House hunting
Sattuipa hassusti Oikotien kuva tuohon telkkariin kun katsottiin viime viikonloppuna tytön kanssa Gladiaattoreita ja näppäsin meidän jaloista kuvan. Nimittäin siitä tuli mieleen, että en ole ”pitkään aikaan” seuraillut asuntomarkkinoita.
House hunting ja unelmointi on aina ollut mun harrastus ja olen vielä tämänkin talon rakentamisen jälkeen seurannut markkinoita aika tiiviisti. Viimeiset vuodet enemmän kesämökki- ja tonttitarjontaa kuin asuntoja Helsingissä mutta olen kuitenkin aina välillä katsonut mitä täälläkin on myynnissä ja mihin hintaan.
Ei enää Oikotietä ja Etuovea joka viikonloppu
Nyt huomasin, että ote tuosta Oikotiellä notkumisesta on vähän hellittänyt. Hieno juttu kai? Vaikka eihän siinä toki ole mitään pahaa. Kiinteistönvälitysketju Remaxin tekemän tutkimuksen mukaan suomalainen perhe muuttaa keskimäärin kuusi kertaa elämänsä aikana toiseen asuntoon tai taloon. Suomalaiset ovat Euroopan innokkaimpia muuttajia yhdessä ruotsalaisten ja sveitsiläisen kanssa (lähde).
Kohtalotovereita
En tiedä kuinka moni siellä ruudun takana tunnistaa itsensä tai jakaa saman kiinnostuksenkohteen, että asuntomarkkinoiden seuraaminen on mielenkiintoista vaikka akuuttia muuttamistarvetta ei olekaan. Olen lukenut myös jonkin verran kiinteistösijoittamisesta, mutta pelkäänpä että siihen touhuun olen itse liian tunteiden perusteella toimija. Minä varmaan rakastuisin jokaiseen kohteeseen omalla tavallani ja olisin todella huono luopumaan. Olen ehdottomasti enemmän hamstraaja kuin konmarittaja, joten myyminen voisi olla minulle vaikeaa tunnesiteen vuoksi ja sijoittamisessa on kuitenkin tärkeää tehdä rationaalisia päätöksiä. Kertokaahan onko joku teistä asuntosijoittaja tai harkinnut sitä? Missä kaupungissa sijoitatte tai mikä olisi haaveenne jos sijoittaminen kiinnostaa?
Suurin unelma
Asumisen suhteen oma suurin unelmani on omakotitalo veden äärellä. Se ollut pikkytytöstä saakka mun unelma ja se tuntuu edelleen valitettavan kaukaiselta. Meidän perheelle on tärkeää asua Helsingissä sen vuoksi, että täällä on mm. esikoispoikamme erityiskoulu eikä muutto kauemmas sen vuoksi tule kysymykseen. Sitten taas tonttitarjonta pääkaupungissa esimerkiksi merimaisemilla on ihan tavoittamattomissa, joten se siitä. Onneksi aina voi lähteä mökille, parantamaan ikävää veden äärelle.
6 vastausta aiheeseen “Ajatuksia asumisesta”
Kuinka osuva kirjoitus. Tulin oikotieltä faceen ja sieltä blogiisi.
Tein varauksen juuri ensimmäiseen sijoitusasuntooni. Uudiskohde isossa kaupungissa. Turvallinen ja varma.
Mutta haluaisin löytää myös remppakohteen. Pääsis toteuttamaan itseään. Jos nyt tuon ekan laittas tuottamaan..
Vau, mahtavaa! Varmasti maltti on valttia mutta onnea siis ensimmäisistä sijoitusasuntokaupoista 🙂 Varmasti hyvä fiilis!
