Kategoriat
Yleinen

Syksyn opintosuunnitelma

SAMSUNG CSC

Hiljaisempi päivitystahti ei ole johtunut lainkaan koneella istumisen puutteesta vaan siitä, että olen todella intoutunut koulunkäyntiin. Kerroin joku aika sitten, että opiskelen kandidaattiopintojen viimeistä vuotta nyt yliopistolla ja että kerron tarkemmin opintosuunnitelmastani tälle vuodelle. Jos lukemassa on nyt joku uudempi lukija, niin opiskelen Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa elintarviketiedettä.

Syksy alkoi tosiaan elokuun puolella sillä, että kävin fysikaalisen kemian laboratoriokurssin ennen varsinaisten luentokurssien alkua. Tämä labrakurssi oli töiden puolesta ihan hauska ja varsinainen työ taisi olla laskuvaiheessa kun jokaisesta tehtävästi piti palauttaa työpäiväkirja laskutoimituksineen. Matematiikkka ei ole ollut mun vahvuus yliopistossa mutta nyt kurssin jälkeen voin todeta senkin menneen eteenpäin harppauksin.

IMG_20160415_131007

Loppupeleissä innostuin laskuista sen verran, että laskin niitä maanisesti puolentoista viikon ajan saaden kaikki työt palautettua reilusti ennen määräaikaa ja arvosanaksi 5 (asteikolla 1-5). Tämä onkin ensimmäinen viitoseni koko yliopistohistorian aikana joten se kyllä lämmittää mieltä ja tulee vielä kemian sivuainekokonaisuuteen johon hyvät arvosanat ovat kaivattua kamaa. Syksy on lähtenyt siis käyntiin aivan loistavasti ja olen todella innoissani.

20160830_111433 20160830_111808 20160830_111643

Yliopistolla kuten monessa muussakin asiassa elämässä pätee sanonta, sen minkä taakseen jättää sen edestään löytää. Senpä vuoksi olen käynyt tähän syksyn alkuun jopa jo kolmessa tentissä vaikka takana ei ole montaa viikkoa opiskelua. Keväällä kun turnausväsymys iski opintojen kanssa, muutama kurssi jäi roikkumaan. Tänään aamulla oli viimeinen tentti nyt hetkeen ja olo on keveä. Aina tällaisten tenttirupeamien jälkeen on voittajaolo jos on vaan saanut mentyä tenttiin. Yliopisto-opiskelun parhaimpiin asioihin kuuluu vapaus mutta samalla täytyy muistaa, että vastuu omasta valmistumisesta on yksin itsellä. Sen huomasi konkreettisesti niiden vuosien aikana jotka olen viettänyt kotona lasten kanssa. Kukaan ei kaipaa perään eikä kysele. Siksi olenkin ylpeä siitä, että olen jaksanut jatkaa. Opiskelupaikanhan sain juuri ennen esikoista eli olen ollut jo kolmeen kertaan ”äitiyslomalla” opinnoista jo ihan senkin vuoksi että olen kaikkia täysimettänyt puoli vuotta ja jatkanut imetystä vielä pitkään senkin jälkeen. Kotoa poissaoleminen ei ole ollut helppoa ja oman haasteensa siihen on tuonut se, että meillä on lapsia jotka kaipaavat erityistä tukea. Mua on tarvittu kotona enemmän ja omat opinnot on jääneet toissijaiseksi. Nyt yritän kuitenkin saattaa ne loppuun, sillä opintopisteitä minulla on jo aika paljon, joista iso osa myös maisterivaiheeseen.

