Syksyn suunnitelmia valmistumisen jälkeen

Tervetuloa uudelle itsenäiselle blogisivustolleni annaliljeroos.fi! Mukava kun olet löytänyt tänne. Tämä on ensimmäinen kerta sitten blogspotin, että blogini on kokonaan omalla alustalla. Historiasta sen verran, että olin jo vuosia sitten hankkinut itselleni omalla nimelläni ja blogini entisellä nimellä toobigtobeme, kaikki yleisimmät domain-päätteet. Vasta nyt ne vihdoin pääsevät käyttöön. Teknisesti siirto onnistui mutta koodaan vielä ulkoasua ja sivuston toimintoja, joten jos huomaat epäkohtia voit jättää niistä kommenttia niin pyrin korjaamaan toimintoja mahdollisimman pikaisesti.

Oman blogini herra ja samalla tyttären tuottaja

Oman nettisaitin pyörittäminen portaalien (A-lehdet, Otava ja Vaikuttajamedia) jälkeen on jännittävää mutta samaan aikaan luonnollinen askel blogini kasvussa. Nyt on aika pyörittää tätä itse! Ylläpidän myös 8-vuotiaan tyttäreni Youtube-kanavaa ja nyt hankitulla palvelulla voin perustaa myös hänelle oman saitin linnealiljeroos.fi. Kaikki kuitenkin aikanaan. Juuri nyt hän keskittyy tube-kanavansa sisällöntuottoon ja sen kasvattamiseen.

Valmistujaisjuhlat viimeinkin!

Nyt heinäkuun alussa pääsimme viimein juhlistamaan minun huhtikuista valmistumistani elintarviketieteiden maisteriksi. Pidin juhlat meillä kotona lähimmille ystäville, perheelle ja läheisille. Oli ihana päästä juhlistamaan virallisesti tuota maisteriksi valmistumista, sillä olen ollut niin iloinen tutkinnon valmistumisesta. Matkaan mahtui neljä raskautta, äitiyslomaa ja laskin, että olen myös imettänyt neljä vuotta ja seitsemän kuukautta tuona aikana eli 1675 päivää. Siihen suhteuttaen ei enää hurjan pitkä opiskeluaikani, joka kesti yli kymmenen vuotta olekaan ollut niin yksioikoinen. Perhe-elämän, työnteon ja opiskelun yhdistämisessä oli haasteensa mutta kaikki on ollut sen arvoista. Minulle opiskelu on ollut osa tätä elämää ja matkaa äitinä ja ihmisenä.

Tippuminen tyhjyyteen

Kuun alussa myös kuulin, että esimieheni lopettaa nykyisessä työssäni Keskolla, enkä osaa sanoa vielä mitä se merkitsee minulle. Teen töitä freelancerina oman toiminimeni kautta samaan paikkaan jo viidettä vuotta mutta työsuhteeni on määräaikainen vain tämän vuoden loppuun. Suoraan sanottuna siis, voi olla että minulla ei organisaatiomuutosten vuoksi olekaan konsulttina töitä tiimissä ehkä edes syksyllä tai korkeintaan sinne vuoden vaihteeseen saakka. Kuulen heidän suunnitelmistaan lisää elokuun alussa.

Valmistuminen oli siis osaltaan tippuminen tyhjyyteen, sillä minulla ei ole koulutustani vastaavaa työtä ollut odottamassa. Olen hakenut ahkerasti töitä, joissa voisin yhdistää akateemisen koulutukseni elintarviketieteistä pitkään kokemukseeni sisällöntuotannossa ja markkinoinnissa. Näitä tehtäviä ei kuitenkaan ole vielä löytynyt. Huhuilin juuri eilen töitä myös LinkedInissä ja Twitterissä tililläni! 🙂 Linkkarissa muuten saa laittaa connection-pyynnön ja Twitterissä saa alkaa seuraamaan jos olet siellä. Olen nyt kesällä oikein innostunut Twitteristä, kun siellä on niin mukavasti ajankohtaista ja yhteiskunnallista keskustelua.

