Juuri ennen viime viikonlopun kiireitä me piipahdettiin mökillä ensimmäistä kertaa tälle keväälle. Oon siitä onnekas että meidän mökille surauttaa pääkaupunkiseudulta reilussa tunnissa mutta pienenä sama sijainti oli Oulusta katsottuna tuhottoman kaukana. Oi niitä aikoja kun meidän vanhemmat pakkasi kassit ja lapset 7-paikkaiseen Volvoon ja kuukauden yhtäjaksoinen loma mökillä alkoi. En tiedä kenelle matkustaminen oli kamalinta 😀 Lapsille jotka tönivät toisiaan vai vanhemmille jotka kuuntelivat sitä etupenkeillä. Ilmeisesti ainakaan itselle siitä ei kovin suuria traumoja tullut sillä näin aikuisiällä mulle on ollut aina selvää, että haluan ison perheen sillä sellaisessa kasvaminen oli mielestäni ihaninta mitä voi olla (meitä on siis 5 sisarusta).
Mun isä on parhaillaan viettämässä lomaansa tuolla ja viikonlopuksi sinne on menossa sekä siskoni että veljeni perheensä kanssa ja voi olla että mekin lyöttäydytään joukkoon mukaan jos mun vointi sallii! En muista mun elämästä kesää jolloin en olisi tuolla mökillä käynyt joten sillä on aivan erityinen paikka mun sydämessä. Sieltä poimin aina marjat pakkaseen ja musta on ihanaa kun meidän koirat pääsevät nauttimaan ulkoilmasta ja kesyttämään tulikuumia makkaroita ollessaan kiltisti saunavahtina. Etenkin Antton on oikea mökkikoira. Se pysyy kiltisti pihassa ilman hihnaa, nautiskelee kesäilman huminasta värisevissä viiksikarvoissa ja kuuntelee metsän ääniä rakastaen joka hetkeä. Se kurtistaa kulmiaan aina yhtä vastentahtoisesti kun kerron että on aika palata kaupunkiin ja yrittää mahtua pienestä raosta kuistin alle lähtöä piiloon kuten pienenä pentuna. Viikonloppuna meidän esikoishauva-vauva täyttää 8 vuotta joten saatte nähdä muutamia lapsuudenkuvia <3
Nyt näitä kuvia katsoessa on melkein pakko alkaa pakkaamaan kasseja viikonlopun viettoon sillä tiedän että ihan loppukesästä meidän mökkireissut on vähässä. Hieman huolestuttaa jo se et miten saan marjat poimittua ison mahan kanssa?! Vai ehtisinkö synnyttää heinäkuun lopussa niin että jaksan elokuussa mennä metsään kyykkimään vastasyntyneen kanssa? Miten mun marjastamisen käy?! 😉
Huomisesta eteenpäin on tulossa Gazozilta yhteistyötarjous pääsiäisen kunniaksi mutta laitan siitä infon erilliseen postaukseen. Kysymys vain kuuluu?
Mökkikuumetta?
Koirakuumetta?
Vauvakuumetta?
Vai kisamainingeissa fitness-kuumetta?
Tunnusta heti!
