Syyskuu on täällä ja yliopiston lukuvuosi jälleen alkanut. Olen nähnyt tämän syksyn monta kertaa, uudet fuksit ja vanhat proffat. Olen ännännen vuoden opiskelija eli opiskellut yli neljä vuotta. Kaksi viimeistä vuotta olen ollut poissaolevana joten aloitusvuotta on miltei hankala muistaa.
Tänään marssin jälleen kohti yliopistoa, mukanani kassi ja uusia kyniä. En haluaisi enää syksyisin ostaa penaalia ja reppua, mutta minkä taakseen jättää sen edestään löytää. Opiskelijakorttiini lyötiin tarra, niin että kortista sai etsiä puhdasta kohtaa ja vanha tuttu ylioppilaskalenteri löytää jälleen laukkuuni. Ironisinta on, että istun ensimmäisen vuosikurssin luennoilla. Kuka on niin tyhmä, että jättää kaikki laskuainekurssit tekemättä vaikka on suorittanut miltei muuten opinnot jo sivuaineita myöten? No minäpä tietysti.
Fysiikka, kemia, matematiikka, fysikaalinen kemia, elintarvikekemia, kemiallinen analytiikka ja tilastotiede. Siinä kursseja sellaiselle, joka on kiinnostunut elintarvikealasta (lue laskuaineista). En tiedä onko meillä yhtään enempää tarjolla käytännön kursseja tai essee-tyyppisiä aineita joita en olisi käynyt. Lukion lyhyellä matematiikalla ja vain pakollisilla fysiikan ja kemian kursseilla ei pärjää pitkälle. Varsinkaan kun lukiosta on aikaa yli vuosikymmen.
Kaikesta huolimatta en halua jäädä murehtimaan sitä, että opinnoissa on kestänyt. Hyviä syitä on ollut, joista suurin on kolme lasta seitsemään vuoteen ja seikat jonka vuoksi olen halunnut antaa aikani lapsille ja heidän tarpeilleen. Reippaampi olisi toki voinut opiskella nopeammin mutta minulta se ei ole onnistunut. Tänään pienin jäi isin hoitoon, jotta minä pääsin luennoille. Huomenna vien mummolaan.
Syksy on uusien asioiden aikaa ja jostain syystä silloin onnistun itse projekteissani parhaiten. Olen aina opiskellut vähän sykleissä eli täydellä höyryllä tai en ollenkaan. Kalenteri on nyt täynnä rästikursseja ja kävin jututtamassa opinto-ohjaajaa niiden tiimoilta. Hän arveli, että jos saa päivästä 5 tuntia aikaa opiskelulle, saa ne huomattavasti eteenpäin. Hän arveli myös, että pienten lasten äideillä olisi erinomainen organisointikyky ja taito tehdä asioita tehokkaasti. Toivotaan että asia on näin!
Nyt sitten Moodle, Oodi, Flamma ja Helka kirjanmerkkeihin ja kurssi kerrallaan. Kyllä minäkin opin jos muutkin osaa!
Onko siellä muita koululaisia?!
17 vastausta aiheeseen “Ännännen vuoden opiskelija”
Hei, mahtavaa! Paljon Ttsemppiä opiskeluihin! 🙂 Syksyissä on kyllä sitä jotain, mistä saa uutta puhtia erilaisten projektien taklaamiseen. Täällä alkoi toivottavasti viimeinen syksy Viikissä, sillä gradu on viittä vailla valmis ja tulokset pitäisi esitellä jo parin viikon päästä! Muutama vuosi sitten tartuin myös itseäni niskasta kiinni yhden töissä vietetyn välivuoden jälkeen ja päätin hoitaa roikkuvat opinnot pois ja nyt ollaan tässä vaiheessa. Hiljaa siis hyvä tulee! 😉 Opiskeluintoa sinne!!
Itse opiskelen samalla kampuksella kuin sinä, eri ainetta vain, farmasiaa. Itse olen kolmannen vuoden opiskelija. Elintarvikealalla on tosiaan vissiin aika paljon tuota kemiaa?