Avoimen opintoja, blogia ja apurahahakemuksia

Olen nyt kesällä tehnyt myös tutkimussuunnitelman, mikäli pääsisin jatkamaan tohtoriopintoja Helsingin yliopistoon. Hain yhtä apurahaa, joka selviää lokakuun alussa mutta ymmärrän kylmän faktan, että läheskään kaikki eivät saa rahoitusta. Apurahoja saa hakea varmasti ihan olan takaa ja selailen kyllä kaikki haut, joihin voin osallistua aiheellani ja alallani. Yksi hylsykin tuli jo mutta en lannistu. Unelmani olisi yhdistää työ elintarviketeollisuudessa tutkimukseen.

Olen vähän sellainen ikuinen opiskelija, että olen nyt kesälläkin tehnyt Helsingin avoimen yliopiston opintoja. Olen esimerkiksi Elements of AI: Tekoälyn perusteet MOOC-kurssilla. Syksyn kursseilla haluan opiskella johtamista ja ilmastonmuutosta. Olen jonossa Johtaminen ja kriisiviestintä -kurssille. Opintojakson suoritettuasi tunnet hyvin ihmisten, median ja organisaatioiden toimintaan kriisitilanteissa liittyvää tutkimusta ja pystyt erittelemään kriisi- ja traumajournalismiin, kriisiviestintään ja -johtamisen sekä yhteiskunnan varautumiseen liittyviä erityiskysymyksiä. Harjaannut analysoimaan erilaisten kriisien viestintää ja johtamista. Climate Change Now on taas MOOC-kurssi (Massive Open Online Course) eli kaikille avoin verkkokurssi niin sinne mahdun kyllä. Kurssista kirjoitetaan, että opintojen avulla ymmärrät paremmin näitä aikamme merkittäviä ilmiöitä, ja saat myös valmiuksia osallistua niistä käytäviin yhteiskunnallisiin keskusteluihin.

Unelma olisi tehdä väitöskirjaa työn ohella

Haku Helsingin yliopiston tohtoriohjelmiin on myös tulossa ja etenkin kun töitä ei ole löytynyt elintarviketeollisuudesta, niin ajattelin hakea opinto-oikeutta. Hakemus näytti hyvin pitkältä ja monitahoiselta joten opintopaikan saaminen ei ole läpihuutojuttu. Tutkimussuunnitelman pitää olla todella hyvä ja kuulin, että jo hakuvaiheessa pitäisi olla tieto rahoituksesta. Nyt työstän vielä niitä, että saisin tuon oikeuden tohtoriopintoihin. Iltalukemisena on suosikkikirjani Gradutakuu seuraava osa Tohtoritakuu (Kimmo Svinhufvud ja Carol Kiriakos). Ostin sen e-kirjana toukokuun alussa ja kirja on toiminut hyvänä apuna väitöskirjan hahmottelussa. Työpöydällä oleva Väitöskirjakansio on kasvanut tässä pikku hiljaa.

Eli vaikka töitä ei ole vielä löytynyt niin uskon, että kaikki selviää. Juuri nyt tuntuu, että kaikki on ihan auki. Välillä tietysti koen ihan mahdotonta ahdistusta siitä, että minulla ei ole mitään tietoa syksystä, ei töitä eikä opintoja. Juuri nyt kun olisi aikaa panostaa itseensä ja omaan uraan ja tekemiseen. Joka tapauksessa lapsilla alkaa reilun kolmen viikon kuluttua koulut ja nuorinkin pääsee samaan päiväkotiin eskarilaisen kanssa elokuun alussa. Ehkä minullekin löytyy vielä jotain!

Oman elämänsä herra

Viikonloppu vierähti taas! Mun sisko tuli yhden tyttärensä kanssa kylään meille viikonlopuksi, sillä heillä oli liput sunnuntain Apassionata hevosesitykseen. Viikonloppu oli oikein ihana ja sen ainoa harmi oli taas perheessä jylläävä flunssa. Tuntuu että päiväkoti-ikäisten kanssa marraskuu-maaliskuu väli on pelkkää sairastamista toisensa perään. Pienimmällä on ainakin nenä vuotanut ihan tuhottoman kauan niin, että aina kun hetkeksi helpottaa niin kohta se on taas palannut.

