Kategoriat
Yleinen

Sydänralli ruokakaupassa

SAMSUNG CSC

Kaupallinen yhteistyö: Sydänmerkki ja Neuvokasperhe.fi-sivusto

Tunteeko kaikki teistä Sydänmerkin? Olen itse käynyt yliopistolla jo vuosia takaperin mielenkiintoisen kurssin nimeltä pakkausteknologia. Siellä perehdyttiin elintarvikepakkausmateriaalien lisäksi mm. pakollisiin pakkausmerkintöihin ja vapaaehtoisiin pakkausmerkkeihin. Merkkejä on yllättävän paljon erilaisia mutta logot ovat luotu helpottamaan kuluttajan valintaa ja antamaan tietoa tuotteesta nopealla vilkaisulla. On mm. Luomua, Avainlippua, Sirkkalehtimerkkiä ja Joutsenmerkkiä, jotka kaikki kertovat jotain tuotteen alkuperästästä tai valmistuksesta. Sydänmerkki kertoo tuotteen ravitsemuksellisesta laadusta. Sydänmerkin omaava tuote on tuoteryhmässään parempi valinta suolan määrän sekä rasvan laadun ja määrän suhteen. Tuotteita verrataan toisiinsa eri tuoteryhmien sisällä.

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

Me tehtiin lauantaina lasten kanssa kauppalista viikonlopulle ja lähdettiin kauppaan sydänjahtiin. Tarkoituksena ei ollut ostaa sydäntä valmistettavaksi, vaan halusin opettaa lapsille Sydänmerkistä. Katsottiin kotoa koneelta ensin kuva ja sitten kaupassa pyysin lapsia auttamaan mua etsimään eri tuoteryhmistä sydänmerkittyjä tuotteita.

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

Aloitettiin hevi-osastosta, jossa löydettiin nopeasti yrteistä Sydänmerkki. Lastattiin kärryyn kauppalistassa olleet yrtit ja vihannekset ja jatkettiin jogurttihyllylle. Tässä kohtaa lapset saivat etsiä aika pitkään, sillä suosikkijogurtit eivät sisältäneetkään Sydänmerkkiä, eikä etenkään Jacky makupalat. Ilo oli jotenkin liikuttavan suuri kun sitten käteen sattuikin Sydänmerkillä varustettu jogurtti, jopa niin, että Elielillä ihan unohtui että hän on allerginen mansikalle. Onneksi samaa oli hedelmänmaussa myös 🙂

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

Jogurttien jälkeen selän takaa löytyy rasvat ja oliiviöljyn lisäksi napattiin mukaan pullo Beceliä. Tämän tuotteen etsi äiti.

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

Sydänmerkkejä etsiessä kaupassa meni yllättävän paljon aikaa, eikä se ollut lapsille aivan niin helppoa. Aikuinen osaa ehkä automaattisesti yhdistää missä tuotteessa se voisi olla ja rajata katseella silmäilyn terveellisempiin tuotteisiin mutta lapset vasta oppivat näitä asioita. Olin kuitenkin aika tyytyväinen että lähdettiin niitä etsimään, sillä en ollut ajatellut asiaa aikaisemmin lasten näkökulmasta.

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

Lapsille sydän on sydän ja vaikka asiasta puhuttiin etukäteen minkälaista merkkiä etsitään, oli huvittavaa miten paljon muunlaisia sydämiä elintarvikepakkauksissa oli. Kaikenlaiset muffinssipaketit, murot ja jopa leipäpussit sisälsivät kuvituksena sydämiä. Lapset löysivät myös nämä vaikka aikuinen tunnistaa ja ymmärtää, että logo on asia erikseen =)

SAMSUNG CSC

Loppujen lopuksi kauppareissu meni hyvin vaikka se otti tavallista enemmän aikaa. Heräsin hieman siihenkin, että meikäläisen valinnat eivät todellakaan ole aina olleet sydänmerkillisiä vaihtoehtoja. Ei siis ehkä ihme, että paino ei ole viime vuonna laskenut kun lautaselle päätyy rasvaisempia ja suolaisempia kavereita… Aika hyvä juttu siis, että lähdettiin sydänralliin!

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

Kotiuduttiin kaupan sulkemisajan jälkeen viiden ruokakassin kanssa ja näistä ensimmäisenä valmistui eilisessä postauksessa nähty Sydänliiton reseptillä valmistettu puolukkakakku. Se, mitä muuta raaka-aineista kokkaillaan selviää viikon kuluttua. Reseptit ovat joka tapauksessa löydetty osoitteesta: http://www.sydanmerkki.fi josta löytyy reseptien lisäksi tarkempaa tietoa millä perustein Sydänmerkki annetaan eri tuoteryhmissä.

Ohjaako pakkausmerkit teidän ostoskäyttäytymistä missään määrin? Oikein mukavaa alkanutta viikkoa!

SAMSUNG CSC

20 vastausta aiheeseen “Sydänralli ruokakaupassa”

Hei Anna, nyt kolme vuotta blogiasi lukeneena otin asiakseni kommentoida ja kysyä sinulta aiheesta, joka on puhuttanut lähipiirissäni. Kysymys ei varsinaisesti Sydänmerkkiin liity, mutta ehkäpä läheltä liippaa. Koska opiskelet yliopistossa elintarviketieteiden maisteriksi, ajattelin että sinulla voisi olla jonkinlainen näkemys MOT-ohjelmassakin käsiteltyyn teurastamoissa tapahtuvaan vakavaan eläinten kaltoinkohteluun. Voisitko kirjoittaa aiheesta ihan postauksen verran? Olisi mielenkiintoista kuulla näkemyksesi.

Pitää miettiä saisinko aiheesta tehtyä postauksen. Tämä on kyllä kaivellut mieltä ja olen asiasta jutellut ystävieni kanssa. En pystynyt katsomaan edes videoita loppuun kun tuli niin paha mieli 🙁 Monenlaisia ajatuksia olen sen jälkeen pohtinut ja sitä, että miten sitä itse voisi tehdä lihavalinnat niin, että on varma että ne ovat eettisesti valmistettu pellosta pöytään. Olen harkinnut liittymistä luomuruokapiiriin, jossa liha tulisi luotettavalta tuottajalta ja toiminta kestäisi tarkastelun 🙂 Oma kiinnostukseni on oikeastaan vasta pikku hiljaa kunnolla herännyt näihin asioihin ja toki maatalous-metsätieteellisessä opiskelulla on tähän positiivinen merkitys <3

Ei nyt ihan varsinaisesti liity aiheeseen, mutta… 🙂 Minkä merkkinen takki sulla on näissä kuvissa päällä? Etsin ite talvitakkia joka tulis pyllyn päälle, ja tuo näyttää hyvältä. Kiitos myös kivasta blogista! Sun tekstiä on ilo lukea kun kirjoitat hyvin, sekä ”kieliopillisesti” että sisällöllisesti.

Fjällrävenin parkahan tuo. On todella lämmin ja ollut kyllä paljon käytössä. Kiitos ihanasta palautteesta 🙂

En ole vissiin koskaan katsonut mitään merkkejä. Nykyään valintojani ohjaa tieto valmistusmaasta ja se, että raaka-ainetta on kösitelty mahdollisimmqn vähän. Esimerkiks en osta maustettuja jogurtteja juuri koskaan tai maustettuja kermoja ruoanlaittoon. Niin peruskauraa ja raaka-aineita kun vaan voi, ostoskorini on ihan tylsän näköinen:)

Ei varmasti oo tylsännäköinen, vaan kuulostaa juuri hyvältä 🙂 Itse tekemällä saa juuri sitä parasta ruokaa!

