Kategoriat
Perhe & suhteet Ura Yleinen

Pääsin sisään tohtoriohjelmaan

Väitöskirjatutkijan ura alkamassa

Näin siinä kävi, että unelmani jatko-opinnoista realisoitui. Kuulin reilu viikko takaperin uutiset, että pääsin opiskelemaan tohtoriksi Helsingin yliopistoon Ruokaketjun ja terveyden tohtoriohjelmaan (Doctoral programme in food chain and health). Käytännössä se tarkoittaa sitä, että olen nyt väitöskirjatutkija tai tohtoriopiskelija, mitä nimikettä nyt haluaakin käyttää. Tavoitteenani on valmistua elintarviketieteiden tohtoriksi (ETT). Opinto-oikeus alkoi nyt syyskuun alussa ja päämajani on Viikin kampuksella kuten aiemminkin. On ihanaa päästä takaisin Viikkiin!

Innovaation kulku keksinnöstä kuluttajille

Väitöskirjani jatkaa graduni aihealueella tutkien terveysvaikutteisia elintarvikkeita ja probioottihiivalla valmistettua olutta. Aihe on erittäin mielenkiintoinen ja olen niin onnellinen, että halkean. Edessä on minimissään se neljä vuotta täysipäiväistä työskentelyä (usein käytännössä paljon enemmän) ennen kuin väitöskirja on valmis mutta odotan tätä matkaa innolla. Myönnän, että pelkäsin hurjasti haun tuloksia ja sen vuoksi myöntävä päätös tuli suurena yllätyksenä.

Olen lähiaikoina tuntenut oloni niin Aku Ankaksi, että en voinut ensipäivinä uskona onneani. Sain vihdoin uutta ihanaa tekemistä, joka on vain minua varten. Minun oma projektini, jossa pääsen kehittämään itseäni ja oppimaan yhteisöltä ympärilläni, miten tehdään tiedettä. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan sain myös tunteen, että minä onnistun ja minä riitän. Ehkä olen tehnyt jotain oikein, kun olen päässyt tänne saakka.

Töissä suklaatehtaalla

Uutta on myös se, että sain vihdoin töitä elintarvikealalta kun sain Fazerilta sesonkityöntekijän pestin. Olen töissä Fazerin makeistehtaalla, jossa valmistamme kovaa vauhtia konvehteja joulusesongin tarpeisiin. Työ on ihan perusraskasta tehdastyötä mutta arvostan kokemusta, jonka saan tuotantotöistä. Siitä on varmasti hyötyä jatkossa. Työ on ollut todella mukavaa, eikä siitä ole lainkaan haittaa että henkilökuntaetuna on edulliset Fazerin tuotteet. Yritän ostaa kotiin myös leipää, puuroja, Yosaa ja Kaslinkin kauratuotteita mutta myönnän, että kassista on löytynyt usein myös suklaata, keksejä ja muita herkkuja. Perheelliselle Fazer on kyllä loistava työnantaja!

Tasapainolla lisää sisäistä rauhaa

Vaikka tekstistä saa sellaisen kuvan, että elämässäni tapahtuu niin liian kiirettä minulla ei ole ollut. Olen kaivannut uutta tekemistä valmistumisesta saakka ja oikein janosin, että saisin elämääni sisältöä joka on muutakin kuin lastenhoitoa, perhettä ja muiden menoja. Välillä neljän äitinä tuntuu, että hukkuu pyykkisuohon ja siihen, että pitäisi olla laittamassa tiskejä tai tekemässä ruokaa. Koen, että tarvitsen päiville jotain omaa, niin jaksan kotonakin paremmin.

Mainitsin varmaan, että nämä urahaaveet mielessä myös meidän pienin aloitti elokuussa päiväkodin, joten nyt palaset loksahtavat kohdilleen. Oli oikea päätös hakea paikkaa syksyn alkuun, sillä nyt pääsin nopeasti siirtymään opintoihin ja työelämän uusiin haasteisiin. Neljä viikkoa sitten kirjoitin Linkkariin:

Tänään reppu selässä lähtivät 6.-luokkalainen, 3.-luokkalainen, eskari ja tepsuttelija. Itse keitin kahvit, sipaisin huulikiiltoa ja nauhoitin yhden työhaastattelun videovastaukset. Olisi niin kiva lähteä aamuisin itsekin! Toisaalta elämänmuutos voi olla yhden puhelinsoiton päässä.

