Syksyn suunnitelmia valmistumisen jälkeen

Tervetuloa uudelle itsenäiselle blogisivustolleni annaliljeroos.fi! Mukava kun olet löytänyt tänne. Tämä on ensimmäinen kerta sitten blogspotin, että blogini on kokonaan omalla alustalla. Historiasta sen verran, että olin jo vuosia sitten hankkinut itselleni omalla nimelläni ja blogini entisellä nimellä toobigtobeme, kaikki yleisimmät domain-päätteet. Vasta nyt ne vihdoin pääsevät käyttöön. Teknisesti siirto onnistui mutta koodaan vielä ulkoasua ja sivuston toimintoja, joten jos huomaat epäkohtia voit jättää niistä kommenttia niin pyrin korjaamaan toimintoja mahdollisimman pikaisesti.

Oman blogini herra ja samalla tyttären tuottaja

Oman nettisaitin pyörittäminen portaalien (A-lehdet, Otava ja Vaikuttajamedia) jälkeen on jännittävää mutta samaan aikaan luonnollinen askel blogini kasvussa. Nyt on aika pyörittää tätä itse! Ylläpidän myös 8-vuotiaan tyttäreni Youtube-kanavaa ja nyt hankitulla palvelulla voin perustaa myös hänelle oman saitin linnealiljeroos.fi. Kaikki kuitenkin aikanaan. Juuri nyt hän keskittyy tube-kanavansa sisällöntuottoon ja sen kasvattamiseen.

Valmistujaisjuhlat viimeinkin!

Nyt heinäkuun alussa pääsimme viimein juhlistamaan minun huhtikuista valmistumistani elintarviketieteiden maisteriksi. Pidin juhlat meillä kotona lähimmille ystäville, perheelle ja läheisille. Oli ihana päästä juhlistamaan virallisesti tuota maisteriksi valmistumista, sillä olen ollut niin iloinen tutkinnon valmistumisesta. Matkaan mahtui neljä raskautta, äitiyslomaa ja laskin, että olen myös imettänyt neljä vuotta ja seitsemän kuukautta tuona aikana eli 1675 päivää. Siihen suhteuttaen ei enää hurjan pitkä opiskeluaikani, joka kesti yli kymmenen vuotta olekaan ollut niin yksioikoinen. Perhe-elämän, työnteon ja opiskelun yhdistämisessä oli haasteensa mutta kaikki on ollut sen arvoista. Minulle opiskelu on ollut osa tätä elämää ja matkaa äitinä ja ihmisenä.

Tippuminen tyhjyyteen

Kuun alussa myös kuulin, että esimieheni lopettaa nykyisessä työssäni Keskolla, enkä osaa sanoa vielä mitä se merkitsee minulle. Teen töitä freelancerina oman toiminimeni kautta samaan paikkaan jo viidettä vuotta mutta työsuhteeni on määräaikainen vain tämän vuoden loppuun. Suoraan sanottuna siis, voi olla että minulla ei organisaatiomuutosten vuoksi olekaan konsulttina töitä tiimissä ehkä edes syksyllä tai korkeintaan sinne vuoden vaihteeseen saakka. Kuulen heidän suunnitelmistaan lisää elokuun alussa.

Valmistuminen oli siis osaltaan tippuminen tyhjyyteen, sillä minulla ei ole koulutustani vastaavaa työtä ollut odottamassa. Olen hakenut ahkerasti töitä, joissa voisin yhdistää akateemisen koulutukseni elintarviketieteistä pitkään kokemukseeni sisällöntuotannossa ja markkinoinnissa. Näitä tehtäviä ei kuitenkaan ole vielä löytynyt. Huhuilin juuri eilen töitä myös LinkedInissä ja Twitterissä tililläni! 🙂 Linkkarissa muuten saa laittaa connection-pyynnön ja Twitterissä saa alkaa seuraamaan jos olet siellä. Olen nyt kesällä oikein innostunut Twitteristä, kun siellä on niin mukavasti ajankohtaista ja yhteiskunnallista keskustelua.

Avoimen opintoja, blogia ja apurahahakemuksia

Olen nyt kesällä tehnyt myös tutkimussuunnitelman, mikäli pääsisin jatkamaan tohtoriopintoja Helsingin yliopistoon. Hain yhtä apurahaa, joka selviää lokakuun alussa mutta ymmärrän kylmän faktan, että läheskään kaikki eivät saa rahoitusta. Apurahoja saa hakea varmasti ihan olan takaa ja selailen kyllä kaikki haut, joihin voin osallistua aiheellani ja alallani. Yksi hylsykin tuli jo mutta en lannistu. Unelmani olisi yhdistää työ elintarviketeollisuudessa tutkimukseen.