Täälä asuntosijoittaja hep! ☺
Tampereen seudulla vaikutan. Sijoitusasunnot on remppakohteita, jotka miehen kanssa rempataan ja laitetaan vuokralle. Tähän asti löydetty hyviä diilejä ja hyviä vuokralaisia. Ihan keskustaan ei olla menty, riski olisi pienempi, mutta vuokratuottokin pienempi. Lähiöissä pääsee hyville vuokratuotoille, pitää vaan olla näkemystä, mikä lähiö on kiinnostava ihmisten silmissä ja mihin esim kaupunki on panostamassa (esim tulossa uusia kouluja, uimahallia, kauppakeskuksia). Näin ei pääse syntymään herkästi tilannetta, että ei saa vuokralaista asuntoon. Toki vuokrapyynnin täytyy myös olla kohdillaan. Olemme tykänneet remppakohteista siksi, koska mies on alan ammattilainen ja ne on kivoja projekteja muutenkin. Lisäksi saa helposti nostettua asunnon arvoa, kun se kuitenkin joskus myydään poiskin. Meillä on selkeä jako, mies tekee rakenteelliset muutokset ja minä pintahommia (maalaukset), minä suunnittelen ja rakennan keittiöt, mies asentaa lattiat. Emme osta kohteita, joihin täytyy tehdä kylppäriremppa, koska yleensä sellainen kämppä ei pääse hyville tuotoille. Vaikka on pistetty kämpät uusiksi lattiasta kattoon, saa sen järkevällä suunnittelulla ja itse tekemällä tehtyä suht edullisesti.
Oma kokemus on se, että ei sijoituskämppään syty tunnesiteitä niin helposti. Syy on yksinkertainen, sijoitusasuntoa ei etsitä sillä ajatuksella, että mistä minä tykkään. Sijoitusasunto etsitään sillä ajatuksella, missä asunnossa on hyvä tuotto% ja mielellään syntyy ylimääräistä kassavirtaa. Ennemminkin hyviin vuokralaisiin voi syttyä tunneside, kun saattaa useita vuosia olla joku ihana vuokralainen ☺
Luultavasti pidämme nyt taukoa sijoitusasuntojen ostamisesta, koska näkisin, että tilanne on ylikuumenemassa ja kohta alkaa rytistä. Uusia asuntoja rakennetaan järjettömällä tahdilla ja asuntoihin pääsee kuka tahansa pienellä rahalla kiinni, kun laina onkin taloyhtiön lainaa. Mitäs sitten, kun.joku ei pystykään maksaa rahoitusvastikettansa? Laina pahimmillaan kaatuu muiden saman taloyhtiön asunnonomistajien niskaan. Lisäksi sijoitusasuntotoiminnasta on pikkuhiljaa tullut koko kansan huvia ja silloin kun alallla alkaa olla osaamatonta porukkaa, alkaa hirvittää. Nyt siis sijoituksemme kohdistuvatkin hieman toisenlaisiin kanaviin. Katsotaan palataanko näille markkinoille joskus, kun tuntuu että suhdanne ja suunta on oikea..☺
Kiva kun kirjoitit Sussu! Luin oikein ajatuksella ja sulla on todella hyviä pointteja. Mekään ei olla markkinoille nyt rynnimässä. Minusta on kans tärkeää perehtyä asiaan ja markkinoihin jos ala kiinnostaa eikä lähteä suin päin ostamaan. Teillä työjako kuulostaa hyvältä ja on mukavaa että tulit kertomaan ihan oikeita kokemuksia, kiitos niistä!
Muista kurkata myös saaristoon! ? Me löysimme saaresta oman pihan, rannan ja mökin. Talon rakentaminen alkaa pian. Ei ihan halpaa sekään, mutta mantereen rantatonteista ei voinut edes haaveilla ja mikä okt pääkaupunkiseudulla halpaa olisi. ?? Ystävät taas löysivät kesämökin Espoon edustalta, ei huono sekään..
Oi, kuulostaa hyvältä! Ollaan välillä katseltu mutta ei ehkä tosimielellä. Varsinkaan jos ei ole autoyhteyttä saareen. En tiedä miksi sitä itse pitää niin hankalana vaikka nimenomaanhan sitä saisi upeat maisemassa jos saaressa olisi 🙂