Näin se todella oli.

Kategoriat
Perhe & suhteet Ura Yleinen

Syksyn suunnitelmia valmistumisen jälkeen

Tervetuloa uudelle itsenäiselle blogisivustolleni annaliljeroos.fi! Mukava kun olet löytänyt tänne. Tämä on ensimmäinen kerta sitten blogspotin, että blogini on kokonaan omalla alustalla. Historiasta sen verran, että olin jo vuosia sitten hankkinut itselleni omalla nimelläni ja blogini entisellä nimellä toobigtobeme, kaikki yleisimmät domain-päätteet. Vasta nyt ne vihdoin pääsevät käyttöön. Teknisesti siirto onnistui mutta koodaan vielä ulkoasua ja sivuston toimintoja, joten jos huomaat epäkohtia voit jättää niistä kommenttia niin pyrin korjaamaan toimintoja mahdollisimman pikaisesti.

Oman blogini herra ja samalla tyttären tuottaja

Oman nettisaitin pyörittäminen portaalien (A-lehdet, Otava ja Vaikuttajamedia) jälkeen on jännittävää mutta samaan aikaan luonnollinen askel blogini kasvussa. Nyt on aika pyörittää tätä itse! Ylläpidän myös 8-vuotiaan tyttäreni Youtube-kanavaa ja nyt hankitulla palvelulla voin perustaa myös hänelle oman saitin linnealiljeroos.fi. Kaikki kuitenkin aikanaan. Juuri nyt hän keskittyy tube-kanavansa sisällöntuottoon ja sen kasvattamiseen.

Valmistujaisjuhlat viimeinkin!

Nyt heinäkuun alussa pääsimme viimein juhlistamaan minun huhtikuista valmistumistani elintarviketieteiden maisteriksi. Pidin juhlat meillä kotona lähimmille ystäville, perheelle ja läheisille. Oli ihana päästä juhlistamaan virallisesti tuota maisteriksi valmistumista, sillä olen ollut niin iloinen tutkinnon valmistumisesta. Matkaan mahtui neljä raskautta, äitiyslomaa ja laskin, että olen myös imettänyt neljä vuotta ja seitsemän kuukautta tuona aikana eli 1675 päivää. Siihen suhteuttaen ei enää hurjan pitkä opiskeluaikani, joka kesti yli kymmenen vuotta olekaan ollut niin yksioikoinen. Perhe-elämän, työnteon ja opiskelun yhdistämisessä oli haasteensa mutta kaikki on ollut sen arvoista. Minulle opiskelu on ollut osa tätä elämää ja matkaa äitinä ja ihmisenä.

Tippuminen tyhjyyteen

Kuun alussa myös kuulin, että esimieheni lopettaa nykyisessä työssäni Keskolla, enkä osaa sanoa vielä mitä se merkitsee minulle. Teen töitä freelancerina oman toiminimeni kautta samaan paikkaan jo viidettä vuotta mutta työsuhteeni on määräaikainen vain tämän vuoden loppuun. Suoraan sanottuna siis, voi olla että minulla ei organisaatiomuutosten vuoksi olekaan konsulttina töitä tiimissä ehkä edes syksyllä tai korkeintaan sinne vuoden vaihteeseen saakka. Kuulen heidän suunnitelmistaan lisää elokuun alussa.

Valmistuminen oli siis osaltaan tippuminen tyhjyyteen, sillä minulla ei ole koulutustani vastaavaa työtä ollut odottamassa. Olen hakenut ahkerasti töitä, joissa voisin yhdistää akateemisen koulutukseni elintarviketieteistä pitkään kokemukseeni sisällöntuotannossa ja markkinoinnissa. Näitä tehtäviä ei kuitenkaan ole vielä löytynyt. Huhuilin juuri eilen töitä myös LinkedInissä ja Twitterissä tililläni! 🙂 Linkkarissa muuten saa laittaa connection-pyynnön ja Twitterissä saa alkaa seuraamaan jos olet siellä. Olen nyt kesällä oikein innostunut Twitteristä, kun siellä on niin mukavasti ajankohtaista ja yhteiskunnallista keskustelua.

