Kategoriat
Lifestyle

Pikkubussi tai valtamerilaiva? Millainen auto sopii isommalle perheelle?

7-paikkainen Seat Alhambra ja perhe mahtuu kyytiin

Hahaa, siinäpä hauskuutta kerrakseen. Meillä on ollut nyt vuoden verran tuollainen 7-paikkainen auto, sillä tarvitsimme lisää tilaa. Täällä varmaan tiedättekin, että meillä on kaksi keskikoista/suurta koiraa ja kolme lasta. Viimeiset vuodet meillä on ollut monenlaista farmariautoa ja ennen tätä viimeisintä ajelimme Honda CR-V:tä, joka oli mun suuri suosikki. Se on siis kaupunkimaasturi, eli juuri sopivasti vähän korkeampi ja suurempi auto, olematta kuitenkaan pakettiautomainen tai mikään laiva. CR-V:tä on edelleen ikävä, eikä tämä Seat ole mun suosikkini mutta tiloiltaan tämä on Hondaa reilusti suurempi, sillä tähän mahtuu 7 ihmistä ja sen lisäksi vielä jää tavaratilaa. Meillä kaksi takimmaista penkkiä on taitettuna alas, jolloin takatilasta tulee kahdelle koiralle todella hyvä! Tällä autolla tehdään kaikki mökkireissut ja muut ajelut joissa on koko perhe yhtä aikaa kyydissä ja nyt mahtuu laukutkin kyytiin. Hondassa niitä tungetiin sitten jalkatiloihin ym. Tällä hetkellä auton valintaa ohjaa siis pitkälti käytännöllisyys eikä tyyli.

Mun must-jutut autossa

 

Mukiteline

Mitä itse haluan autolta, on ihan ehdottomasti kunnon mukitelineet. Ei sellaiset vedettävät, räpsytinreunaiset ja heiluvat telineet vaan joku pysyvä kolo/paikka jonne mahtuu vähintään kaksi mukia. Lähden melkein aina aamuisin posliinisen take-away kahvimukin kanssa yliopistolle tai muihin menoihin ja pitkillä matkoilla tykkään pitää juotavaa lähellä. Ilman vakaata telinettä ei hyvä heilu, ellen saa aamukahviani. Mun miehen Audissa on esimerkiksi ihan onneton teline, juuri sellainen heppoinen johon ei uskaltaisi pahvimukia laittaa puristumaan.

ISOFIX-kiinnikkeet

Kun lapsista vielä kaksi tarvitsee erillisen istuimen, en lähtisi hommaan enää turvavöillä. Isofix-kiinnikkeet ja telakoiden tai istuimien siirto autosta toiseen on lastenleikkiä noilla ja minun mielestä niillä saa istuimetkin paljon tiukemmin ja paremmin paikoilleen. Turvallista, helppoa mutkatonta. Seatissa on Isofixit koko takarivillä ja sinne mahtuisi hyvin kolme turvaistuinta.

Automaattivaihteet

Tässä nykyisessä meillä on manuaali ja on taas ihan mahdoton ikävä automaattivaihteita. Syy tähän on yksinkertainen. Ajan paljon lyhyttä matkaa kaupungissa ja vaihteiden vaihto vie aikaa kahvinjuonnilta. Ymmärrän kyllä, että valoissa pääsee manuualilla kivasti itse säätelemään kiihtymisnopeutta mutta se ei meikäläisen laivalla ja lastilla ole etusijalla. Hitaampi ja itsestäänhoituva kiihdytys automaalilla takaa sen että toisella kädellä voi siemaista sitä kahvia, jopa valoissa ja jarruttaessa. Seuraavaan autoon tämä takaisin!

Ei 10 vuotta vanhempaa ja musta väri plussaa

Meillä ei ole ollut ikinä kokonaan uutta autoa vaan olla aina ostettu käytetty. Autoa vaihdetaan kun tarve vaatii tai edellinen alkaa käydä vanhaksi. Vaikka kuinka haaveilen ihan uudesta ja tilatusta autosta, laskee niissä arvo niin älyttömän nopeasti. Jo vähän käytetyn saa ihan eri hinnalla kuin uuden. Minusta olisi ihanaa jos auto olisi 1-5 vuotta vanha eli vielä suhteellisen uusi mutta toisaalta kunnon määrittää enemmänkin kilometrit ja se miten autoa huollettu. Naisena pidätän oikeuden myös siihen, että voin valita auton värin perusteella. Musta auto on minusta ainoa oikea, noin sävysilmän puolesta ja nykyinen harmaanruskea ei vaan tunnu omalta.

Vähän korkeampi malli ja suurempi koko

Mulle tällä hetkellä kelpaavia autoja olisi esimerkiksi BMW X5, josta olen haaveillut jo kymmenen vuotta tai moni muu kaupunkimaasturi mutta isommissa autoissa on aina valitettavan iso hintalappukin, etenkin jos katsoo suht tuoretta autoa. Jos perhe olisi pieni, niin silloin haluaisin sähköauton. Mun isällä on BMW i3 sähköauto ja se on ihan mahtava. Nykyisin noita latauspisteitäkin on todella hyvin. Isä ajaa autolla ihan huoletta jopa Oulusta Helsinkiin, sillä nykyään tuo latauskin hoituu pika-asemilla suht nopeasti. Sähköauto näihin kaupunkiajoihin olisi todella kiva ja vielä ekologinen valinta. Sellainen kiinnostaa tulevaisuudessa, ehdottomasti.

Millaista autoa teidän perhe ajelee ja millä kokoonpanolla? Millainen olisi sinun unelmien auto?