Täällä myös yksi opiskelija! Mulla alkoi nyt neljäs vuosi yliopistolla, mutta kyllä tänään on tökkiny. Tuntuu että oon enemmän pihalla kuin fuksit. En tiiä mitä kursseja haluan, tuntuu etten osaa… Unohdin ottaa luennolle muistiinpanovälineet ja silmälasitkin jäi. Tää syksy alkaa opetusharjoittelulla, joka on tosi rankka, ja tuntuu ettei paukut riitä, vaikka minäkin oon yleensä syksyisin tehokkaimmillani. Sun teksti kuitenkin piristi kun muistin, että muutkin taistelee samojen asioiden kanssa. Kiitos ja tsemppiä 🙂
On koululaisia! Edellisestä opiskelusta on yli 10 vuotta aikaa ja nyt mennään taas. Moodlea opetellu täällä itekki illan käyttää ja huomenna taas koulun penkille 🙂
Hei pitkästä aikaa ja onnea opintoihin!
Itsellä alkoi toinen lukuvuosi AMK ja isona minusta tulee suuhygienisti.
Moodle joo, hyvinkin tuttu ja aika pers*** minun mielestä ?
Vähintäänkin haastavaa opiskella pienen lapsen ohessa. Ei riitä, että istuu koulussa mutta niitä tehtäviäkin pitää tehdä ja lukea kotona paljon. Olisikin helppo jos kävisi vain koulussa.
Mutta eiköhän me vedetä tämä kunnialla:)
Mukavaa ja tehokasta syksyä!
Mertsi
Juu, gradua aloittelen ja tarkoitus valmistua jouluksi oikeustieteellisestä 4,5 vuoden opiskelujen jälkeen 🙂 jännää!
Tsemppiä opintoihin! Itsekin palaan ensi viikolla vikan harjoittelun pariin ja valmistun terveydenhoitajaksi joulukuussa. Opinnot aloitin 2009 tammikuussa ja sen jälkeen olen saanut kolme lasta (2010, 2012 ja 2014), joten täälläkin valmistuminen himppasen venähtänyt. Hitaasti, mutta varmasti! 🙂
Täällä myös opiskelija, joka saa toisen lapsensa ennen joulua mutta aikoo silti valmistua keväällä. Apua! 🙂 Uskon, että äidit ja isät ovat eri tavalla motivoituneita opiskeluun kuin nuoret ei-vanhemmat. Organisointikyky ja ”sisseily” on meille luontaista. Ihminen pystyy tekemään ihmeitä. 🙂
Samasta pääaineesta aikoinaan valmistuneena ei voi toivottaa kuin paljon tsemppiä, kun vaan jaksat tehdä kaikki laskuharjoitukset ja lukea, lukea ja lukea niin kyllä ne läpi menee. Aikoinaan ei saanut edetä syvemmille kursseille ennen kuin peruskurssit oli tehty, tavallaan hyvä niin ne oli pakko tehdä alta pois. Mutta kyllä se kannattaa vaikka tahmealta voi tuntuakin, paperit kädessä on ihan eri asemassa työmarkkinoilla, loppuelämäsi eteenhän sinä tässä nyt töitä teet 🙂 ja hyvän alan olet valinnut 😀
Mukava kuulla, että olet löytänyt aikaa opiskeluille! 🙂 Hiljaa hyvää tulee ja ei kaikkien tarvitse valmistua samaan aikaan tai samalla ”muotilla”- onneksi! Instan puolella heitinkin jo toivetta, että olisi mukava kuulla lisää opinnoistasi. Miten aikoinaan päädyit kyseiselle alalle? Mitä haluaisit tehdä valmistumisen jälkeen? En tiedä oletko tuollaista postausta jo aiemmin tehnyt, mutta olisi mukava kuulla 🙂
Täällä alkoi kolmas vuosi yliopiston penkkiä kuluttaen, edessä kiireinen vuosi aineenopettajakoulutuksen ja harjoitteluiden parissa. Tsemppiä sulle opintoihin!
