Kategoriat
Lifestyle Perhe & suhteet

Mäenlaskua ja makkaraa Maalisriehassa

Maalisriehassa Puotilan kartanolla

Tänään ulkoiltiin lasten kanssa pulkkamäessä, käytiin katsomassa lampaita ja alpakoita sekä syötiin kuumaa makkaraa musaa kuunnellen. Meillä oli hauska iltapäivä Maalisriehassa täällä Itä-Helsingissä ja nähtiin siellä tuttuja. Ystäväni Anni oli tyttärensä kanssa paikalla, joten nautittiin riehasta yhdessä. Oli oikein ihana sää, kun oli leutoa eikä jäädytty vaikka seisoskeluakin tuli. Lapsista oli todella hauskaa, että eläimiä sai syöttää ja minustakin niitä oli mukava ihailla. Suloisia kaikki neljä! Palo-autossa vierailu ja palomiesten tapaaminen oli myöskin mukavaa. Vanhemmista ja lapsista 😀

Kevään tuntua

Luin uutisista, että kovat pakkaset ovat taas tulossa mutta minusta sää tuntuu silti muuttuvan keväisemmäksi. Lisääntyvä valo tekee vuodenaikojen muutoksen Suomessa. Huomaan sen, että päivän valoisa aika kestää pidempään ja piristää hurjasti. Oon sanonut varmaan monta kertaa, mutta kevät on vuodenajoista mun suosikki. Kaikki siinä on niin ihanaa. Luonnon herääminen ja se kun huomaa ensimmäistä kertaa, että aurinko lämmittää paistaessaan. Pidemmälle mentäessä puutarhan paluu talviunilta on maagista seurattavaa. Myös keväthangilla ulkoilu on ihanaa, niin kauan kuin lunta riittää.

Toivottavasti teillä oli rentouttava ja mukava viikonloppu. Mahtavaa viikonalkua huomisesta!

Kategoriat
Lifestyle Ura

Muuttunut blogiminä

Anna niin kuin ennenkin

Työpöydän ääressä on aina hetki ottaa selfie vaikka sellaisia otankin takavuosia huomattavasti harvemmin. Muistan ajan kun poseerasin peilin edessä päivittäin ja kamera lauloi. Otin kuvia jokaisesta tekemisestäni ja suupalastani ja siirsin lähes kaiken minkä näin edessäni someen. Siitä alkaa olla aikaa kun pysähdyin viimeksi peilin edessä kuvaamaan tai kun olisin päivitellyt tänne viikon ruokalistaani. Koen, että minulla ei ole enää sellaiseen niin paljon aikaa eikä mielenkiintoa. Blogilla on erilainen rooli elämässäni päiväkirjana kuin ennen, sillä kirjan sisältökin on muuttunut. Siinä missä ennen treenasin ja haaveilin fitnesskisoista, kulutan nyt aikaani täällä koneen ääressä opiskellen. Tiedän, että teille lukijoille yhden ihmisen opiskelutaival ei ole samalla tavalla mielenkiintoista luettavaa kuin vaikka se motivaatio minkä sai treenikuvista ja hyvästä tekemisen meiningistä, joka meikäläisellä oli monta vuotta treenamisen suhteen. Sitä oli nautinnollista raportoida ja hehkuttaa, sillä nautin siitä elämästä silloin itsekin. Ihan samalla tavalla kuin koen nykyisen elämänikin ihanaksi ja onnelliseksi vaikka painopiste on muuttunut työ- ja opiskeluakselilla aikamoisesti. Sisimmiltäni olen kuitenkin sama Anna kuin ennenkin. Olen ihan sama ihminen vaikka mielenkiinnonkohteeni ovatkin vaihtuneet.

Tulisipa se palo opiskeluun

Näin mietin niinä vuosina kun olin poissaolevani yliopistolta ja takaraivossa kaihersi se, että opinnot ovat ihan kesken eikä mielenkiintoa tai voimia riittänyt niiden hoitamiseen. Tiesin aina että en halunnut lopettaa kesken mutta tahti oli todella hidas. Oli kausia kun olin pitkään poissa ja sitten tein taas muutaman kurssin mutta sillä tavalla eteneminen oli hidasta ja vaikeaa. Elämän suurimpia sisältöjä olivat tietysti lapset mutta hyvänä kakkosena tuli treenaaminen ja kaikki siihen liittyvä. Kirjoitin blogia todella aktiivisesti ja kaikki ruokaan ja treenamiseen liittyvä kiinnosti eniten.