Avoimen opintoja, blogia ja apurahahakemuksia

Olen nyt kesällä tehnyt myös tutkimussuunnitelman, mikäli pääsisin jatkamaan tohtoriopintoja Helsingin yliopistoon. Hain yhtä apurahaa, joka selviää lokakuun alussa mutta ymmärrän kylmän faktan, että läheskään kaikki eivät saa rahoitusta. Apurahoja saa hakea varmasti ihan olan takaa ja selailen kyllä kaikki haut, joihin voin osallistua aiheellani ja alallani. Yksi hylsykin tuli jo mutta en lannistu. Unelmani olisi yhdistää työ elintarviketeollisuudessa tutkimukseen.

Olen vähän sellainen ikuinen opiskelija, että olen nyt kesälläkin tehnyt Helsingin avoimen yliopiston opintoja. Olen esimerkiksi Elements of AI: Tekoälyn perusteet MOOC-kurssilla. Syksyn kursseilla haluan opiskella johtamista ja ilmastonmuutosta. Olen jonossa Johtaminen ja kriisiviestintä -kurssille. Opintojakson suoritettuasi tunnet hyvin ihmisten, median ja organisaatioiden toimintaan kriisitilanteissa liittyvää tutkimusta ja pystyt erittelemään kriisi- ja traumajournalismiin, kriisiviestintään ja -johtamisen sekä yhteiskunnan varautumiseen liittyviä erityiskysymyksiä. Harjaannut analysoimaan erilaisten kriisien viestintää ja johtamista. Climate Change Now on taas MOOC-kurssi (Massive Open Online Course) eli kaikille avoin verkkokurssi niin sinne mahdun kyllä. Kurssista kirjoitetaan, että opintojen avulla ymmärrät paremmin näitä aikamme merkittäviä ilmiöitä, ja saat myös valmiuksia osallistua niistä käytäviin yhteiskunnallisiin keskusteluihin.

Unelma olisi tehdä väitöskirjaa työn ohella

Haku Helsingin yliopiston tohtoriohjelmiin on myös tulossa ja etenkin kun töitä ei ole löytynyt elintarviketeollisuudesta, niin ajattelin hakea opinto-oikeutta. Hakemus näytti hyvin pitkältä ja monitahoiselta joten opintopaikan saaminen ei ole läpihuutojuttu. Tutkimussuunnitelman pitää olla todella hyvä ja kuulin, että jo hakuvaiheessa pitäisi olla tieto rahoituksesta. Nyt työstän vielä niitä, että saisin tuon oikeuden tohtoriopintoihin. Iltalukemisena on suosikkikirjani Gradutakuu seuraava osa Tohtoritakuu (Kimmo Svinhufvud ja Carol Kiriakos). Ostin sen e-kirjana toukokuun alussa ja kirja on toiminut hyvänä apuna väitöskirjan hahmottelussa. Työpöydällä oleva Väitöskirjakansio on kasvanut tässä pikku hiljaa.

Eli vaikka töitä ei ole vielä löytynyt niin uskon, että kaikki selviää. Juuri nyt tuntuu, että kaikki on ihan auki. Välillä tietysti koen ihan mahdotonta ahdistusta siitä, että minulla ei ole mitään tietoa syksystä, ei töitä eikä opintoja. Juuri nyt kun olisi aikaa panostaa itseensä ja omaan uraan ja tekemiseen. Joka tapauksessa lapsilla alkaa reilun kolmen viikon kuluttua koulut ja nuorinkin pääsee samaan päiväkotiin eskarilaisen kanssa elokuun alussa. Ehkä minullekin löytyy vielä jotain!

Kategoriat
Lifestyle Perhe & suhteet Terveys & hyvinvointi Ura

Epäonnistumisen CV

Rohkea uskaltaa epäonnistua

Törmäsin vasta nyt todella hauskaan postausaiheeseen, joka oli Juliaihmisen blogissa jo joulukuussa. Aihe on sen verran mielenkiintoinen, että haluan itsekin osallistua siihen. Epäonnistumisen CV on alkuaan lähtöisin neurobiologi Melanie Stefanilta ja Julia oli bongannut ystävänsä facebook-seinältä Princetonin professori Johannes Haushoferin epäonnistumisten CV:n. Yliopistomaailmasta, siskolta ja äidiltäni tutuksi tullut tutkijan työpolku ainakin on sellainen, jossa epäonnistumista on siedettävä. Rahoituksen hakeminen kerta toisensa jälkeen on varmasti monelle tutkijalle tuttua. Monilla menestyneillä ihmisillä on myös taustalla paljon epäonnistumisia. Ehkä he ovat yrittäneet kerta toisensa jälkeen, päästäkseen asemaansa. Siksi mietinkin, että voisin listata myös omia epännistumisiani sillä monenlaista on tullut yritettyä!