Kategoriat
Lifestyle Sisustus

Kesäkuista puutarhaa

Vähän vihreää vaikkakin kuivaa

Pihasta en olekaan kirjoitellut aikoihin, sillä en ole ollut tänä kesänä mikään viherpeukalo. Pitkän kuivan kauden vuoksi pihaa kasteltiin paljon mutta paikoittain kuivuus näkyy kuitenkin. Esimerkiksi herukat, jotka ovat kaikista aurinkoisimmalla paikoilla ovat osin vähän kellastuneet ja nurmikkoa nyt ei voi pelastaa ollenkaan. Se alkaa vihertämään varmaan vasta syyssateilla. Jotain pientä satoa pihasta kuitenkin tulee, kuten amppelimansikkaa ja yrttejä.

Kirsikoita ja pensasmustikkaa odotellessa

Kauniin ja todella runsaan kirsikkapuiden kukinta ei ollut tae suuresta sadosta. Kirsikkapuissa on vain muutama raakile ja pihoilla hyppivät jänikset ovat tehneet tuhojaan omenapuille ja pensasmustikoille. Omenapuista menetimme kaksi tänä vuonna kun suojauksesta huolimatta jänikset pääsivät syömään puiden kuorta korkeiden hankien päältä. Toinen oli sama puu, jota jänikset olivat päässeet osin kaluamaan viime vuonnakin niin se ei kestänyt edes pientä vahinkoa. Edessä on siis kahden puun vaihto ja todella korkeiden suojien laitto ensi vuodelle.

Kahvit terassilla

Piha on kuitenkin kesäisin mun lempipaikka täällä kotona ja nautin kahvit tuossa ulkona päivittäin. Istuskelen varjon alla sohvalla tai pyydän naapurista kaverin kylään kahville. Vaikka meidän piha ei ole suuri, niin saan siinä kiintiöni puutarhanlaitosta. Mikään ei tunnu mukavammalta kuin se, että voi istua omalla pihalla ja nauttia ulkoilmasta kahvikupposen kanssa.

Kategoriat
Lifestyle

Samsungista Olympukseen, uusi kamera kokeilussa

Tarkkaa ja kaunista kuvaa taskukoossa

Uusi kamerani Olympus PEN E-PL9 on täyttänyt edellisen kamerani Samsung NX30 saappaat yllättävän hyvin. Olympuksen PEN kameroissa mennään jo yhdeksättä versiota ja uusimpana tässä versiossa on datan siirto kameran ollessa myös suljettuna (WiFi) sekä pop-up salama, jota oltiin kaivattu edellisiin versioihin.

Sininen special edition sävy

Olin harkinnut uutta kameraa jo toki jonkin aikaa, sillä tuo edellinen kamerani meni rikki tammikuussa. Siitä saakka olen valokuvannut kaiken blogiin puhelimella ja se on ollut todella turhauttavaa. Rakastan valokuvaamista vaikka en ole siinä mikään ammattilainen mutta se on harrastuksena minulle tärkeä. Kuvaan paljon vaikka en kirjoittaisikaan blogia mutta blogatessa nuo kuvat pääsevät aina helpommin käyttöön. Olen alusta asti kuvannut itse kaikki blogini kuvat ja pidän siitä, miten ne tuovat postaukset eloon. Ilman kuvia ei tekstikään syntyisi yhtä hyvin.

Tuo Olympus PEN E-PL9 oli tosiaan ensisijainen valintani kun olin tutustunut huolellisesti tämän päivän minijärkkäreihin. Nyt ysin tultua, on tuo E-PL8 monessa paikassa hyvässä tarjouksessa mutta onnistuin bongaamaan uuden special edition farkkuvärin verkkokaupan alesta kaksi viikkoa sitten. Se miksi päädyin kyseiseen kameraan on mm. se, että siihen saa kiinni myös ammattilaislinssit ja silti koko pysyy näppäränä. Vaikka rakastin edellisen kamerani valovoimaista NX Premium –sarjan 16-50mm S-zoomobjektiivia (1:2-2.8) oli se mahdottoman kokoinen ja todella painava (kuva alla, jossa objektiivi oikealla, postaus edellisestä kamerasta tässä). Huomasin, että kannan mielelläni kevyempää ”joka paikkaan” kuin painavampaa (joskis parempaa) harkiten.

Lisävarusteet ja esimerkkikuvaa

Olen päässyt nyt kahden viikon ajan tutustumaan uuteen Olympukseen ja tähän saakka se on täyttänyt odotukset. Koko on tosiaankin todella näppärä ja kamera on ollut laukussa tuon pari viikkoa, ihan joka paikassa. Kameran mukana tuli perinteinen pannukakkulinssi mutta sitä en ole kokeillut vaan vaihdoin kameraan samantien hieman tehokkaamman Olympus M.ZUIKO DIGITAL 25 mm f/1,8 Micro Four Thirds objektiivin, jolla voi kuvata vähän suurempia kokonaisuuksia mutta tuodessa sen lähelle, se toimii jotenkuten myös ruokakuviin. Tämä eroaa siis edellisessä suosikkiobjektiivissani siten, että tässä ei ole zoomia vaan etäisyyttä pitää säätää kävelemmällä kohteesta lähemmäs tai kauemmas. Hankintalistallani onkin vielä 17mm sekä 45mm M.ZUIKO objektiivi. Jos nyt jotain miinusta sanon, niin minulla on vielä totutteleminen siihen miten värikylläisiä kuvista tulee. Olympus vetää kuvissa sinisen todella siniseksi, vihreä on liiankin vihreä ja punainen menee välillä liian kirkuvan punaiseksi automaattiasetuksella. Näitä voi säätää kamerasta mutta en ole vielä perehtynyt kameraan tarpeeksi huolellisesti vaan olen jaksaessani tyytynyt korjailemaan jälkeä kuvankäsittelyllä.

Millä kameralla te kuvaatte? Onko monella Olympus käytössä?