Kategoriat
Ura

Kokeellisen osuuden isoin juttu

Gradukuulumisia

Mulla on meneillään gradussa nyt kokeellinen osuus eli teen itse tutkimusta, jonka olen suunnitellut ja vedän sen läpi itsenäisesti mutta ohjaajien valvonnan alla. Tutkimus on todella mielenkiintoista ja koska omani teen yliopistolle itse ehdottamastani aiheesta, olen saanut käyttää siihen paljon tutkijan vapauksia. Yritysgraduissa aihe voi olla hyvin rajattu yrityksen tarpeisiin eikä niissä ole itsellä ehkä niin paljon mahdollisuuksia vaikuttaa koeasetelmaan. Siksi olen iloinen, että lähdin rohkeasti ehdottamaan omaa ajatustani, sillä saan nyt tehdä juuri itseni näköisen tutkimuksen ja tutkielman.

Juuri nyt kokeessa on meneillään aistinvarainen tutkimus, joka suoritetaan valmistamillani olutnäytteillä. Näytteitä arvioi koulutettu raati ja huomenna on toistokokeen viimeinen kerta eli sen jälkeen aistinvaraisen tutkimuksen osuus on valmis. Alla on työsuunnitelmani tiivistelmä, teille ketä kiinnostaa lukea mitä tutkin.

Saccharomyces boulardiin vaikutus vehnäoluen aistiprofiiliin, mikrobiologiseen laatuun ja teknologisiin ominaisuuksiin

 

Olut on perinteikäs juoma, jota on valmistettu kautta aikojen. Oluen maltaat mäskätään ja maltaista valmistuu liukoinen vierre. Oluen paneminen hiivalla muodostaa siihen käymisprosessissa alkoholia, hiivan ja sokerin lopputuotteena. Perinteinen oluthiiva Saccharomyces cerevisiae on erinomainen raaka-aine mutta sen rinnalle kehitetty Saccharomyces boulardii tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Probioottisen S. boulardiin käyttö oluthiivana on tuottanut mielenkiintoisen tuotteen, sillä sen oletetaan tuovan olueen terveyttä edistäviä ominaisuuksia. Terveysväitettä ei kuitenkaan voida myöntää tuotteille, joissa on yli 1,2 % alkoholia. Oluen aistittavaa profiilia voidaan muokata raaka-aineilla kuten hiivoilla. Hiivojen yhdistäminen on mahdollista, ja näin voidaan saada sekä hyvät tekniset että aistinvaraiset ominaisuudet. S. boulardii hiivasta on tutkimustietoa ja se ehkäisee turistiripulia. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA ei ole toistaiseksi hyväksynyt yhtään spesifiseen probioottikantaan liittyvää terveysväitettä.

Kokeellisessa osuudessa tutkitaan tuotetta aistinvaraisin menetelmin. Aistinvarainen tutkimus suoritetaan koulutetulla raadilla yleistä kuvailevaa analyysiä käyttäen. Menetelmä kertoo näytteitä erottelevista tekijöistä. Koeasetelmassa on viisi eri näytettä joista kolme on valmistettu S. cerevisiae hiivalla ja kaksi S. boulardii hiivalla.

Mikrobiologisissa mittauksissa tutkitaan S. boulardii hiivalla valmistetun oluen probioottipitoisuus ja hiivan määrän muutos ajan kuluessa. Suolatestillä tutkitaan hiivan kykyä jatkaa kasvua suoliston kaltaisissa happamissa olosuhteissa ja lämpötestillä lämmönkestävyyttä ihmiskehoa muistuttavassa lämpötilassa. Teknologisista ominaisuuksista mitataan alkoholipitoisuus, sokereiden määrä, pH, sameus, kirkkaus ja väri.

Aistitittavia ominaisuuksia (haju, ulkonäkö, rakenne, maku) voidaan verrata kuluttajien ostovalintaa ohjaaviin tekijöihin ja katsoa löytyykö niistä yhtäläisyyksiä. Kuluttajatutkimus suoritetaan verkkokyselynä ja sillä selvitetään myös kuluttajien suhtautumista mahdollisesti terveysvaikutteiseen olueen.

Aistiosuuden jälkeen siirrostan näytteitä maljoille ja teen muut mittaukset. Sen jälkeen tulee kuluttajatutkimuksen vuoro. Kun kaikki on valmista teen yhteenvedon tuloksista ja toivon mukaan ennen ensi syksyä, on koko homma paketissa ja työ valmis. Tutkittavaa riittää mutta tähän mennessä, olen nauttinut joka hetkestä. Itsehän en ole mikään oluen asiantuntija joten olen oppinut työssä uutta todella paljon. Olen kiinnostunut terveysvaikutteisista elintarvikkeista ja siksi innostuin probioottihiivalla valmistetun oluen tutkimisesta. Jännittävää ja hauskaa hommaa.