Työpaikat joita en saanut

Olen viimeisen puolentoista vuoden aikana hakenut useita vakituisia paikkoja, jotka vastaisivat elintarviketieteiden tutkintoani ja työkokemustani sosiaalisessa mediassa mutta en ole tullut valituksi. Esimerkiksi Fazerille olen hakenut:

Product Development trainee eli tuotekehityksen traineepaikkaa Helsinkiin,

Tuotekehityksen traineepaikkaa Lappeenrantaan,

Fazer Makeisten Brand Manager tehtävää,

Senior Specialist, Brand and Social Media paikkaa

sekä Digital Content Producer paikkaa

Olen käynyt Fazerilla yhteensä kolme kertaa työhaastattelussa mutta paikkaa ei ole herunut, ainakaan toistaiseksi.

Töitä olen hakenut myös Unileveriltä, Valiolta, Pauligilta(x2), Finnairilta, Keskolta (x2), Nespressolta ja muutamasta pienyrityksestä. Onneksi yrittäjänä on töitä piisannut, muuten olisi matti kukkarossa.

Opinnot jotka eivät ole onnistuneet

Hain ensisijaisesti lukemaan ravitsemustiedettä mutta pisteeni eivät riittäneet siihen koulutusohjelmaan joten päädyin elintarviketieteisiin johon pisteraja oli matalampi.

Hain keväällä 2018 TRANSMED maisteriohjelmaan lääketieteelliseen tiedekuntaan suorittamaan maisteriopintoja mutta en saanut opiskelupaikkaa.

Tein varmaan tiedekunnan ennätyksen käymällä kemian perusteet kurssin 7 kertaa ja orgaanisen kemiankin mukavat 4 kertaa ennen kuin pääsin läpi. Ainoa lohtu on, että tein loppujen lopuksi kemiaa kokonaisen sivuaineen (25 op) verran, vieläpä hyvällä arvosanalla, kun pääsin perusteista kemialliseen analytiikkaan ja fysikaaliseen kemiaan ja elintarvikekemiaan joista nautin ja ne sujuivat paremmin.

Edelleen karvaimpana on ehkä hakeminen musiikkiluokalle kolmannella ala-asteella. En päässyt ja naapurissa asuva ystäväni Vuokko pääsi. Päädyin sitten samaan kouluun kieliluokalle lukemaan ranskaa. Vieläkin harmittaa. Menikö se Hinaja-laulu niin huonosti?

Kilpailut joihin olen hakenut

Vuonna miekka ja kivi olin nuori ja nätti, sekä valmiina valloittamaan mallimaailman. Kävin Marjo Sjöroosin mallitoimiston Ammattimallikurssin vuonna 2006, sain siitä hienon diplomin ja tietysti hurjasti kokemusta mm. mallikävelystä. Tavoitteenani oli Miss Suomi kisat, mutta en päässyt osakilpailuista jatkoon. Vuotta myöhemmin hain Fitnessmallikisaan ja pääsin castingeissa 20 parhaan joukkoon mutta en varsinaiseen kisoporukkaan. Miss Suomi karsinoissa minusta pidettiin mutta sain palautetta, että olisin saanut olla vähintään 4 kiloa kevyempi (63kg/172cm). Hain myös Suomen Robinson ohjelmaan vuonna 2004. Ohjelma oli Nelosella ja siinä kilpailijat evakuoitiin autiolle saarelle. Tässäkin pääsin haastatteluun saakka mutta en itse kisaan. Ehkä tosi-tv ei olisikaan ollut mun juttu.

Siinäpä sitä hylkäyksiä hylkäyksien perään. Raskaimpana on ehkä kolme keskenmenoa esikoisemme jälkeen mutta siitä ei ehkä tulisi kirjoitettua edes näin masentavaan CV:hen. Onni on, että luoja soi meille kuitenkin kolme lasta vielä noiden keskenmenojen jälkeen <3

Missä sinä ole epäonnistunut? Ja jos olet bloggaaja ja postaat aiheesta niin heitähän linkki kommentteihin niin pääsemme lukemaan!