Hirmu nopeasti menee viikot nyt kevään viimeistä periodia. Mulla on nyt kolmen viikon intensiivikurssi mikrobiologian laboratoriotöitä ja kurssi on nyt toisella viikollaan. Labrassa menee siis aikaa kiitettävästi mutta se on mukavaa vastapainoa teoriakursseille joita yliopistossa on niin paljon. Massaluennot ei oo ikinä ollut mun juttu vaikka pidänkin itsenäisestä työskentelystä. Opin parhaiten kohtuullisen kokoisessa ryhmässä, jossa on sen verran vähän porukkaa, että sopii kysyä välillä. Mikrobiologiaa olen opiskellut jo useamman kurssin ja tehnyt kemian laboratoriotöitä mutta silti labrakäytännöissä on mulle paljon uutta. Se on niin tarkkaa työtä, jossa pitää olla kaikki työvaiheet just eikä melkein ja muistaa joka välissä aseptinen työskentely ettei mikään kontaminoidu. Viikonloppuna hain yhdeltä mökiltä vesinäytteen ja nyt teen siitä vesianalyysiä. Tutkimme lähinnä koliformisia bakteereja näytteestä ja tänään harjoittelinkin gram-värjäystä ensin valmiilla suspensioilla ja tarkastaelin niitä mikroskoopilla. Tutkittavia bakteereja olivat Escherichia coli, Bacillus subtilis, Pseudomonas fluorescens ja Micrococcus luteus. Värjäykset onnistui ihan kivasti ja nyt on kokit ja kakit piirretty labravihkoon mitta-asteikon mukaan.
Toinen mielenkiintoinen työ on Agar-maljaan viljelemäni näyte oman suuni limakalvoilta. Olen nyt kaksi kertaa siirrostanut sitä, että saisin puhdasviljelmän jostain bakteerista. Angiinan ja antibioottikuurin jälkeen toivon ettei kamalasti olisi ainakaan streptokokki B:tä. On todella hauska vertailla millaisia kasvustoja kurssitoverit ovat saaneet kännykän näytöltä tai vaikkapa omasta silmäkulmasta. Huumori kukkii tuollakin ja työparin kanssa hauskuuteltiin mistäs voisi näytteen ottaa kun sen sai itse valita. Vaivaako hiiva jne. Hohoo, ollaanpas me aikuisia.
Pitääpä ottaa joku päivä kuva teille meikäläisestä valkoisessa takissa. Se on nimittäin pic or didn’t happen! Näytän kuulkaa yllättävän luonnolliselta. Hyvä kun nämä postauksen kuvat eivät liity mitenkään aiheeseen. Noh, laitetaanpa maisemakuva sieltä mökiltä mistä vesinäyte on. Ei paha, ei paha <3 Muuta kuin suolainen hinta. Mökkihaave on nyt melkein jo haudattu. Toivotaan että siellä olisi edes paskaista vettä.
Pitihän se arvata, että heti kun kevään kurssit käynnistyvät kunnolla tulee lapset kipeäksi. Viikonloppuna meidän talouteen rantautui flunssa, joka yrittää taivuttaa nyt meikäläisenkin petiin. Olo on sellainen puolikuntoinen, ei kuumetta mutta päätä särkee kun ilma ei kulje kunnolla. Syömisten kanssa on ollut heti haasteellisempaa ja voittajafiilis on kaukana karkuteillä. Miten helppo onkaan horjuttaa painonpudottajan olotilaa sillä, että olo kehno. Ruokahan se on joka tuo lohtua ja rakkautta, silloin kun treenaamaankaan ei pääse. Niin väärin, mutta niin totta. Minun lohtuni löytyi geisha-suklaasta jota olen salaa kaihoillut maidottoman ja gluteenittoman ruokavalion aikana. Onneksi en ole oikeasti allerginen kummallekaan, enkä ole kärsinyt vaikkapa vatsaoireista vaikka herkuttelinkin. Valitettavasti sillä tiellä kilot pysyvät taatusti mukana, joten yritän kaivella sitä selkärankaani jostain tuolta muhkujen alta. Tiettävästi se kaikilla meillä ylipainoisillakin on olemassa, ainakin anatomian mukaan.
Vaikka luennot ovat jääneet osin välistä on koulutiellä olo tuonut minun elämääni todella paljon kaipaamaani haastetta ja sisältöä. Viime viikon HOPS-kurssitapaaminen selkiytti paljon asioita ja yhtäkkiä huomaan, että minun asiat eivät ole lainkaan niin hullusti kuin kuvittelin. Ajatella, että jossain tuolla kotonaolovuosien aikana meinasin luovuttaa koko touhun! Nyt olen kandiopintojen loppuvaiheessa ja minun pitäisi muutaman kuukauden sisään päättää mihin maisterivaiheen ohjelmaan haen. Elintarviketieteen kandidaatti saa valita maisterivaiheessa pääaineekseen ravitsemustieteen, elintarviketeknologian, elintarvikekemian tai mikrobiologian. Osaan opinnoista on kiintiö- tai keskiarvoraja, joten opiskeluoikeutta maisterivaiheeseen haetaan vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Olen aina haaveillut ravitsemustieteen opinnoista ja olenkin niistä suorittanut jo nyt sivuaineopinnot mutta en ole ihan varma haluanko jatkaa niitä syventävinä opintoina. Yksi syy tietysti voi olla juuri ravitsemustieteelle vaadittava hyvä tai erinomainen opintomenestys, hahaa 😉 Elintarviketeknologit onneksi työllistyvät erinomaisesti ja työttömyys alalla taitaa olla kahden prosentin luokkaa. Elintarviketeknologi taas suuntautuu joko elintarvikeprosessitekniikkaan, maitoteknologiaan, viljateknologiaan tai lihateknologiaan. Jos valitsen elintarviketeknologian niin näistä en vielä tiedä mikä olisi eniten oma juttuni. Maito kiinnostaa mutta silloin en varmaan jatkaisi maidottomalla ruokavaliolla kovinkaan pitkään, sillä opinnoissa valmistetaan mm. juustoa, jäätelöä jne. Joku pitäisi kuitenkin valita. Mitä te sanotte, mikä sopisi minulle parhaiten teidän mielestä? 🙂 Elintarvikekemistiä tai (elintarvike)mikrobiologia vähiten epäilen.
