Kategoriat
Lifestyle Perhe & suhteet

Meidän Helmi on poissa

Koiran saattaminen viimeiselle matkalle on omistajan raskain velvollisuus

Meidän perheen elämä mullistui viime viikon lopulla kun vähän väsyneen olonen, pian 13-vuotias laikakoiramme Helmi alkoi vuotaa verta. Narttukoiralle tämä ei tietystikään ollut ihme mutta hänen ikäiselleen se oli jo hälytyskellomme alkoivat soida. Ei meillä ollut nähty juoksuaikaa enää vuosiin. Kesällä muutaman tahran tiputtelun olimme laittaneet hormonitoiminnan loppumisen piikkiin. Tällä kertaa oli selvää, että kyse on jostain muusta.

Meidän ensimmäiset vauvat oli koirat

Helmi syntyi joulukuussa 2006 ja tuli meille vuoden 2007 alussa, noin kahdeksan kuukautta Anttonin jälkeen. Meidän ensimmäinen koiramme Antton oli hurmannut meidät mutta koimme että hän oli aina niin surusilmäinen jäädessään yksin, että ajattelimme että hän kaipasi koirakaveria. Toinen koira oli tervetullut ja pian meillä olikin vajaan vuoden ikäerolla kaksi ihanaa pystykorvaa. Sekarotuinen Antton sai ”pikkusiskon”, valkoisen ja kauniin neidon, itäsiperianlaika Helmin. Helmi kasvoi nopeasti Anttonin ohi ja otti emännän paikan talossa. Koirat täydensivät meidän nuoren parin onnea ja vuonna 2008 saimme varsinaista perheenlisäystä ja esikoisemme. Meillä oli ihana kasvava perhe, jota koirat ovat olleet osa alusta alkaen.

Yhden matka päättyi vaikka emme olleet valmiita

Lopulta kaikki tapahtui hyvin nopeasti sillä lääkärikäynnillä meille selvisi Helmin munasarjasyöpä ja toivoton tilanne. Mitään ei ollut tehtävissä ja olisi inhimillisintä päästää hänet kärsimyksistä eikä pitää meidän luona vain meidän vuoksi. Helmi pääsi kotiin vielä viimeiseksi yöksi ja kaikki halimme häntä ja annoimme hänelle hoivaa ja rapsutuksia. Otimme muutamia valokuvia ja sitten oli aika. Menimme mieheni kanssa yhdessä Viikin eläinsairaalaan ja lapset jäivät mummolaan. Tulimme takaisin tyhjin käsin, pelkkä hihna mukanamme. Olimme käyneet läpi elämämme raastavimman tapahtuman kun sanoimme Helmille hyvästit. Hän lähti rauhallisesti äidin ja isin syliin nojaten ja silitimme häntä viimeiseen asti. Itku on virrannut sen jälkeen ja olo on epätodellinen. Ei ole ihme kun sanotaan, että koiran saattaminen viimeiselle matkalle sitä tarvittaessa on koiranomistajan raskain ja suurin velvollisuus. Koko perheemme suree suuresti rakkaan perheenjäsenen poismenoa.

Helmi oli kaunis, lempeä ja perherakas koira

Olimme puhuneet lasten kanssa esimerkiksi saunan lauteilla istuessamme usempaan otteeseen, että meidän koirat ovat jo vanhoja. Olin valmistellut lapsia siihen, että lemmikit eivät elä ikuisesti ja puhunut siitä, että joku päivä koittaa kun he menevät pois. Luulin kuitenkin itsekin, että siihen on vielä aikaa. Sitä paitsi Helmihän oli Anttonia nuorempi eikä hänelle ollut lainkaan niin paljon harmaita hapsia. Vakava sairaus tuli meille täytenä yllätyksenä vaikka muutamia merkkejä näin jälkikäteen ajateltuna olikin ilmassa.  Syöpä on kuitenkin hiljainen ja salakavala sairaus ja valitettavan yleinen. Se vei elämäniloisen koiramme luultavasti kuukausissa. Antton on ihmeissään ja etsii Helmiä mutta auttaa meitä surutyössä kun on yksi turkki johon voi painaa pään suuressa koiraikävässä.