Nyt tilanne on päälaellaan. Intoa piisaa opiskeluun mutta kaihoilen aikaa kun keittelin parsat laulaen ja painuin joka päivä salille. Miksi se menee niin, että ihminen aina ”hurahtaa” johonkin ja on aikansa kutakin? Nyt teen paljon mielummin jotain kouluhommaa kun hikoilen salilla, sillä haluan tällä saralla saavuttaa jotain ja päästä eteenpäin. Molemmissa asioissa taitaa olla perimmäisenä syynä se, että niissä on jokin tavoite ja työnteko edistää siihen pääsemistä. Muutama vuosi takaperin se oli mahdolliset fitnesskisasuunnitelmat ja nyt tähtäimessä on valmistuminen. Voisi kai ajatella, että olen aika päämäärätietoinen ja kun asetan jonkun tavoitteen niin se ohjaa elämääni ja ajankäyttöäni voimakkaasti.

Bloggaaminen on osa minuutta

Voisin ehkä elää ilman blogia mutta toisaalta se on minulle hyvin tärkeä väylä ilmaista itseäni, teen sitten mitä tahansa. Rakastan kirjoittamista ja jäsentelen sitä kautta maailmaani. Pidän siitä, että voin tekstien ja kuvien kautta palata johonkin hetkeen. Kun selaan omaa blogiani niin hätkähdyn usein mitä kaikkea ihanaa ja minulle tärkeää olen kuvannut ja kokenut. Ilman blogiani tekisin samoja asioita todennäköisesti ihan omaksi ilokseni. Siksi ajattelen, että jaan ne asiat mieluiten täällä, sillä kirjoittaminen tuottaa minulle iloa. Välillä surkuttelen sitä, että sisältö ei ole sitä mitä moni pitkään lukenut haluaisi mutta sitten mietin, että en voi muuttaa itseäni menneisyyteni vuoksi. Tämä on tätä hetkeä ja elämä vie eteenpäin. Olen onnellinen kasvustani, joka on tapahtunut opiskelujen suorittamisen ohella. Uskon, että tämä rutistus muuttaa loppuelämäni suuntaa ja työelämääni vuosiksi eteenpäin. Olen aina halunnut akateemisen koulutuksen ja nyt olen lähellä tuon tavoitteen saavuttamista. Se tuntuu hyvin palkitsevalta vaikka blogisisältönä opiskeluaika ei olekaan ollut mitenkään raflaavaa.

Toivon kuitenkin, että meikäläisen taival on ehkä innostanut myös teitä työelämän ja opiskelun saralla samalla kuin itseänikin. Ehkä joku teistäkin on jatkanut itsensä kehittämistä omalla tavalla samalla, kun minä höyryän täällä kursseistani ja dediksistäni 😉

Kategoriat
Matkustus

Antakaa parhaat vinkkinne kotimaan matkailuun!

Mihin pääsiäisenä?

Eilisestä talvilomapostauksesta tuli mieleen, että pääsiäiseen ei ole kauan aikaa. Se on reilun kuukauden kuluttua ja silloin meidän perheessä on kaikilla lomaa, koska on pyhät. Viime vuonna oltiin pääsiäinen ihan kotosalla ja tänä vuonna ajateltiin tehdä joku pieni reissu. Kenties yöksi kylpylään tai päiväreissu Tallinnaan laivalla? Jossakin olisi kiva käydä kun on monta päivää aikaa mutta juuri nyt ei tule yhtään uutta ideaa mieleen. Ollaan käyty useamman kerran Saimaalla kylpylöimässä ja nyt ajattelin, että tällä kertaa voisi kokeilla jotain toista paikkaa. Onko teillä jotain suosikkipaikkoja, jossa olette viihtyneet lasten kanssa? Kehukaa ja antakaa vinkkiä jos mitään tulee mieleen!

Viime vuonna oltiin tosiaan ihan tuskissamme kun meillä ei ollut mitään kivaa, enkä millään halua kokea toista yhtä ankeaa pääsiäistä. Kauheat traumat jäänyt siitä 😀 Kirjoitin silloin:

Oon aivan masentunut kun ollaan pääsiäistä kotona. Mulla on ihan mieletön mökkikuume ja kartoitin kaikki vaihtoehdot mökkeilystä mutta mikään ei oikein onnistunut. Appivanhemmat eivät ole heidän mökillään eikä minun vanhemmat meidän. Haasteita mökkeilyyn asetti myös se, ettei niissä ole kovin kummoiset olot kylmällä säällä, poikkeuksena tuo appivanhempien mökki Itä-Suomessa.

 

Sään lisäksi mulla painaa päälle kandidaatintutkielman deadline, joka on yhdeksän päivän kuluttua. Oma tieteellinen tutkielma pitäisi olla silloin täysin valmis ja mahdollisimman virheetön. Sattuneista syistä en ole saanut kirjoitusaikaa melkein koko keväänä ja nyt stressi on aivan valtava. Saanko tehtyä hyvin keskeneräisen työn kunnialla loppuun reilussa viikossa? Lupasin ohjaajalleni, että toimitan työn tarkistukseen pääsiäisen jälkeen, jotta jäisi aikaa vielä korjauksille.

Nyt ehtisi vielä kehitellä jotain.