Olen vähän sellainen ikuinen opiskelija, että olen nyt kesälläkin tehnyt Helsingin avoimen yliopiston opintoja. Olen esimerkiksi Elements of AI: Tekoälyn perusteet MOOC-kurssilla. Syksyn kursseilla haluan opiskella johtamista ja ilmastonmuutosta. Olen jonossa Johtaminen ja kriisiviestintä -kurssille. Opintojakson suoritettuasi tunnet hyvin ihmisten, median ja organisaatioiden toimintaan kriisitilanteissa liittyvää tutkimusta ja pystyt erittelemään kriisi- ja traumajournalismiin, kriisiviestintään ja -johtamisen sekä yhteiskunnan varautumiseen liittyviä erityiskysymyksiä. Harjaannut analysoimaan erilaisten kriisien viestintää ja johtamista. Climate Change Now on taas MOOC-kurssi (Massive Open Online Course) eli kaikille avoin verkkokurssi niin sinne mahdun kyllä. Kurssista kirjoitetaan, että opintojen avulla ymmärrät paremmin näitä aikamme merkittäviä ilmiöitä, ja saat myös valmiuksia osallistua niistä käytäviin yhteiskunnallisiin keskusteluihin.

Unelma olisi tehdä väitöskirjaa työn ohella

Haku Helsingin yliopiston tohtoriohjelmiin on myös tulossa ja etenkin kun töitä ei ole löytynyt elintarviketeollisuudesta, niin ajattelin hakea opinto-oikeutta. Hakemus näytti hyvin pitkältä ja monitahoiselta joten opintopaikan saaminen ei ole läpihuutojuttu. Tutkimussuunnitelman pitää olla todella hyvä ja kuulin, että jo hakuvaiheessa pitäisi olla tieto rahoituksesta. Nyt työstän vielä niitä, että saisin tuon oikeuden tohtoriopintoihin. Iltalukemisena on suosikkikirjani Gradutakuu seuraava osa Tohtoritakuu (Kimmo Svinhufvud ja Carol Kiriakos). Ostin sen e-kirjana toukokuun alussa ja kirja on toiminut hyvänä apuna väitöskirjan hahmottelussa. Työpöydällä oleva Väitöskirjakansio on kasvanut tässä pikku hiljaa.

Eli vaikka töitä ei ole vielä löytynyt niin uskon, että kaikki selviää. Juuri nyt tuntuu, että kaikki on ihan auki. Välillä tietysti koen ihan mahdotonta ahdistusta siitä, että minulla ei ole mitään tietoa syksystä, ei töitä eikä opintoja. Juuri nyt kun olisi aikaa panostaa itseensä ja omaan uraan ja tekemiseen. Joka tapauksessa lapsilla alkaa reilun kolmen viikon kuluttua koulut ja nuorinkin pääsee samaan päiväkotiin eskarilaisen kanssa elokuun alussa. Ehkä minullekin löytyy vielä jotain!

Luentoja odotellessa

Hei taas blogiin. Elokuu on jo pitkällä ja odotan kovasti syyskuuta ja alkavia luentoja. Pääsen tekemään maisteriopintojen syventävät kurssit loppuun ensi vuoden aikana ja mietin, että miten sitä ollaankin jo näin pitkällä. Ajattelin että en koskaan valmistu mutta nyt näen, että loppu häämöttää eikä taival kestäkään ikuisesti. Ajatus Wienistä on kypsynyt hiljalleen ja kevätlukukausi siellä on edelleen haaveissa. Se vaatii edelleen vain hirmuisesti järjestelyä lähinnä juuri perheen ja raha-asioiden vuoksi.