Täytyy myöntää että en oo kyllä kiinnittänyt merkkeihin huomiota. Oon tarjoushaukka ja mitä saa halvalla, lähtee mukaan. Ruokakori kuitenkin aika samanlainen aina ja käytän suomalaisia tuotteita mahdollisimman paljon. Sen mitä sydänmerkistä kuitenkin tiedän on ettei niidenkään perässä ihan niin kattavasti kaikissa asioissa kannata juosta. Kriteerit koskee suolan ja rasvan määrien laatua usein? voi korjata jos olen väärässä, sekä joissain tapauksissa kai sokeripitoisuuksia eli hyviä tuotteita varmasti, mutta ei aina se paras valinta. Pitäisi itse tutustua tarkemmin. Eli herättelit tekstillä ajattelemaan ja kiinnostumaan :).

-Hanna
http://fitfataitiys.blogspot.fi/

Hei Hanna,

Tässä sinulle vähän tarkempaa tietoa mistä tuotteista Sydänmerkin löytää ja millä kriteereillä

Sydänmerkki-järjestelmään on otettu mukaan ne tuoteryhmät, jotka kuuluvat suositeltavaan päivittäiseen ruokavalioon ja joiden tuotteita syödään Suomessa paljon. Toisaalta näistä samoista tuotteista suomalaiset saavat runsaasti kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria. Sydänmerkki viestii, että saman tyyppisten tuotteiden joukossa tämä tuote on ravitsemuksen kannalta parempi valinta. Ei siis käytännössä aina paras vaan tarkkaan mietittyjen kriteerien perusteella parempi.

Sydänmerkin voi löytää seuraavista elintarvikeryhmistä
• Maito ja maitovalmisteet sekä niiden kaltaiset valmisteet
• Ravintorasvat
• Lihavalmisteet
• Liha
• Kala
• Leipä ja viljavalmisteet
• Valmisruoat, aterian eri osat ja puolivalmisteet
• Mausteet ja maustekastikkeet
• Kasvikset, marjat ja hedelmät

Elintarvikeryhmät on jaettu vielä pienempiin osiin, tuoteryhmiin kuten leipä ja viljavalmisteet muun muassa leipiin, aamiaisviljavalmisteisiin ja leivonnaisiin. Kaiken kaikkiaan tuoteryhmiä on noin 50. Tuoteryhmät löytyvät sydänmerkki.fi-sivustolta Sydänmerkki-osiosta.

Kullekin tuoteryhmälle on kriteerit ja kun ne kaikki täyttyvät, yritys voi hakea tuotteelleen Sydänmerkkiä. Kriteereitä on muun muassa rasvan määrälle ja laadulle sekä kuidun, suolan, sokerin määrälle. Kriteerit vaihtelevat sen mukaan, mikä kussakin tuoteryhmässä on terveyden kannalta merkityksellistä. Maidossa ja piimässä on kriteeri rasvan määrälle ja laadulle, mutta ei esimerkiksi suolalle, sillä maito tai piimä eivät ole merkittäviä suolan lähteitä. Suolakriteeri löytyy taas esimerkiksi leivästä, josta suomalaiset saavat paljon suolaa.

Sydänmerkki on tehty helpottamaan valintoja kaupassa. Että ei tarvitsisi tietää kuinka paljon suolaa on terveyden kannalta kohtuullisesti tuotteessa tai että ei ylipäätänsä aina tarvitsisi lukea ravintoarvotaulukoita.

Ja toki on niin, että hyvä ruokavalio on kokonaisuus, jossa arkipäivän ruokavalinnat ratkaisevat. Kun kokonaisuus on halussa, myös satunnaiset herkutteluhetket ovat sallittuja.

