Kaupallinen yhteistyö: Apetit
Kirjoittelin alkuvuodesta reseptipostauksen Terveellistä pikaruokaa ja ajattelin nyt palailla aiheeseen. Aika usein kysytään mitä meillä syödään, syökö kaikki samaa ruokaa jne. Vastaus on, että ruokakipot ja omat ruoat ovat meikäläisellä menneen talven lumia. Teen aina ruokaa koko perheelle ja syödään joka päivä yhdessä. Arjessa ruoat ovat usein aika pikaisesti valmistettuja mutta viikonloppuisin aikaa on enemmän. Viime viikonloppuna lapset saivat päättää sunnuntaiaterian ja se oli lihapullia. Niiden kanssa laitoin uuniin kermaperunat sekä keitin vihanneksia. Ei mitään monimutkaista tämäkään mutta hyvää ja maukasta.
Sillä aikaa kun kermaperunat olivat uunissa paistoin lihapullat pannulla. Vihanneksina meillä oli Apetit puutarhurin sekoitusta sekä sadonkorjuukasviksia, jotka ovat molemmat suosikkejani. Jos tykkää että vihannekset ovat pieniä ja mukana on maissia mutta on kyllästynyt he-ma-paan niin suosittelen kyllä kokeilemaan puutarhurin sekoitusta. Tämä on mun ihan lempipusseja myös tuon parsakaalin vuoksi. Sadonkorjuukasvikset ovat isompia lohkoja, todella hyviä nekin ja niillä saa näyttävän lisäkkeen joka menee ihan jo perunan, riisin tai pastan puolesta.
Eilen tein koulupäivän jälkeen pikaisen wokin joka koostui nuudelista ja Apetit aurinkokasviksista. Sen päälle paistoin palat lohta ja tämä oli kyllä nopeaa pikaruokaa. Kuvissa on muitakin suosikkejani, joita löytyy pakastimesta lähes aina. Pakastevihannekset ovat siitä hyviä, että niillä pystyy jatkamaan monien kotimaisten vihannesten satokautta ympäri vuoden. Ne poimitaan kun vihannekset ovat parhaimmillaan ja jatkokäsitellään nopeasti. Vihannekset ovat sitten valmiiksi pilkottuja ja puhtaita ja niissä säilyy maku ja vitamiinit erinomaisesti.
LOHIWOKKI
nuudelia
lohta (pakastealtaasta löytyy myös Apetit kirjolohifileetä)
Apetit Aurinkokasviksia
Apetit sipulikuutioita
joku aasialainen kastike kuten Lemongrass & chili tai Hoi Sin & valkosipuli
oliiviöljyä
suolaa ja pippuria
Kuullota sipulit pannulla ja lisää aurinkokasvikset mukaan. Voit paistaa kasviksia oliiviöljyssä ja laittaa sillä aikaa nuudelit kiehumaan. Kun kasvikset ovat kypsiä lisää aasialainen kastike ja nuudelien keitinvettä 2-3dl. Kaada nuudeleista vesi ja lisää kasviskastike niiden päälle. Nyt voit paistaa samalla pannulla lohipalat missä kuullotit kasvikset. Mausta suolalla ja pippurilla!
Mielettömän hyvä ja helppo wokkiruoka joka maistui koko perheelle. Apetit Hyvä olo -sivuilla voit lukea lisää tietoa värikkäiden kasvisten ominaisuuksista ja terveysvaikutuksista. Reseptit osiosta voit kätevästi valita reseptejä sen mukaan kuinka paljon aikaa haluat käyttää ruoanlaittoon. Käykäähän kurkkaamassa valmistusvinkkejä ja uusia ideoita siitä miten helposti vihanneksista saa hyvää. Minulla itselläni menee seuraavaksi kokeiluun punajuurigratiini!
5 vastausta aiheeseen “Värikästä ruokaa arkeen”
Tiesitkö, että esimerkiksi vihannespakasteiden vihannekset saattaa olla pakastettu vaikka puoli vuotta ennen kuin ne saapuvat tehtaalle pakattaviksi? Ja silti ’parasta ennen’ päivämäärät ovat sen mukaisia, kun tuoreet vihannekset olisi muka pilkottu ja pakastettu pakkauspäivänä. Suurin osa kaupan vihannespakasteista on vain isojen ostettujen pakaste-erien sekoittamista vihannessekoituksiksi ja uudelleenpakkausta.
Tiesitkö, että elintarviketeollisuus on saanut ihan EU:ssakin lobattua asiat niin, että osaa kemikaaleista ei tarvitse ilmoittaa tuoteselosteessa? Jos jonkun kemikaalin saa lobattua ’tuotannon apuaineeksi’ tai ’käsittelyaineeksi’ sitä ei tarvitse ilmoittaa tuoteselosteesa, vaikka kemikaalia ruuassa olisikin. Samoin kaikki kemikaalit joilla käsitellään pakkausten SISÄPINTOJA ovat sellaisia että niitä ei tarvitse ilmoittaa.
