Avainsana: Helsingin yliopisto

Kategoriat
Lifestyle Perhe & suhteet Ura

Koronavirustilanteen hyviä puolia

Lapsiperheen korona-arki

Meidän kuten varmasti kaikkien muidenkin arki on mullistunut koronavirustilanteen vuoksi. Olemme olleet kotona ja yrittäneet minimoida asioinnin. Meillä minä käyn kaupassa ja olen myös tilannut ruoan verkkokaupasta ruokaa mutta niissä toimitusaika on mennyt aika pitkälle. Yksi tilaus tuli tänään ja seuraava on parin viikon kuluttua Cittarin tilaa&nouda palvelupisteestä. Kaupassakin olen käynyt mutta olen yrittänyt käydä harvemmin ja karsia kaikki turhat asioinnit. Pääasiassa arki menee hyvin pitkälti tässä kotona, käyden pienillä vaunulenkeillä Linuksen päiväuniaikaan. Mitään menoja ei ole enää koko keväälle, sillä kaikki harrastukset ja kerhot on peruttu.

Trampalla pääsee pomppimaan

Viime viikonloppuna hankittiin meille ensimmäinen trampoliini ikinä! Meidän naapuri osti juuri samanlaisen ja se näytti niin hyvältä, että päätettiin ostaa samanlainen. Totesin, että he olivat jo tehneet hyvän taustatyön vertailussa! Tramppa on siis Acon Finlandin ja tässä mallissa on turvaverkko pehmusteen sisäpuolella, joten jalka ei voi jäädä jousien väliin tai pää osua tukipilariin. Rungolla on myös 10 vuoden takuu, eikä trampoliinilla ole painorajaa.

Tramppa vaikuttaa siis todella turvalliselta ja on tähän mennessä ollut ihan hitti. Meidän lapset tykkää siitä hirmuisesti ja nyt etäkoulun välkällä sinne pääsee helposti hetkeksi pomppimaan ja päivän aikana tulee mukavia liikuntatuokioita. Jotenkin tässä haluaa tehdä omasta kodista mahdollisimman mukavan, sillä keväästä tulee pitkä ilman sosiaalisia kontakteja jos kotona ei ole tekemistä. Jos tilanteesta etsii hyvää, niin meillä ainakin on ollut todella mukavaa oman perheen kesken kun arki on rauhoittunut niin paljon. Harrastusmenojen päättyessä ja työtehtävien vähentyessä, oman perheen keskistä aikaa on aiempaa enemmän ja olen nauttinut siitä.

Gradu palautettu, vihdoinkin

Gradunkin sain palautettua kaksi viikkoa sitten ja nyt odotan sen arvostelua. Ihan uskomatonta, että mun ikuisuusprojekti yliopisto-opinnoista on ohi. Seuraava tiedekuntaneuvoston kokous on 1,5 viikon kuluttua ja mikäli gradu hyväksytään siellä, saan laittaa maisterinpaperit tilaukseen! Juhlat saavat odottaa mutta loistavaa fiilistä se ei poista. Tärkeintä on kuitenkin valmistuminen eikä itse juhlat.

Kategoriat
Ura

Valmistumisjuhlassa päärakennuksen juhlasalissa

Val­mis­tu­nut, juh­lis­ta saa­vu­tus­ta­si!

Tällaisella kirjeellä minut kutsuttiin juhlimaan kandidaatiksi valmistumista tutkintotodistuksen yhteydessä, jonka sain loppuvuodesta. Valmistumisjuhla järjestetään vain kerran vuodessa joten vaikka omasta kandin kirjoitustyöstä oli jo aikaa, oli nyt ensimmäinen virallinen tilaisuus juhlistaa sitä. Halusin ehdottomasti kokea yliopiston valmistumisjuhlan dekaanin tervehdyksineen, musiikkiesityksineen ja kuohuviinitarjoiluineen joten ilmoittauduin juhliin heti kutsun saatuani. Juhlassa kukitettiin kandidaantintutkinnon, maisterintutkinnon ja tohtoritutkinnon saaneet kaikki järjestyksessä. Tilaisuus oli oma meille Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta edellisenä ja kuluvana lukukautena valmistuneille.