Ystävällisin terveisin
Eeva Hietalahti Sydänmerkki-tiimistä

Ainakin tässä kuvien sydänmerkillisessä mansikkajogurtissa (Valio) on vain 6,4g sokeria kun taas saman merkin normaalirasvaisessa mansikkajogurtissa oli 12g sokeria. Kaikin puolin siis ravintoarvoiltaan kevyempi vaihtoehto 🙂

Olipa kiva juttu! Jotenki aina nämä ihmisten kaupassakäynnit kiinnostaa. Vaikka hullulta kuulostaakin! 😉 Joskus tulee aina uusia vinkkejäkin mitä tuotteita ostaa kun esitellään ”nämä sain 67e:lla” tms tyyppisiä juttuja.
Ihanaa lukea että noinkin voi kaupassakäynnin tehdä mielekkääksi myös lapsille! Tästä opiksi muillekin!

Vähän tuntui hassulta ottaa kamera kauppaan mutta toisaalta meillä oli ihan älyttömän onnistunut kauppareissu kun oltiin tehty etukäteen kauppalista ja edettiin sen mukaan. Sitäkin kannattaa kokeilla jos ei ole vakituisessa käytössä 🙂 Mukava jos postaus kiinnosti!

Mukava postaus, mutta edes sydänmerkkiin ei kannata täysin luottaa. Terveellisintä ruokaa on mahdollisimman vähän käsitellyt, alkuperäiset raaka-aineet joihin maustetut jugurtit saati sitten rasvoista epäluonnollisin becel eivät kuulu. Myös rasvattomista maitotuotteista voisi kertoa pitkät tarinat 😀

Se mitä kukin pitää terveellisenä vaihtelee ilmeisesti mielipiteen mukaan. Mitään superterveellisiä ostoksia ei oltu tekemässäkään, joten en väittänyt että oma ostoskorini olisi siitä paras esimerkki. Jogurttia meillä syödään maustamattomana todella paljon ja sitä oli jo kaapissa. Mutta sen sijaan miksi käsityksesi mukaan esimerkiksi rasvattomat maitotuotteet ja becel eivät olisi hyvä valinta? Itse asiassahan Becelin pro-activ sarja on harvoja tuotteita jotka ovat saaneet EFSA:n hyväksynnän terveysväittämästä eli se alentaa aktiivisesti kolesterolia. Kovaa rasvaa sen sijaan suomalaisille?

”Oikeasti terveellistä” taisi mainita rasvattomat maitotuotteet eikä rasvaiset 🙂 Ja ota näistä selvää, koska tutkimuksia on – laadukkaitakin – joka suuntaan. Ja jokainen meistä on yksilö, jos mietitään hyvinvointia, pitkän tähtäimen terveys on sitten toinen juttu. Toki sekin todennettavissa testeillä aika ajoin. Itse tosiaan en myöskään suosi kevyttuotteita vaan rasvoista menee pähkinät, avokadot, luomuvoi sekä oliiviöljy, hampunsiemenet yms. Teollisia rasvoja vältän, pahojakin ne ovat kyllä :/ Maitotuotteita jos käytän niin en valitse rasvatonta. Ostoskori tosiaan muodostuu vihannesosaston antimista paljolti ja pisin tuotekoodi lienee jossain paseeratussa tomaatissa tai kookosmaidossa joissa on pari ainesosaa 😀 Satunnaisesti muutakin, mutta päivittäisessä käytössä ei eineksiä. ”Pikaruokaan” voi sitten käyttää niitä pakasteita (vihannespusseja) apuna.

Terveydestä olen kiinnostunut ja näillä päinvastaisilla rasvojen käytöllä (voitahan ei suositella) mun arvot on aina olleet kaikki kohdillaan eikä virallisterveellisellä taholla ole ollut mun ruokavalintoihin mitään sanomista, saa kuulemma jatkaa samaa linjaa kun noin hyvin menee. Kysehän on kokonaisuudesta.