Tammi- ja helmikuu on aikaa jolloin moni miettii mitä haluaisi opiskella kun kevät kolkuttelee ovella. Helsingin yliopistoon haetaan korkeakoulujen yhteishaussa joka on tänä vuonna 16.3. – 6.4.2016. HY:n omat hakusivut löytyvät osoitteesta: https://www.helsinki.fi/fi/hae-opiskelijaksi. Minun opinnoista on kyselty välillä, niin jos nimenomaan kiinnostusta löytyy joko ravitsemustieteeseen tai elintarviketieteisiin niin ne löytyvät maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan sivuilta: http://www.helsinki.fi/mmtdk/. Tiedekunta sijaitsee Helsingin Viikissä ja tarjoaa koulutusta neljällä alalla: elintarvike- ja ympäristötieteet, maataloustieteet, metsätieteet ja taloustieteet. Sen omille hakusivuille on koottu paljon tietoa miten päästä opiskelijaksi: http://blogs.helsinki.fi/opiskelijaksi-viikkiin/.
Mihin sitten Viikistä valmistunut työllistyy?
Keskimäärin noin puolet maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista maistereista sijoittuu yksityiselle sektorille yksityisiin yrityksiin, valtionyhtiöihin tai järjestöihin. Tiedekunnasta valmistuneita työllistää etenkin metsä-, elintarvike- ja kemianteollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa sekä pankit ja vakuutuslaitokset. Lisäksi esimerkiksi mikrobiologeja ja elintarvikekemistejä työskentelee lääketeollisuudessa. Tyypillisiä järjestötyönantajia ovat maa-, metsä- ja kotitalous- sekä elintarvike- ja ravitsemusalalla toimivat neuvontajärjestöt ja elinkeinoelämän järjestöt.
Toiseksi eniten tiedekunnasta valmistuneita työllistää valtionsektori, jonne sijoittuu noin viidennes tiedekunnasta valmistuneista. Valtionsektorin työnantajia ovat muun muassa ministeriöt, virastot sekä yliopistot ja valtion tutkimuslaitokset. Tiedekunnan tutkinnon suorittaneita työskentelee esimerkiksi Maa- ja metsätalousministeriössä, Elintarviketurvallisuusvirastossa (Evira), Maaseutuvirastossa ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY-keskukset). Tiedekunnan alojen tutkimusta tehdään yliopiston lisäksi muun muassa Luonnonvarakeskuksessa (LUKE), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) sekä Kuluttajatutkimuskeskuksessa. Myös yrittäjyys on monelle valmistuneelle varteenotettava vaihtoehto.
Maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet toimivat pääosin johto- ja esimiestehtävissä tai asiantuntijoina hallinto-, suunnittelu- ja kehitystehtävissä sekä tutkimuksen parissa. Myös myynti- ja markkinointi sekä koulutus- ja konsultointitehtävät ovat tiedekunnasta valmistuneille yleisiä.
Ohessa on muutamia esimerkkejä tiedekunnasta valmistuneiden nimikkeistä:
Kauppa ja teollisuus: markkinointisuunnittelija, tuotekehittäjä, laatupäällikkö, tutkimuskemisti, johtava konsultti, valikoimapäällikkö, myyntipäällikkö, viestintäjohtaja, Customer Care Manager, markkina-analyytikko, liiketoimintajohtaja, vientipäällikkö, ravitsemusasiantuntija, Change Manager Järjestöt: asiamies, edunvalvontapäällikkö, toiminnanjohtaja, kehityspäällikkö, kehitysyhteistyöjohtaja, luomuneuvoja, kotieläinagronomi, suunnitteluagronomi, jalostusagronomi Pankit ja vakuutuslaitokset: rahoitusjohtaja, konttorinjohtaja, sijoitusneuvoja, analyytikko, Financial Manager Valtionhallinto, kunnat ja kaupungit: ylitarkastaja, hallintopäällikkö, ympäristöasiantuntija, mikrobiologi, yliaktuaari, kunnanjohtaja, kuluttajaneuvoja, tiedottaja, ruokapalvelupäällikkö, ravitsemussuunnittelija Tutkimus: tutkimusjohtaja, tiedeasiantuntija, erikoistutkija, kasvinjalostaja, laboratoriopäällikkö, ravintotutkija, professori
Olen kirjoittanut aiheesta aikaisemminkin ja minun oman tarinan voi lukea tästä postauksesta: Opiskelu Helsingin yliopistossa. Siinä kerron miten itse pääsin sisään ja minkälaisesta perheestä tulen koulutuksen suhteen ja vaikeuksistani katkonaisen opintotaipaleen kanssa. Toivottavasti käytte lukemassa sen, jos ette ole aiemmin lukeneet ja aihe kiinnostaa 🙂