Hep! Täällä ammatinvaihtaja, toisen korkeakoulututkinnon tekijä 39 vee, kaksi lasta 9 ja 10 vee. Viides vuosi alkaa…syksyllä kaksi kurssia, sitten on valmista. Aika runttausta kokopäivätyön, sivutyön (uuteen ammattiin liittyvä, jolle ei voinut sanoa ei) ja lasten ohessa, hohhoijaa. Kaksi vuotta olin opintovapaalla, muuten olen opiskellut työn ohessa. Paljon se ottaa, mutta paljon antaakin. Harmaita hiuksia näiden vuosien aikana on tullut lisää sadoittain, mutta mieli on nuortunut! Niitä nuoria opiskelijoita ja niiden intoa on niin kiva katsella, siinä itsekin alkaa ajatella asioita vähän vähemmän vakavasti 🙂 Tsemppiä opintoihin 🙂
Hyvin se menee, tsemppiä:) Mä luin kolmevitosena kaikki lukion kemiat ja tein kaikki tehtävät melkeen heittämällä, vaikka lukiossa en tajunnut koko kemiasta mitään. Veikkaan että elämänkokemus monesta eri suunnasta on tuonut paljon lisäymmärrystä myös (ravitsemus)kemiaan! Ihan varmasti pärjäät ja kyllä mä jossain vaiheessa tulen perässä, mieli ei anna periksi:)
Tsemppiä!
Täällä eskarilaisen ja tokaluokkalaisen äiti ryhtynyt juuri opiskelemaan työn ohessa ylempää AMK-tutkintoa. Tosi mielenkiintosta, toisaalta hirvittää ?
Tsemppiä Anna! Minä se vasta nn:n vuoden opiskelija olenkin, mutta josko vihdoin loppusuoralla :). Osittaista opintovapaata töistä ja gradu pakettiin, toivottavasti pian. Yötöiksi mennee, neljän harrastavan lapsen kanssa sitä miettii, josko tämä olisi kannattanut hoitaa ajallaan, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan ja kyllä se organisointikyky on ihan tosi asia!
Heh itselläni on kans noita rästikursseja muutama erittäin pahalaatuinen edessä.
Tajusin myös, että mieheni muuttaa kohta toiselle paikkakunnalle ja mitä kauemmin minä opiskelen, sitä kauemmin joudumme olemaan erossa. Täytyy siis hyökätä opintojen kimppuun kuin raivoisa härkä. Toivon tsemppiä myös sulle! 😀
Täällä 2-vuotiaan pojan äiti. Opiskelen linja-autonkuljettajaksi. Hain myös yliopistoon opiskelemaan logopediaa, mutta yo-kokeista saadut pisteet vesittävät pääsytoiveet nyt ja tulevaisuudessa ellen kirjoita lisää aineita. Pitkä opiskeluaika ei tosin kiehdo, joten päädyin alalle mistä tykkään eli autonkuljettajaksi. Saanpahan ainakin ajaa ja vuoden päästä voisi olla työpaikka käsissä. Katsotaan sitten myöhemmin, jos innostusta on täydentää yo-tutkintoa ja opiskella yliopistossa.
Nyt haluan vain viettää aikaa lapseni kanssa mahdollisimman paljon, joten tällainen lyhyt koulutus on hyvä.
Kohtalontoveri täällä hei! Talon rakennus, 2 lasta joiden ikäero 1,5v ja maisterin opinnot kesken. Oon samanlainen luonteeltani, on tai off – ei mitään välivaiheita. Syksy on myös mulle energisintä aikaa joten pyrin siitä nyt ottamaan kaiken irti. Viime vuosi meni muissa kuin opiskelukuviossa, mutta tänä syksynä aloitin innokkaana & energisenä ja meinaan pusertaa kurssit kasaan kevääseen mennessä 😀
Tsemppiä sinne!