Sorry JK, niitä tietysti tarkoitin kun niistä puhuttiin. Korjasin mun viestiin eli rasvattomien maitotuotteiden paheksuntaa ihmettelen välilä. Itsekin käytän kevytmaitoa kyllä, mutta en nyt menisi haukkumaan niitä(kaikkia rasvattomia maitotuotteita) jopa voimasanoin mihin olen törmännyt sosiaalisessa mediassa. Maito ja etenkin rasvattomat maitotuotteet tosiaan puhuttaa 😀

Samoin oliiviöljyä nappasin koriin ja itse suosin myös avokadoa, ei ollut tarkoitus olla mitenkään kärkäs. Sun ruokakori kuulostaa todella hyvältä ja oma vointi on aina hyvä indikaattori, me ollaan erilaisia me ihmiset. Hyvin mielenkiintoinen ja tunteita herättävä aihe tämä mitä kukin on mieltä aiheesta mikä on optimaalista ravintoa.

Hei, mielestäni erittäin käsitellyt rasvat kuten becel eivät koskaan ole terveellinen valinta. Luonnolliset kasviöljyt on esteröity, hydroloitu, pilkottu ja pilattu. Vanha kova rasva -teoria on kumottu ajat sitten. Kolesterolia ei nosta rasva vaan sokeri, hiilihydraatit ja etenkin hiljaista tulehdusta aiheuttava rypsi ja margariinit. Itsellä esim tippui kolesteroli 5,9>4,3 viljattoman ja sokerittoman ruokavalion myötä kun samalla lisäsin reilusti voita, kookosöljyä, oliiviöljyä yms.

Maitotuotteet, etenkin rasvattomat, on samoin hyvin pitkälle käsiteltyjä ja tarpeetonta ravintoa. Maito tunnetusti aiheuttaa myös tulehdusta joka näkyy liman kertymisenä, jatkuvana flunssakierteenä ja kymmeninä muina oireina. Lisäksi maito heikentää mm.kalsiumin ja raudan imeytymistä.

Itse en kiinnitä oikeastaan koskaan huomiota sydänmerkkeihin tai muihinkaan, mutta nyt kyllä ensi kerralla kaupassa voisi tehä vähän vertailua missä hintaluokassa sydänmerkilliset tuotteet painivat. On surullista, että näin opiskelijana ja juuri työelämään astuvana suurin osa ostoskorin sisällöstä määräytyy käytettävän rahamäärän mukaan. Kuitenkin täytyy sanoa, että käytän huomattavan paljon rahaa ruokaan, ja säästän sitten mieluummin vaikka ulkonakäymisestä, viineistä yms.

Mulla oli vaihe kun en tehnyt töitä lainkaan, esikoisen ollessa pieni ja silloin rahat oli todella tiukilla aina. Mua ahdisti jo kauppaan menokin, sillä oon aina ollut sellainen haahuilija kaupassa joka rakastaa katsella pitkään ja valikoida ja ostaa isot kassit =) Mies kävi silloin tekemässä aina ruokaostokset, sillä miehillä budjetti on ja pysyy, ei tuu ylimääräistä! (ei myöskään kyllä pesuaineita, vessapaperia tms.) 😉 Mutta siis pointtini oli, että ymmärrän kun raha ohjaa valintoja. Jossain postauksessa päivittelinkin sitä, että kun työnteon myötä rahatilanne on parempi niin miten paljon nautin siitä, että voin ostaa parempaa lihaa jne.

Kommentoihan jos käyt katsomassa olivatko hintaerot millaisia ja mihin suuntaan, jonkun esimerkin kera. Voisi kuvitella, että eri tuoteryhmissä eroja kyllä on. Maidoissa ja juustoissa en huomannut itse eroja mutta miten esim. välipalakeksien tms. laita?

Hei!
Onko rasvateollisuus (Raisio) vai lääkefirma on maksanut tutkimukset, joiden pohjalta sydänliitto on tehnyt kriteerinsä tuotteille, jotka saavat sydänmerkin?

-Henriikka

Kommentit on suljettu.