Kategoriat
Ura

Gradujuna lähti laiturilta

Hyvillä mielin viikonloppuun

Tämä viikko on ollut ihan mahtava! Tiistai oli ainoa päivä kun kärsin migreenistä ja loppupäivät on sujuneet kuin tanssi. Olen saanut enemmän aikaiseksi kuin kahden viimeisen kuukauden aikana (ainakin gradun suhteen) ja siksi on helppo hymyillä. Asiat ovat loksahdelleet kohdilleen ja nyt elämässä tuntuu olevan järkeä. En vain sinnittele päivästä toiseen vaan nautin ajankulusta. Uppoavan laivan sijaan tunnen, että minä sittenkin ohjaan tätä alusta ja sillä on merkitystä siihen miten arki etenee.

En tiedä onko euforia vain muutaman hyvinnukutun yön ansiota vai mistä puhaltaa moiset tuulet. Ehkä se on osallisena, että pääsin aloittamaan graduni kokeellisen osan ja nautin siitä. Huomaan, että gradujuna on nyt tässä ja siitä ei enää hypätä pois. Minä teen nyt tutkielmani sillä tutkimus on jo käynnissä. Tämä on sitä etukäteen pelättyä ja odotettua aikaa, eikä se olekaan sen hullumpaa. Minä kyllä osaan!

Viikon saldona on siis puolikas seminaariesitys (10 sivua 20:stä), rekrytointilomake, suostumuslomake, näytteiden valmistus, monta hyvää löydettyä artikkelia ja pari riviä (kyllä, vain pari) valmista tekstiä itse tutkielmaan. Tällaisia viikkoja lisää, kiitos!

Kategoriat
Yleinen

Oikeaa mielentilaa rakentamassa

Olen istunut tämän syksyn akateemisen kirjoittamisen kurssilla graduntekijöille. Kurssia on ollut vain kerran viikossa mutta se on ollut syksyni ilo ja valo. Olen saanut kurssin aikana luotua varmuutta itseeni, että selviän työstä ja nautin siitä, että minulla on ollut aikaa edes kerran viikossa prosessoida ajatuksiani tulevasta. Kun aloitin minulla oli vain ohjaajat sekä työnimi tutkielmalleni. Nyt olen saanut tutkimussuunnitelman hyvään alkuun, itse tekstiä on useampi sivu kirjoitettuna ja sitäkin enemmän minulla tietoa korvien välissä, mikä vielä odottaa ulostuloa. Perehtyminen aiheeseen on aina pitkä prosessi, joka vaatii paljon lukemista, jotta pystyy tuottamaan pohdiskelevaa asiantuntijatekstiä ja yhdistämään eri tutkimuksien tietoa keskustelevassa hengessä.

Se miksi kirjoitan tästä blogiin ei suinkaan ole sitä, että haluaisin kerskua opiskelulla. Suomessa ja maailmalla on monta graduntekijää tälläkin hetkellä, eikä työ ole vielä mikään tohtorintutkielma. Kirjoitan ehkä eniten siksi, että olen itse haaveillut tästä jo pitkään. Katkonainen opiskelutaival on oikeasti saattanut minut tähän vaiheeseen opinnoissani vihdoin ja viimein.

”Gradukurssilla meiltä kysyttiinkin: Miksi sinä haluat kirjoittaa gradun?

Aikaa oli 5-10 minuuttia ja visio pyydettiin kirjoittamaan vapaan kirjoittamisen tekniikalla jossa kynä liikkuu kokoajan, eikä mitään pyyhitä. Olin valmis varmaan jo kolmen-neljän minuutin jälkeen ja tässä on tekstini.

Haluan että gradu yhdistää tieteitä elintarvikkeen ravitsemuksen, fysikaalisen, kemiallisen ja mikrobiologisen taustan kannalta aistien näkökulmasta ja tuo tietoa miten voi vaikuttaa juomien makuprofiiliin muuttamalla näitä tekijöitä.

 

Haluan että työ on ajankohtainen katsaus aiheeseen ja innostaa tutkimaan asiaa lisää. Haluan että gradu tuo minulle varmuutta elintarviketieteen asiantuntijana näissä teemoissa. Haluan päästä kirjoittamaan ja tuottamaan omaa tekstiä ja oppia tutkimuksen järjestämisestä. Haluan luoda työn aikana hyviä ja kestäviä suhteita kollegoihin ja opettajiin yliopistolla. Haluan että gradu avaa minulle ovia työelämään ja teollisuuteen tai mahdolliseen jatko-opiskeluun.

 

Haluan myös että tämä vaihe elämässäni on ohi vaikka haluan nauttia prosessista kun se vielä on meneillään. Haluan säilyttää innokkaan oppimisen janon ja toivon, että gradu ruokkii sitä edelleen. Haluan suoriutua työstäni kiitettävästi ja saada siitä rehellistä palautetta sen aikana sekä tukea työn tekoon. Haluan pystyä tekemään gradun ensi kesään mennessä ja valmistua silloin niin, että myös muut opinnot ovat tehty. Haluan näyttää, että osaan ja pystyn kirjoittamaan oman graduni.

 

Siinäpä se, visio on ainakin valmis. Eikö se ole niin että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty?