei meilläkään ole siis yhtään liikaa rahaa. Madridiin pääsen äitini työmatkan siivellä, niin että ostin vain lennot alesta. Kokonaiskustannus on siis tähän menessä 220€ mikäli saan majoittua samaan mestaan 🙂 Ja toivottavasti saan.

Kaikkea hyvää sinne lasten hoitoon ja perhe-elämään. Ehkä voisin itsekin miettiä miten asiat esitän blogissa, nimimerkillä

1€ tilillä

Näinpä asia varmaan on.
Bloggaajan osa ei ole helppo.Kun kertoo hyvistä asioista niin lukijat ajattelee että kaikki on tuolla ihmisellä niin hyvin.
Sitten kun kertoo jostain ” vaikeasta” asiasta niin helposti ajattelee että mitä tuokin valittaa.
Selvähän se että jokaisella ne omat haasteet oli rikas tai köyhä,terve tai sairas. Jokaisella jotakin ja vertailu huonoa.
Jotenkin itse vaan aina ehkä noita matkoja kaipaa kun ne olisi sitä mitä haluaisi elämässä itselle ja lapsille tarjota.
Tiedän että moni niitä luotolla maksaa ja pitkään,mutta kaikille sekään ei mahdollista kun luotot jo pohjassa pitkään.
Mutta kuten sanoin nautitaan jokainen niistä jutuista mihin mahdollisuus on,kateuteen jos elämänsä kuluttaa niin hukkaan menee.
Ainahan jollain menee huonommin tai paremmin kun itsellä,se on selvää.
Nauti Anna lomasta, oot ihana ihminen.

Edelliseen kommenttiin kyllä yhdyn.. Kaikilla on omat haasteet ja murheet mutta kyllä se raha vaan kummasti helpottaa elämää..

Raha helpottaa kyllä. Sillä saa vaikka minkälaista apua, siivoukseen, tilapäistä lapsenkaitsemista jne. Itse ahdistun suunnattomasti kiireestä ja mietinkin välillä, että kun yhdenkin kanssa on tekemistä (yhdessä läksyt + lisähommat mitä tulee erityistuen tarpeesta, yhdessä liikkuminen, päälle ruoanlaitto, siivous, kaupassa käynti, oma vapaa-aika, lapsen mahdollinen harrastus ja ne pakolliset tapaamiset koululla, hammastarkastukset yms. yms. jotka meillä töissä eivät ainakaan oikeuta poissaoloon vaan ne pitää KORVATA. Myös oma lääkärillä käynti tulee tehdä takaisin. Pieni lapsi aikaisin nukkumaan niin joskus on kyllä aika niin vähissä. En voi itsekään kukkua 21-22 jälkeen (vkl poikkeuksia) tai olen väsynyt ja kiukkuinen. Että nostan hattua monen lapsen äideille, tosin omassa piirissäni useampien lapsien äitejä ei koskaan näy eikä kuulu missään, että se on kaverin näkökulmasta kyllä tosi ikävää mutta minkäs teet :/ Näen kyllä että stressi ja kiire pukkaa monilla, halusin itsellä välttyä siltä koska eihän se ole yhtään kivaa eikä johda mihinkään hyvään ja osin siksikin jäi lapsiluku yhteen. Olen omillani halunnut olla, joten työpäivää en ole hirveästi voinut lyhentää vaikka tukiakin siihen saisi tiettyyn pisteeseen saakka (2. lk). Toki moniakin syitä kasassa, nyt on Suomenkin tilanne niin ankean ja negatiivisen oloinen että ihan hyvä että jäi tähän, ei täällä alunperin pitänyt asuakaan mutta elämä on. Jääpä aikaa jaella rakkautta enemmän yhdelle jälkeläiselle 🙂 Nykyään kyllä ollaankin kiitettävästi lasten kanssa vaikka muusta ’aina’ soimataan, omien vanhempieni vanhemmat eivät lastensa kanssa aikaa viettäneet juurikaan – tekivät töitä, monet kahta eli iltaisin toinen työ ja sisarukset huolehtivat toisistaan ja laittoivat ruokaa välillä jne. Vanhemmat olivat tuolloin ennen melko etäisiä eikä heidän kanssaan rupateltu koskaan niitä näitä. Ajat oli ankeampia monella ja kyllä sen kuulee rivien välistä kun kuuntelee juttuja. Tämä mielessä koitan tietysti olla kiitollinen, että elää nykyhetkessä kun on enemmän valinnanvaraa ainakin naisella.

