Kiitos kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille
Ja kiitos ilman muuta myös teille, jotka luitte ja lähetitte lämpimiä ajatuksia. Postaus on ollut todella luettu ja hyvin monella meistä on kokemusta ystävyyden loppumisesta. Tuli todella lämmin olo teidän sanoista ja kiitos siitä, että jaoitte myös omia kipeitä kokemuksianne kaikkien muidenkin vertaistueksi <3
Haluan kuitenkin jatkaa tästä iloisempiin asioihin ja normaaliin elämään. Viikonloppu sujahti nimittäin taas siivillä ja tällä kertaa meillä oli lasten kavereita yökylässä eikä tehty mitään ihmeellistä. Kävin eilen ostamassa pienimmälle vielä villahaalarin ja se pääsi käyttöön tänään pulkkamäessä. Helsingissä on vasta nyt iskenyt pakkaset niin, että huomasin tarvetta villapukuun pelkän paidan sijaan ja sellainen oli pakko hankkia lopputalven varalle entisen jäädessä pieneksi. Pulkkamäen jälkeen syötiin kasvissosekeittoa ja lämmitettiin sekä takka että sauna eli toisinsanoen nautiskeltiin meidän talosta täysillä.
Gradusemma meni hyvin ja puheenjohtajan pesti oli hauskaa puuhaa. En ole mikään ujo esiintyjä niin nautin tilanteista, joissa pääsen esille joten tämä ei ollutkaan niin paha rasti. Ensi viikolla aion painaa töitä ja tehdä helmikuun juttuja valmiiksi sillä lyhyt kuukausi tulee menemään nopeasti ohi.
Postauksen kevyistä ruokakuvista huolimatta on pakko tunnustaa, että herkuton on täällä repeillyt ihan täysin ja motivaatiota keventämiseen on taas hankala löytää kun mielen päällä on miljoona muutakin projektia. Melkein arvasin, että tässä käy näin kun olin vuodenvaihteessa niin intoa täynnä. Nyt sitä selkärankaa kaivataan, että unelma kevyemmästä kevääksi ei jää pelkäksi aikomukseksi. Pitää kaivella se motivaatio uudelleen, sillä mulla oli jo se mielessä oman terveyden nimessä.
2 vastausta aiheeseen “Täällä on kylmä!”
Olen todennut että omalla kohdalla ei täyskiellot toimi. Suosittelen lämpimästi aloittamaan pienestä, itsellä ne on ollut nyt tammikuun ajan kaksi täysin sokeritonta päivää (ei siis jogurtteja, hilloja, mehuja yms. joissa lisättyä sokeria) viikossa, muuten vedän niin kuin koko joulukuun (:D eli kokista silloin tällöin ja herkkuja viikolla jos osuu kohdalle ja viikonloppuisin kotiin ostettuina). Tekee muutoksesta pehmeempää, ei tule tunne että on epäonnistunut, vaan niistä sokerittomista päivistä jää onnistunut fiilis ja sitten kun herkuttelee, niin tekee senkin ilman morkkiksia. Mieli lepää! Ja sulla varmaan pää kestäisi useammankin herkuttoman päivän. Sokerittomalla ollessa monet alkavat täyttää herkkukiintiötä sitten ruoalla tai suolaisilla epäterveellisillä herkuilla, siksi itse uskon siihen että kaikkea kohtuudella, ja jos jotain tekee tosi paljon mieli, niin sitten sitä pitää ottaa! Joku on joskus sanonut että itsehillintään perustuvat dieetit on tuomittuja… Itse olen samalla linjalla, ei dieettiä vaan elämäntapaa. Ja ainakin mun elämään kuuluu myös herkut 🙂 Tsemppiä kevääseen, ole armollinen itsellesi!
Itse olen Ainon kanssa täysin samoilla linjoilla. Ei täyskieltoja vaan pieniä hyviä muutoksia. Vaikka yks karkkipäivä viikossa tms tyyppinen. Muistan kun eräs vanha luokkatoverini (kauheeta että jo teininä nää jutut ollu ajankohtaisia ja mielen päällä vaikkei edes tarvetta) piti alkuun niin että vain joka toinen päivä sai syödä jotain pientä makeaa. Esim sitten yhden suklaapatukan tms. Kaikille on se oma polku. Tsemppiä Anna superisti, terveyden ja oman hyvinvoinnin eteen KANNATTAA taistella vaikka sitten hektisemmässäkin elämässä. Pikkuaskelin, ei rysäyksellä.
Mä niiiiin toivon sinulle onistumista, sillä se vaan luo hyvää fiilistä ja onnistuminen voi tulla myös niin pienistä asioista.
terkuin hanna
https://bodyprojektihanna.blogspot.fi/