Mulle kuuluu kuitenkin oikein hyvää, vaikka haasteita riittää. Tuntuu todella hyvältä olla juuri tässä. Kaksi vuotta sitten kun aloitin opiskelun vuosien tauon jälkeen uudelleen, ajattelin että jos panostan nyt tähän niin kolmen vuoden päästä voisin valmistua. Nyt siitä on kaksi vuotta mennyt ja samalla tahdilla tuo lopputulos ei ole mahdotonta. Nyt oikeastaan itken jo sitä, en haluaisi tämän loppuvan. Opiskelu on tuonut mun elämään hirmuisesti sisältöä ja olen nauttinut kovasti näistä viime vuosista. Kursseja tulee koko tutkintoon siis liikaakin, sillä moni aihe on kiinnostanut vaikka se ei ole ollut pakollisten listalla. Tänä vuonna aion käydä vielä monta sellaista ”koska haluan” kurssia, etenkin siellä vaihdossa sitten. Pitää laittaa ne sitten jonnekin vapaavalintaisten koppaan!

Alkava syksy ei ole siis kovinkaan erilainen kuin kaksi edellistä, vaan kuljen taas kodin ja Viikin väliä päivittäin. Jos kaikki menee hyvin, niin keväällä helmikuun lopussa nostan kytkintä kohti Itävaltaa. Tämä varmasti varmistuu tässä seuraavan parin kuukauden aikana ja infoan siitä sitten tännekin. Toivottavasti nyt vaan nuo lasten koulu- ja hoitoasiat onnistuisi ja saataisi sieltä kiva koti <3

Kandin arvosanat tuli

Kotona ollaan <3 Meillä oli ihana reissu mutta kotiintulo on yhtälailla ihanaa. On mahtavaa päästä omaan sänkyyn ja keitellä kahvia kotikeittiössä, muistellen mitä kaikkea reissussa nähtiin. Kirjoitan vielä reissusta jonkun postauksen, mutta nyt haluan nauttia hetkestä täällä. Meillä on muutenkin rytmi ihan sekaisin ja sen vuoksi päivät ovat olleet pitkiä. Lapset heräävät aamulla 3.30 ja kukkuvat koko yön, nukahtaen sitten ihan liian aikaisin yöunille. Rytmiä on ollut vaikea kääntää kolmen kanssa kun aina joku nukahtaa väärän aikaan, että päästäisi oikeampaan aikaan unille mutta eiköhän tämä tästä.

Huomasin weboodista, että kandidaatintutkielman opintopisteet ja arvosanat olivat tulleet. Sain työstä kolmosen (=hyvä) ja se on nyt tosiaan hyväksytysti läpi. Toivoin itse nelosta (=kiitettävä) työstä mutta tuohon nyt ei voi enää vaikuttaa. En ole vielä saanut arvointilomaketta, että mikä työssä oli hyvää, mitä kehitettävää siinä oli jne. Ehkä tarkempi arviointi sitten avaa tuota ja osaan tehdä gradun paremmin 🙂 Tärkeintä on kuitenkin, että työ on tehty ja pääsen jatkamaan maisteriopintoja.

Olen kovasti suunnitellut syksyä ja tehnyt hopsia loppuopinnoille. Tein nyt päätöksen, että en lähde ainakaan vielä talvilukukaudeksi Wieniin, mikä olisi alkanut jo lokakuussa. Saan tehtyä Suomessa meidän syyslukukauden aikana lähes kaikki pakolliset kurssit loppuun maisteriopinnoista, joten lähtö olisi sitten helmikuussa. Silloin Wienissä alkaa kesälukukausi, mikä kestää sinne kesäkuun loppuun saakka. Kiitos kaikille opiskelijavaihtoon kommentoineille postauksessa Opiskelijavaihtoon Itävaltaan. Sain kommenteista paljon innostusta hoitaa asiaa eteenpäin ja kyllä se vaihtoon lähtö on nyt suunnitelmissa ihan tosissaan 🙂

Pääsikö joku opiskelemaan ensi syksynä? Korkeakoulujen opiskelijavalintojen tulokset ovat varmaan jo kaikille tulleet? Toivottavasti moni hakenut sai iloisia uutisia 🙂

Minä olen pää pilvissä opintojen suhteen. Tuntuu tosi hyvältä, että kaikki loksahtaa kohdilleen ja on edennyt niin hyvin. Siskonihan tekee post-doc tutkimusta Stanfordissa (lääketieteen ala) ja hänen kanssaan keskustelu vahvisti varovaisia toiveitani jatko-opinnoista. Juteltiin pitkään siitä miten hänen polkunsa meni ja sisko antoi hyviä neuvoja minulle. Nyt kuitenkin pienin askelin ensin maisteriksi. Sitten voi miettiä, että jos gradusta saa hyvän arvosanan, niin voisi hakea jatko-opiskelijaksi.