Äidin sisko oli kanssani juhlimassa

Sain mukaan ihanan ja minulle tärkeän tätini ja oli mukava jakaa juhla läheisen kanssa, ajankohdan sattuessa keskelle päivää niin että mies oli töissä. Maisterijuhlaa juhlin varmasti vielä isommin koko perheen kanssa kun sen aika tulee. Koen että suurin työni oli tuossa kandidaantintutkinnossa, johon kuului kaikki ne luonnontieteiden perusopinnot, jotka eivät olleet minulle niitä helpoimpia. Siksi tätäkin oli ihana juhlistaa vaikka maisteriksikin valmistuminen on tavoitteena ja gradu hyvässä vauhdissa.

Olen saanut jo tuhannesti teiltä onnitteluja viime syksynä kun valmistuminen koitti ja muistan ne lämmöllä <3 Halusin silti jakaa teille vielä tämän hetken, sillä eihän sitä ihan joka päivä pääse osallistumaan akateemisiin juhlallisuuksiin. Kuohuviini ja kaunis kukka tuntui siksikin niin hyvältä.

Kategoriat
Ura

Gradu aloitettu

Syksy tuntuu minusta ihanalta, eikä yhtään haittaa että lokakuu alkoi. Lokakuut ovat Helsingissä vielä kauniita kun puissa on ruskan lehdet ja aurinkoa riittää vielä päiväsaikaan jonkin verran. Lasten talvikamppeet on aikalailla hankittu, mutta ne saavat odottaa hyllyissä vielä hetken. Yliopistolla ensimmäinen periodi lähenee loppuaan ja se vaihtuu vielä lokakuun aikana. Nyt on se aika kun kaikilla kursseilla aikataulu tiivistyy ennen tenttiviikkoja ja kotitehtävinä on kaikenlaista palautettavaa yksilö- ja ryhmätyötä.

Kesän lopussa haaveilin kovasti Wieniin lähdöstä kun tämän vuoden opintosuunnitelma oli vielä vähän epäselvä. Nyt palaset ovat loksahtaneet kohdalleen aika hienosti ja näyttäisi, että opiskeluni loppuu enemmin kuin arvaankaan. Pakollisia kursseja minulla on enää koko tutkinnosta jäljellä tämän jakson jälkeen noin viisi (mutta käyn kyllä innokkaana pari ylimääräistä, koska ne kiinnostaa ;). Näyttäisi siltä, että Wieniin lähtö ei ole enää kannattavaa opiskelun näkökulmasta, sillä se vain viivästyttäisi valmistumista. Toki sieltä saisi reppukaupalla uusia kokemuksia, joten oloni on aika ristiriitainen. Aloitin nyt syksyllä myös gradun kirjoittamisen, sillä löysin mielenkiintoisen aiheen ja sain siihen ihanat ohjaajat. Aloitan graduni kokeellisen osion nyt keväällä täällä Suomessa, joten epäilen että lähden enää vaihtoon näihin opintoihin liittyen. Jos haen jatko-opiskeluoikeutta niin voisin lähtee niiden aikana vaihtoon ja sisällyttää ulkomailla opiskellut tohtoriopinnot jatkotutkintooni.

Gradunkirjoituskurssi on ollut ihan mahtava ja olen saanut omaakin tutkielmaani hieman alkuun. Työpöydällä on nyt oma kansio gradua varten ja se täyttyy linkeistä ja pohdinnoista. Lähinnä kirjoittaminen on tässä vaiheessa lennokasta suunnittelua ja tajunnanvirtaa kuten tiivistelmän luonnostelua mitä se voisi olla sekä sisällysluettelon luontia, joka antaisi minulle itselleni suuntaviivoja siitä mitä aion kirjoittaa. Gradun alkuun tulee kirjallisuuskatsaus aiheesta ja se minulla nyt tämän loppuvuoden työlistalla, jotta perehdyn aiheeseeni ennen laboratoriokokeiden suorittamista ja omaa tutkimusta, mikä on meillä tärkeä osa tutkielmaa. Kaikissa aineissahan ei tehdä omaa tutkimusta mutta luonnontieteissä se taitaa olla kaikkialla aikalailla pakollinen juttu, eikä pelkkä kirjallisuuskatsaus riitä.

Loppuvuosi menee siis täysin näiden pakollisten kurssien suorittamisen kanssa ja viimeinen kurssini on vielä III periodissa joka alkaa tammikuussa, jos en enää ota lisäkursseja. Vaikka olen opiskellut ikuisuuden ja tuo gradukin on aivan alkutekijöissä niin mietin, että miten tämä aika sittenkin hurahti näin nopeasti. Juuri kun pääsin opiskeluun sisään 😉