Mulle ainakin nuo koirien pentukuvat on ihan turmiollisia! Jos katsoisin niitä yhtään useammin niin meillä ois täällä jo kenneli 😉
15 vastausta aiheeseen “Henkireikä tunnin päässä Helsingistä”
Mä en oo kyllä yhtään mökki-ihmisiä 😀 En tykkää edes kesäisin käydä, mutta hirvee fitness-kuume mulla on :D. Ei ehkä ihan kisalavakuume vielä mutta oon niin iloinen mun uudesta valmentajasta ja kun pääsee vetää ihan mielettömiä reenejä ja sitten puhisemaan parsakaalin ääreen, nautin :). Tää voi kuulostaa hassulta mun suusta mut totta joka sana. Täytyy myöntää että ootan myös mun parhaimman ja vanhimman ystävän esikoisen tapaamista. Hän siis myös raskaana :). Tuntuu olevan ihanaa aikaa. Näytät oikeesti noissa mökkikuvissa jotenkin tosi harmoniselta. Tuntuu sopivan sinulle 🙂 Tsemppiä marjanpoimintaan 😉 Ja voi ihana Antton ja eikä mikä pikku Helmi 🙂
-Hanna-
http://laihdutusmatka2014.blogspot.fi/
Niin se laihdutus tempaa mukaansa kun siihen pääsee jyvälle! Tuntuu et kaikki maailman portit on avoinna ja elämä hymyilee. Nauti matkasta tuolla sykkeellä niin oot tavoitteessa ennen kuin huomaatkaan. Mä pylleröin vielä hetken tässä kasvavassa olomuodossa ja toivottavasti sen jälkeen pääseen taas imuun 😉
Vauvakuume on hoidettu ja pieni 12 viikkoinen hyyryläinen on kyydissä, mutta mökkillä oloa kaipaan enemmän kuin mitään. Juuri viime viikot olen pyöritellyt enemmän ja enemmän mielessäni mökille pääsyä, sitä rauhaa ja puuhia, joita tehdään vain mökillä. Saunan lämmittämistä, nuotiota, savustettua kalaa… Ensimmäinen mahdollisuus päästä mökille on vasta elokuussa. Tuntuu että siihen on ikuisuus!
Oi että onnittelut <3 <3 <3 Ja voi vitsit, elokuuhun on vielä tovi mut toivotaan aika menee nopeaa! Mä ainakin toivon sillä elokuussa meillä on jo vauva 😉
Näin aikuisempana mökkeily on tärkeä asia, tällä hetkellä vain ei ole mökkiä jolla käydä. Lapsena taas vihasin yli kaiken. Muutimme oman ukkoni kanssa yhteen myös muutaman kuukauden seurustelun jälkeen ja kissanpentu vanhemmalle kissalle kaveriksi kun reilu 3kk seurustelua takana. Kiva kuulla, etten ole ainoa joka on nopeasti muuttanut yhteen. Ihania hauva-vauva kuvia! Kaipuu mökille takkatulen ääreen syntyi heti…
Mitäs sitä odottelemaan jos tietää 😉 Me kyllä myös tunnettiin vuosi ennen tuota mutta kuitenkin nopeasti perustettiin perhe eli 2 vuotta tapaamisesta 🙂 Ja ei oo kaduttanut!
Moikkamoi! Taidan nyt ekaa kertaa kommentoida, vaikka jonkin aikaa olen jo blogiasi seurannut. Tykkään tosi paljon tyylistäsi ja siitä ettei myöskään treeni ole liian ryppyotsaista, syömisestä puhumattakaan 😀 Ehtiihän sitä!
Heh, vois kyllä hiukka koittaa rypyttää otsaakin herkkujen kohdalla mut en pysty!! 😀
Tunnustan krooninen mökkikuume vaivaa ;).
Teillä on idyllisen näköinen mökkimiljöö, tuollainen mökki kelpais mullekkin.
Ihania ”vauvakuvia” teidän koiruleista.
Onneksi meillä on mahdollisuus käydä tuolla suvun yhteisellä mökillä, se on tosiaan ihana harppaus aina lomamoodiin kun sinne suuntaa!
Mökkikuume sen verran, et ootan innolla ku mennään avokin kanssa mun perheen mökille pääsiäiseks 😀 En oo (välimatkan takia) nähnyt mun perhettää liian pitkään aikaan ja meidän mökillä on mukavaa 🙂 Ja pikkuveljet tietenkin oottaa enemmän avokin näkemistä kun mun 😉 Hhahah 😀
Meillä kans on mökillä myös parasta se et näkee perhettä! 🙂 Ihanaa lomaa!!!
Pentukuumetta ja välillä vauvakuumetta 😀
Mut jos nyt tänä vuonna se pentu 😉
Mukavaa pääsiäistä!
Hahah, tunnustus tuli! Tee se niin se on tehty oli mun motto vauvakuumeeseen mut toi pennun hankinta on kyllä näin äidin näkökulmasta helpompaa 😉 Jospa se sillä! Koirat on <3
Ihanaa pääsiäistä myös!!! 🙂
Niin symppis tuo Antton, aivan ihana <3