Ikävä tapaturma
Mun piti kirjoittaa ihan muista aiheista mutta tällä hetkellä mielen päällä on eilinen painajainen. Meidän kymmenvuotiaalla esikoisella nimittäin murtui molemmat kädet eilen BMX-pyöräilytapaturmassa. Vasemmasta kädestä murtui molemmat kyynärvarren pitkät luut; ulna ja radius. Oikeasta kädestä murtui vain toinen mutta en muista kumpi kun en ole nähnyt vielä epikriisiä. Molempiin käsiin tuli kipsi, vasempaan massiivisempi sillä siinä käsi oli virheasennossa ja se piti asettaa paikalleen eli reponoida. Kipsit ovat käsissä ainakin seuraavat neljä viikkoa.
Suojat eivät suojaa kaikelta
Täytyy olla kiitollinen siitä, että suojelusenkeleitä oli mukana eikä käynyt tämän pahemmin. Vaikka lapsella olikin käytössä kaikki asianmukaiset suojavarusteet kuten kypärä ja käsisuojat niin nekään eivät suojaa kaikelta vaan vahinkoja voi sattua. Niiden ansiosta ei kuitenkaan käynyt pahemmin eikä päähän kohdistunut mitään iskua vaan ilmalennosta maahan vastaanottaneet käden sen sijaan kärsivät vahingon. Oli siis onni onnettomuudessa monessa suhteessa.
Toipumisaikaa
Meidän perheen kesälomasuunnitelmat menivät kyllä vähän uusiksi. Ensi viikolle varattu risteily ja tälle viikonlopulle suunniteltu juhannusreissu Kesälahteen jäävät haaveeksi. Kädet ovat nyt niin kipeät ettei matkustaminen oikein onnistu, ainakaan pidemmät reissut. Hän tarvitsee apua myös kaikissa arkisissa askareissa sillä käytössä ei ole edes yhtä tervettä kättä. Erityisen harmillisen tapauksesta tekee toki se, että poikani on lähes täysin viittomakielinen ja nyt hänen on vaikea kommunikoida kun käsille ei voi viittoa lainkaan. Se on todella surullinen juttu, sillä tapaturma vaikuttaa nyt elämän monelle osa-alueelle.
Nyt jatkan leijonaemon lailla hellimistä ja hoivaa! <3
