Kesälahden kaipuu
Täällä ollaan tälle kesälle ensimmäistä kertaa appivanhempien mökillä Kesälahdella, kauniin Puruveden rannalla joka on osa Saimaata. Tämä paikka lumoaa joka kerta näillä maisemilla ja tunnelmilla, jotka ovat ainutlaatuisia. Ajomatka meiltä on pitkä ja kestää reilusti yli neljä tuntia, pysähdyksineen enemmänkin mutta jo tuossa Simpeleen jälkeen tulee sellainen tunnelma että enää ei ole pitkästi. Via Kareliaa on ilo ajella, sillä kesäilloissa riittää valoa ja reitillä silmä lepää. Perille päästessä pitkänkin ajomatkan tuska katoaa nopeasti kun pääsee silmäilemään maalaismaisemia. Nappasin samantien kameran mukaan ja painelin rantaan katsomaan auringonlaskua.
Olavinlinnaan linnanneidoksi?
Kävimme viimeksi kolme vuotta sitten Savonlinnassa ja tutustumassa Olavinlinnaan. Postaus täällä: Sarjassamme kotimaan matkailua: Olavinlinna. Nyt kun lapset on kasvaneet jo tuosta niin voisimme käydä tekemässä linnaan uusintareissun. Erityisesti leikit Pikku Herttuan Salissa kiinnostaa, sillä viihdyimme siellä viimeksi niin hyvin. Kannattaa vilkaista tuo postaus viime reissulta jos linna kiinnostaa. Saa nähdä saanko tehtyä uusintaversion tuosta tämän päivän jälkeen. Ihmeen hyvässä kunnossa muuten olen ollut tuolloin kun nuorin on paria päivää aiemmin täyttänyt vuoden ja kaikki lapset ovat noin paljon pienempiä. Ei ole opiskelustressi ja työtahti tehnyt hyvää meikäläisen hyvinvoinnille viime vuosina, kun tuolloin olen ollut noin paljon sporttisempana! Nyt kuitenkin kohti päivän seikkailuja.