Suositan lukemaan erinomaisen teoksen nimeltään ’Swallow This!’ – löytyy kirjastosta. Itse ostan irtomyynnistä kotimaisia kasviksia ja kykenen vaivautumaan pilkkomaan ne itse. Se on minusta terveellisempi vaihtoehto kuin syödä mitään valmiiksi pakattua, ainakin niin kauan, kun elintarviketeollisuuden ei tarvitse ilmoittaa JOKAIKISTÄ kemikaalia jota se käyttää esim. juuri pakkausten sisäpinnalla tms. tai sitten ’käsittely’ tai ’apuaineena.’
Ja pakasteet voivat olla tosiaan jo melko muinaisia siinä vaiheessa kun pakkastukusta tulee tehtaalle uudelleenpakattavaksi iso erä erilaisia kasviksia. Ja mitenkäs sitten kaikki se hiilijalanjälki, joka tulee kasvisten kuljettelusta sinne tänne ja niiden pilkkomisesta sekä uudelleenpakkaamisesta tehtaalla? Pääsen halvemmalla ja paremmalla omallatunnolla, kun ostan kotimaisia kasviksia irtomyynnistä ja näen sen 5 minuuttia ekstra vaivaa pilkkoakseni ne ruuanlaittoa varten.
Nopea esipakastaminen on tosiaan käytössä joskus kun tuote tulee kauempaa mutta se on juuri siksi, että tuote pysyy tuoreena jo matkustamisen ajan. Tulli valvoo myös näiden laatua joten huonoa ei päästetä tuotantoon. Kotimaassa en tiedä miten paljon tämä on käytössä. Sen verran sain Apetitilta tietoa, että esimerkiksi kotimainen herne pakastetaan jo kaksi tuntia poiminnasta! Se on siis todellinen ”tuorepakaste”. Ehkä osaisivat yrityksestä vastata siihen miten pitkät ajat ovat heillä rajana esipakastuksesta varsinaiseen tuotepakkaukseen? Uskon että tämä on kohtuullinen ja hyvin valvottu vaihe. Pakastevihanneksethan säilyvät aika hyvin mutta eivät nekään ikuisesti joten ei varmasti ole tarkoituskaan pidennyttää tuota väliä tehtaalta kauppaan sillä varastointi on aina kustannuserä myös tehtaille. Niin sanotut tuoreet kasvikset saattavat olla jopa kuukausia varastoissa ennen käyttöä. Varastoinnin aikana niiden laatu heikkenee. Siinä vaiheessa, kun pakastamattomia kasviksia käytetään, niiden ravintoarvot ovat vähäisempiä kuin pakastekasvisten – toisin kuin yleisesti luullaan.
Ne mitä apuaineita teollisuudessa saadaan käyttää elintarvikepakkauksiin ovat hyvin säännösteltyjä ja on pitkä prosessi saada apuaine pakkausmateriaaliin lisättäväksi elintarvikkeissa. Sen turvallisuus ja siirtymättömyys pakkauksesta elintarvikkeeseen on todistettava eikä oikeastaan ole olemassa apuaineita tai antimikrobisen kalvon tekijöitä jotka parantaisivat huonon elintarvikkeen hyväksi. Mikä funktio tällaisella ”salaisesti lisätyllä kemikaalilla” olisi? Näiden kemikaalien käyttöä valvoo mm. Evira ja Efsa ja Suomessa niiden suhteen voidaan olla turvallisin mielin.
Elintarvikekemistin näkökulmasta jo vaikka sitruuna ja omena on kemikaaleja joten se ei sanana kerro että tuotteesta tulisi vaarallinen. Pakkausmateriaaleihin lisättävä kemikaali on esimerkiksi turvallinen suola tai antioksidantti joka on vain ravintoa joka ei ole terveydelle haitallista, silti sillä on säilyvyyteen erinomaisia vaikutuksia. Hienoa siis kaiken kannalta, että tuoretuotteidenkin säilyvyys paranee. Ilman tällaisia innovaatioita meillä olisi nopeasti hevi-osastot homeessa. Esimerkiksi kasviksissa lienee yleisin menetelmä on ihan vain reiät pakkausmateriaaliin eli soluhengityksen mahdollistaminen. Tällaisia reikiä ei edes paljaalla silmällä huomaa mutta voi kokeilla upottamalla elintarvikepakkauksen veteen.
Siinäpä minun ajatuksiani aiheesta 🙂
Hyvän näköisiä annoksia – täytyypä kokeilla. Minulla on nykyisin aina pakkasessa muutama pussi pakastevihanneksia. Niillä olen estänyt monet sortumiset voileipien puputteluun.
Minun käsittääkseni tuoreita vihanneksiakin on kuljeteltu sinne tänne ennen kuin ne päätyvät kaupan tiskille. Täysin varma syömästään ruoasta voi varmaan olla vain jos kasvattaa kaiken itse.
Anna tietänet kuitenkin näistä asioista enemmän kun alaa opiskeletkin 🙂
Minä puputtelen hyvällä ruokahalulla myös pakastekasviksia.
Mikä tuo ihana puinen tarjotin on kastehelmituikkujen ja kanervan alla? 🙂
Oon saanut sen mun äidiltä joka taisi löytää sen Tukholman Design torgetilta mutta täältä löytyy netissä 🙂
http://shop.tonfisk-design.fi/products/brand/Warm