Elämänsä voi arvottaa monella lailla: mikä on tärkeää? Mulla on vanha auto, vanha talo, talolaina maksettu näillä näkymin 50 vuotiaana, ja odotan kuin kuuta nousevaa, että olen ”vapaa” tuosta isosta lainasta! En haluaisi uutta hienoa taloa, jos tietäisin, että sitä velkataakkaa olisi vielä seuraavat 20 vuotta. Kauhea kilpajuoksu materian kanssa, kun nykyisin pitäisi olla ihan KAIKKEA ja viimeisen päälle. Ja monet maksavat isoja talovelkojaan vielä eläkkeelläkin, ei kiitos 🙂
Ei ole desing huonekaluja, vaan itse kunnostettuja, maalattuja kaluja… lapset harrastaa ja paljon, se vasta sitten maksaakin, että odotapas sitä aikaa 🙂 Mutta tärkeämpää on minusta lapsen liikuntaharrastus kuin joku hieno desing lamppu olkkariin, -ostan sen sitten eläkkeellä, jos sellaisen haluan 🙂 Elämä on valintoja täynnä, kaikkeen ei vain rahat riitä ja minun ja mieheni on omista ostoista tällä hetkellä tingittävä ja paljon, mutta olen silti ihan älyttömän onnellinen, vaikka en pääsekään huilaamaan yksin ilman miestä ja lapsia minnekkään. Ja arki on meilläkin yhtä rumbaa, tosin on isot lapset, mutta yksi harrastaa kilpaurheilua, joten viemisiä, pelireissuja, eväitä, seuramaksuja, tarvikehankintoja, hotellimatkoja yms. riittänee ja yleensä tili on viikkoa ennen seuraavaa tilipäivää tyhjä.. Toisaalta juuri miehen kanssa sinne lomalle haluaisin jos olisi mahdollista, ihan kaksistaan. Välillä olen todella poikki, mutta en valita, olen niin älyttömän kiitollinen, että meillä on asiat niin hyvin!!! Ehkä olen sitten poikkeuksellinen nainen, en koe tarvitsevani sitä omaa aikaa niin paljoa… pienistä omista hetkistä saan voimaa jaksaa taas aikataulutettua arkea!!! Todella maksimissaan yksi ulkomaanmatka pystytään tekemään kahteen vuoteen ja todellakin matka maksetaan ennen reissua, ei ole piikkiä odottamassa, kun tulee matkalta kotiin. Toki jos matkustettaisiin joka vuosi, niin piikkiä olisi… se jos mikä on stressin aiheuttaja!!! Mutta nyt eletään tiukoilla, kaikessa säästetään missä voidaan, itse tehdään ruuat, korjataan autot, mopot yms… ehei, vaikka siivooja onkin halpa, niin moisesta ylellisyydestä en voi maksaa, se raha kuluu ihan muuhun… Mutta kaikesta huolimatta, hyvää matkaa sinulle, eikä tarkoitus ollut mitenkään latistaa oloasi, halusin vain tuoda esille, miten yhdessä keskituloisessa perheessä eletään!

Jokainen yksilö ja perhe tyylillään eli onneksi nämä ovat jokaisen henkilökohtaisia valintoja!

Heippa!

Olet kertonut blogissa, että käytätte tukiviittomia lapsen/ lasten kanssa. Olisiko sinulla suositella jotain hyvää kirjaa siihen millä voisin aloitella tuon 1,5 vuotiaan kanssa. Hyvää syksyn jatkoa teidän peheelle ?

Kommentit on suljettu.