SAMSUNG CSC

Maisteriopinnoista puheen ollen, nykyäänhän maisterin ja kandidaatin tutkinto ovat kaksi täysin erillistä tutkintoa joihin molempiin haetaan erikseen. Sain kevään haussa paikan elintarviketeknologian maisteriohjelmaan ja nyt saan virallisesti suorittaa niitäkin kursseja (myös sellaisia jotka vain pääaineopiskelijoille). Tätä varten piti kandidaattitutkinnosta olla suorittanut tietty osuus. Elintarviketieteilijällä on useita vaihtoehtoja jatkaa maisterivaiheessa joten siksikään tuo paikka ei ollut itsestäänselvyys. Olen todella onnellinen tuosta opiskeluoikeudesta enkä malta odottaa, että koko kandidaatintutkinto on paketissa ja pääsen suorittamaan maisterivaiheen kurssit myöskin kokonaisuudessaan. Tulen siis suorittamaan kandidaatin tutkinnon elintarviketieteistä ja maisterin tutkinnon elintarviketeknologiasta. Sivuaineita minulla on kemia, funktionaaliset elintarvikkeet, ravitsemustiede ja liikuntalääketiede, joista kolme jälkimmäistä on jo kokonaan tehty. Kemian sivuaineeseen tulee vielä tänä vuonna kursseja että saan sen paketiksi.

SAMSUNG CSC

En tiedä mistä johtuu, että mulla on aina ollut aika huono itsetunto opiskelijana. Koen, että olen ollut lapsesta saakka keskiverto-oppilas ja saanut harvemmin kiitettäviä ja enemmän seiskoja. Aloitin kuitenkin lukion yhdessä Oulun arvostetuimmista lukioista eli Lyseon lukiossa niin että minulla oli kolmannelta aloitettu pitkä ranska A-kielenä ja opiskelin mm. pitkää matematiikkaa saksaksi muutaman kurssin. En siis varmaankaan ollut ihan huono. Nyt yliopistoajan venyessä näin pitkäksi olen monesti ajatellut olevani huonompi. On hankala arvostaa itseään kun ei pääse opintojen kyytiin vaan tippuu kelkasta lukuvuosi toisensa perään. Olen kokenut myös suurta ahdistusta siitä, että kun olen enemmän kirjoittajatyyppiä, että miten pärjään matemaattisia taitoja vaativista kursseista joita ei pääse läpi ”tarinoimalla” tai lukemalla. Nyt kun fysiikat on jo suoritettu ja monet laskuja sisältävät kurssit tehty olen saanut sitä itseluottamusta opintopiste kerrallaan. En edelleenkään ole se joka saa kursseista kiitettäviä (ehkä tämä uusin poikkeus vahvistaa säännön) mutta uskon että löydän omat vahvuuteni. Olen hyvä ravitsemustieteessä ja siinä, että osaan tuottaa tieteellistä tekstiä joka on silti soljuvaa. Kun opiskelen tarpeeksi pitkälle niin oivallan asiat kun ne nivoutuvat yhteen tarpeeksi monesta kohdasta joten hallitsen kokonaisuudet erinomaisesti, kunhan olen opiskellut perusteet.

Ehkä nyt kun kandidaatintutkinto on pian valmis ja maisterivaihekin jo alkanut voisin lakata moittimasta itseäni. En varmasti ole yhtään huonompi kuin muutkaan vaikka itse ajattelisin niin.  Mun unelma on ollut käydä kouluja vaikka olenkin saanut lapsia siinä ohella ja toivon, että parin vuoden kuluttua voin kilistellä taipaleelle hyvällä omallatunnolla. Ehtii kai sitä vielä kolmivitosena oman alan hommiin ja eipähän ole enää äitiyslomarumbaa edessä 🙂

SAMSUNG CSC

9 vastausta aiheeseen “Syksyn opintosuunnitelma”

Hyvä Anna! Hieno kirjoitus ja olen todella iloinen vitosestasi:) Onneksi ikä tuo itselle vähän armeliaisuutta eikä tarvitse olla enää niin täydellinen joka asiassa:) Sen olen ainakin itse kokenut 40v täytettyäni! Onnea jatkoon!!

Kiitos ihanasta kannustuksesta ja aidon mukavasta viestistä 😀 <3 Nyt vaan tällä höyryllä eteenpäin niin eiköhän tämä etene. Kaikkea hyvää sinne!

