Väitöskirjatutkijan ura alkamassa
Näin siinä kävi, että unelmani jatko-opinnoista realisoitui. Kuulin reilu viikko takaperin uutiset, että pääsin opiskelemaan tohtoriksi Helsingin yliopistoon Ruokaketjun ja terveyden tohtoriohjelmaan (Doctoral programme in food chain and health). Käytännössä se tarkoittaa sitä, että olen nyt väitöskirjatutkija tai tohtoriopiskelija, mitä nimikettä nyt haluaakin käyttää. Tavoitteenani on valmistua elintarviketieteiden tohtoriksi (ETT). Opinto-oikeus alkoi nyt syyskuun alussa ja päämajani on Viikin kampuksella kuten aiemminkin. On ihanaa päästä takaisin Viikkiin!
Innovaation kulku keksinnöstä kuluttajille
Väitöskirjani jatkaa graduni aihealueella tutkien terveysvaikutteisia elintarvikkeita ja probioottihiivalla valmistettua olutta. Aihe on erittäin mielenkiintoinen ja olen niin onnellinen, että halkean. Edessä on minimissään se neljä vuotta täysipäiväistä työskentelyä (usein käytännössä paljon enemmän) ennen kuin väitöskirja on valmis mutta odotan tätä matkaa innolla. Myönnän, että pelkäsin hurjasti haun tuloksia ja sen vuoksi myöntävä päätös tuli suurena yllätyksenä.
Olen lähiaikoina tuntenut oloni niin Aku Ankaksi, että en voinut ensipäivinä uskona onneani. Sain vihdoin uutta ihanaa tekemistä, joka on vain minua varten. Minun oma projektini, jossa pääsen kehittämään itseäni ja oppimaan yhteisöltä ympärilläni, miten tehdään tiedettä. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan sain myös tunteen, että minä onnistun ja minä riitän. Ehkä olen tehnyt jotain oikein, kun olen päässyt tänne saakka.
Töissä suklaatehtaalla
Uutta on myös se, että sain vihdoin töitä elintarvikealalta kun sain Fazerilta sesonkityöntekijän pestin. Olen töissä Fazerin makeistehtaalla, jossa valmistamme kovaa vauhtia konvehteja joulusesongin tarpeisiin. Työ on ihan perusraskasta tehdastyötä mutta arvostan kokemusta, jonka saan tuotantotöistä. Siitä on varmasti hyötyä jatkossa. Työ on ollut todella mukavaa, eikä siitä ole lainkaan haittaa että henkilökuntaetuna on edulliset Fazerin tuotteet. Yritän ostaa kotiin myös leipää, puuroja, Yosaa ja Kaslinkin kauratuotteita mutta myönnän, että kassista on löytynyt usein myös suklaata, keksejä ja muita herkkuja. Perheelliselle Fazer on kyllä loistava työnantaja!
Tasapainolla lisää sisäistä rauhaa
Vaikka tekstistä saa sellaisen kuvan, että elämässäni tapahtuu niin liian kiirettä minulla ei ole ollut. Olen kaivannut uutta tekemistä valmistumisesta saakka ja oikein janosin, että saisin elämääni sisältöä joka on muutakin kuin lastenhoitoa, perhettä ja muiden menoja. Välillä neljän äitinä tuntuu, että hukkuu pyykkisuohon ja siihen, että pitäisi olla laittamassa tiskejä tai tekemässä ruokaa. Koen, että tarvitsen päiville jotain omaa, niin jaksan kotonakin paremmin.
Mainitsin varmaan, että nämä urahaaveet mielessä myös meidän pienin aloitti elokuussa päiväkodin, joten nyt palaset loksahtavat kohdilleen. Oli oikea päätös hakea paikkaa syksyn alkuun, sillä nyt pääsin nopeasti siirtymään opintoihin ja työelämän uusiin haasteisiin. Neljä viikkoa sitten kirjoitin Linkkariin:
Tänään reppu selässä lähtivät 6.-luokkalainen, 3.-luokkalainen, eskari ja tepsuttelija. Itse keitin kahvit, sipaisin huulikiiltoa ja nauhoitin yhden työhaastattelun videovastaukset. Olisi niin kiva lähteä aamuisin itsekin! Toisaalta elämänmuutos voi olla yhden puhelinsoiton päässä.
Näin se todella oli.
