Me vietettiin perjantai Fiskarsilla, kun siellä oli viikonlopun ajan antiikkimessut. Fiskars on puolentoista tunnin päässä meiltä ja meidän mökiltä sinne ajaa noin kolmessa vartissa niin käydään siellä yleensä kerran kesässä.
Takopajassa ollaan teetetty metallista meidän mökin takkaan todella kätevä puiden polttoteline. Siellä seppä takoo metallia ja häneltä voi tilata käytännössä mitä vain. Toinen juttu mitä halusin viedä lapset katsomaan oli lasinpuhallus, sillä meidän ”neiti kyselyikä” kysyi aivan vasta mistä lasi on tehty (kysyy ihan kaikesta muustakin, maidosta, voista jne.). Lasipajassa nähtiin lasiesineiden teko alusta alkaen ja tämä oli lasten mielestä todella jännittävää.
Ennen varsinaisia antiikkimessuja oli piha-alue jossa oli kaikenlaisia kojuja myyjineen. Myynnissä oli vanhan tavaran lisäksi käsitöitä kuten koruja ja vaatteita. Tällä kertaa en tehnyt muita löytöjä kuin puisen voiveitsen ja lastan. Ihan pientä käyttötavaraa siis.
Itse maksulliset antiikkimessut olivat suuressa hallissa jossa oli edustettuna ihan perinteisiä antiikkiliikkeitä. Etsin kotiin jotain pientä tai suurempaa, mutta en oikein osannut sanoa mitään tiettyä tavaraa mikä teki etsimisestä vaikeaa. Ajattelin, että kun törmään johonkin ihanaan niin se vain loksahtaa.
Mitään erikoista ei kuitenkaan löytynyt, mitä nyt kaunista musta-valkoista paratiisisarjaa oli tarjolla suolaiseen hintaan. Soppakulho kannella maksoi 300 euroa, joka ei tuntunut kivalta omaan lompakkoon. Kulho jäi siis odottamaan seuraavaa ostajaa. Ihana se toki oli! Kiertelyssä oli silti oma viehättävyytensä ja oli ihana katsella kaikkea kaunista.
Toinen juttu minkä kohdalla pää kääntyi oli nämä nojatuolit (yht. 250€) sillä ne sopivat meidän yläkerrrassa olevaan perintösohvaan. Niiden kangas ja jouset olivat kuitenkin niin huonossa kunnossa, että varsinkin tuo jousien vaihtaminen on yllättävän kallista. Muutenkaan en nyt ollut erityisesti tuoleja etsimässä joten nekin jäivät odottamaan ostajaa.
Mun isäni osti aivan ihanat kalvosinnapit Jalo-nimisestä liikkeestä joka tekee käsityönä koruja Fiskarsilla. Isä oli antanut isänisän kalvosinnapit veljelleni ja isänsä kalvosinnapit toiselle veljelleni, joten hänelle itselleen ei jäänyt mitään. Sain auttaa valinnassa ja oikein tummanruskea savukvartsi näytti kyllä upealta ja sopii varmasti juhla-asuun.
Iittalan liikkeestä löytyi meille Fiskarsin kirves, sillä puita on mutta ei kirvestä. Nyt saa mies hakattua halkoja talvea varten! Kaikkea pientä ihanaa olisi Iittalalla ollut mutta ei ilmeisesti ollut meikäläisen shoppailupäivä. Nähtävää kuitenkin riitti, vaikka paljon ei löytynyt. Jos liikutte hoodeilla, suosittelen kuitenkin päivää Fiskarsilla. Upea paikka kesävisiitille kulttuurin parissa.