Sellaista tänne. Surullista mutta kuitenkin niin tärkeää, että halusin kertoa. Kuvat ovat vuosien varrelta <3

Kategoriat
Matkustus Yleinen

Helmi 10vee

 

Tervetuloa uudistuneeseen FitFashioniin! Sivustouudistus on kovassa käynnissä ja useaan lukijoiden toiveeseen on vastattu. Kaupallisten yhteistöiden merkinnöistä tuli yhtenäiset, toivottu tykkäysnappula, freesimpi väritys ja paljon muuta. Uudistus on teknisesti aina suuri ponnistus, joten siellä puolella on edelleen pöhinä, että viimeisimmätkin bugit saadaan korjattua (kuten tuplana tuleva artikkelikuva). Ollaan siis kärsivällisiä mutta ilman muuta kannattaa antaa palautetta jos joku itseä häiritsevä juttu ei toimi. A-lehtien tiimi fiksaa niitä sitten parhaansa mukaan. Itse olen uudistukseen oikein tyytyväinen ja pidän oranssista värimaailmasta ja raikkaudesta pinkin jälkeen. Samalla uusin oman banneri tuolla eniten ääniä saaneella kuvalla, joten eiköhän tällä lookilla taas hetken jaksa. Tykkäysnappula on mun mielestä todella kiva lisä ja se, että etusivulle nostetaan niitä postauksia minkä kommenttiboksissa on kova pöhinä. Sieltä tulee varmasti löytämään ne hittimagneetit juttujen joukosta.

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

Meidän valkoinen jättiläinen täytti juuri kymmenen vuotta joten nyt meidän molemmat koirat ovat saavuttaneet arvokkaan kymmenen vuoden iän. Helmin juhlia juhlistettiin nakein ja rapsutusten ja nakkeja sai myös synttärivieras Antton joka katseli ensin kaihoisasti siskon herkkuhetkeä. Jaettu ilo on kuitenkin paras ilo!

Tällä hetkellä ajellaan koko poppoolla eli miehen, kolmen lapsen ja kahden koiran kera kohti Oulua, syntymäkaupunkiani. Matkaa on jäljellä enää 92km joten suurin osa on jo takanapäin. Saldona on yksi oksennus autoon ja yksi löysä vatsa housuihin, joten toivotaan että loppumatka sujuu rattoisasti. Äiti, me ollaan kohta siellä! Pyykkipussin kera 😀

SAMSUNG CSC

 

Kategoriat
Yleinen

Ne tärkeimmät

SAMSUNG CSC

Upea elämänmakuinen viikonloppu on takana. Olin kotona enkä tehnyt oikein mitään muuta kuin olin lasten kanssa ja availtiin terassin ovea joka hetki kun oli mahdollista. Piha alkaa sulamaan ja on niin mukavaa siirtyä viettämään aikaa sinne. En malta odottaa että tuo meidän kesäterassi on taas loistossaan mutta tosiaan haluaisin että mies öljyää sen ennen suurempaa stailaamista. Ruokavalio meni aivan reisille kun ajatuksissani niin vapauduin kaikista ruokarajoitteista. Kovin helposti se unohtuu se hyvän olon tavoittelu ja tein lettuja, söin suklaata, leipää ja leipää. Mulla on vielä pitkä matka tasapainoon jossa teen automaattisesti hyviä valintoja myös viikonloppuisin mutta sitä haluan opetella ilman paineita. Uskon että se on se tie pysyvään painonhallintaan.

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

Painoasioista ja ruokailuista höpöttäessä täytyy muistaa, että elämässä on niin paljon muutakin sisältöä eivätkä nuo asiat pyöri mun mielessäni ympärivuorokautisesti. Blogi on paikka jonne uskoudun mutta se ei tarkoita, että täällä käsitellyt pohdinnat täyttäisivät koko elämäni, etenkään tuon laihdutusteeman saralta mikä usein vilahtaa teksteissä. Pääosin elän aivan tavallista perheenäidin elämää, jonka arkea ihastuttaa omat lapset, aviomies sekä kaksi karvaista koiraa. Teen ruokaa, vaihdan vaippoja ja yritän siinä sivussa tehdä vähän töitä ja opintoja. Haaveilen siitä että valmistun, meillä olisi paikka josta bloggaisin tyyliin puolet vuodesta katselemalla järventyyntä tai merenrantaa ja siitä että ei oltaisi miehen kanssa molemmat niin väsyneitä.

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

Aivan tavallista elämää, juuri niin täydellistä iloineen ja suruineen. Siitä olen kiitollinen –vielä enemmän kuin suklaasta.

SAMSUNG CSC