Mukava lukea, että olet saanut opiskelut vauhtiin:) Mulla on itsellä vähän samaa ongelmaa, että aina olen pitänyt itseäni keskivertona. Lyhyen matikan opiskelleelle LuK oli aika iso saavutus aikanaan ja nyt kun lueskelin lukion kemiaa pääsykokeeseen, tajusin että ymmärrän asiat ihan eri tavalla kuin reilut 20 vuotta sitten, eli kai se ikä tuo elämänkokemuksen lisäksi myös tietoa:) osaatko sanoa yhtään, kuinka kauan arviolta se maisteriohjelna kestää, siis kun opiskelee päätoimisesti? Onko maisteriohjelman kursseissa paljon pakollista läsnäoloa vai onko se enemmän sitten sitä gradun kirjoittamista ja siihen liittyviä kursseja? Mutta mukavaa opintojen täytteeistä syksyä!

Kyllä se tosiaan tuo ymmärrystä mutta musta aina tuntuu et tuolla syventävällä tasolla kaikki on uutta vaikka kuinka olisi opiskellut, hahaa! Mut ehkä tää tästä 🙂 Nyt on kuitenkin edennut paljon paremmin kun vuosiin.

Maisteriopinnot on 120 op joka on täyspäiväisenä opiskeluna kaksi vuotta. Oon siitä suorittanut tähän mennessä ehkä puolen vuoden verran kursseja. Gradun osuus on suunnilleen saman verran, vähän enemmän 40 op (kun vuositahdiksi on laskettu 60 pistettä vuosi). Meillä on maisterivaiheessa todella paljon käytännön kursseja. Tehdään juustoa ja jogurttia sekä suunnitellaan ja valmistetaan elintarvikepakkauksia jne. Niissä on välttämätön läsnäolo kyllä joten kyllä tässä vielä muutaman vuoden saa kulkea kodin ja yliopiston väliä 🙂

Moi !
Onko teillä paljon ryhmätöitä? Ja kiinnostaisi tietää, että onko sulla edelleen tuttuja siellä opiskelemassa, vaikka ootkin suorittanu eri tahtiin opintoja kuin siinä ns. tavoitetahdissa. Itselle on ongelma yliopistossa yksinäisyys ja tuntuu, että koko ajan pitäs tutustuu uusiin ihmisiin eikä saa ryhmätöihin ryhmää tai paria.

Kyllä monella kurssilla on ryhmätöitä. Ei mulla löydy kursseilta varmaan juurikaan samana vuonna aloittaneita mutta tosiaan jäin niin pian äitiyslomalle etten oikein tunne heitäkään. Uusia kavereita oon tehnyt. Mulla on muutama uusi hyvä ystävä joka on samassa vaiheessa niin löydän aika helposti parin kaikkiin ryhmätöihin ja siinähän sitten tutustuu jos on vasta ”naamatuttu”. Kuulostaa kuitenkin et oon ollut ihan samassa tilanteessa kuin sä. Vielä viime syksynä mulla ei ollut yhtään kaveria yliopistolla mutta nyt on jo useita 🙂 Toivottavasti säkin löydät ystäviä!

Onnea vitosesta! Muistan vieläkin sen jännittyneen fiiliksen, joka iski aina kun suoritusotteen klikkasi auki. Jos siellä komeili vitonen niin aina piti tsekata katsonko vahingossa opintopistemäärää 😀
Osaatko ranskaa edelleen hyvin vai onko unohtunut?

Ranskaa tulee käytettyä todella vähän kun sitä ei oikein kuule missään. Mutta olen niin kauan lukenut että osaan kyllä silti. Jos pääsisi virkistämään muistia niin tulisi varmasti nopeasti takaisin. Oon käynyt Ranskassa muutaman kerran ja oon kyllä aina ranskalla pärjännyt, vaikka ei se varmasti ihan kovin hyvää ole 😉

Olipa mukava lukea, että opiskelut ovat lähteneet noin hyvin rullaamaan! 🙂 Ja hei kyllä saat olla itsestäsi ylpeä! Sinullahan on jo todella paljon opintopisteitä kasassa – maisterin paperit melkein jo kourassa! 😉 Sinun aikasi on selvästi nyt koittanut, nauti, määränpää on lähempänä koko ajan 🙂

Kommentit on suljettu.