Kun mietin omaa jaksamista tässä viimeisen kahden-kolmen vuoden sisällä niin koen, että se on muuttunut paljon paremmaksi. Oli aika pitkä aika kun nuorimmaisen syntymän jälkeen vedin silmät puolitangossa siitä mistä aita on matalin. Mun aloitekyky oli nollassa, enkä jaksanut esimerkiksi silloin kun rakennettiin edes tehdä ruokaa kotona, siivoamisesta puhumattakaan. Hoidin vain pakollisen pyykinpesun ja nuuskutin vauvaa sillä se piti mun maanpinnalla, niin etten vajonnut syvyyksiin. Kun Amos oli kahdeksan kuukautta kävin lääkärillä puhumassa masennuksesta ja hän olisi antanut lääkkeitäkin mukaan. Mun oma ajatus oli antaa itselleni vielä aikaa parantua ihan itsekseen, sillä tiesin että hormonitasapaino oli varmasti aika sekaisin vielä raskauden myötä ja siitä, että imetin. Olin ihan oikeassa, sillä vointi kohtentui kyllä siitä hiljalleen.

Mulle voimaa tuo se, että saan taas toteuttaa itseäni. Opiskelu on tuonut mun elämään sisältöä kodin ulkopuolella ja sitä, että voin katsoa tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Teen vihdoin asioita eteenpäin opintojen puitteissa ja koen siitä suurta tyytyväisyydentunnetta. Opinnoissa on todella paljon haastetta ja aineita, jotka ei ole mulle helppoja mutta kun suoritusmerkintä napsahtaa jostain kurssista on se sitä suurempi ilo. En ole mikään perfektionisti arvosanojen suhteen ja se on kyllä yliopistolla aika harvinaista. Pikemminkin mun motto on, että kaikki saa saman verran opintopisteitä arvosanasta riippumatta 😀 Perheen yhdistäminen opintoihin ei ole ihan niin helppoa, joten olen senkin vuoksi itselleni armollinen kunhan teen kokoajan eteenpäin. Toivon kovasti, että saan nuo opinnot oikeasti joskus ihan maaliin saakka! Maisteriksi olisi vielä kaksi vuotta tähän päälle ja se on ilman muuta tähtäimessä.

En väitä, että olisin nytkään mikään superjaksaja mutta kyllä tämä arki pyörii tässä jotakuinkin. Kevät menee aina syksyä nopeammin ja odotan kovasti jo tulevia kevätkuukausia. Kandidaatintyössä olisi vielä kamala pakertaminen mutta toimin parhaiten paineen alla kun deadline on jo ihan niskassa. Sepä se olisikin tervetullut hyve tännepäin, että osaisi tehdä ajoissa ja ennakkoon!

Voi olla, että huomenna oon taas ihan poikki ja mietin miksi kirjoitin että ”muka jaksan” paremmin. Ehkä tämä ylitsevuotavainen fiilis johtuu siitä, että sain tilitettyä tänään alveja monelta kuukaudelta. Yrittäjyys ei ollut mulle nuorempana mikään haave, mutta se on mielenkiintoista miten ajauduin siihen blogin myötä. Mulla tulee nyt keväällä neljä vuotta siitä, kun perustin oman yrityksen jolla olen elättänyt itseni. En ole saanut penniäkään opintotukea tai muitakaan avustuksia, vaan kaikki on tullut omana ansiona, vaikka en tiennyt yrittämisestä mitään. Siitä olen ollut vilpittömästi iloinen! Äitini sanoi joskus, että on aina hienoa jos epävarmassa työllisyystilanteessa pystyy siihen, että voi itse elättää itsensä. Vaikka haaveilenkin mukavasta jobista, mellevästä palkasta ja loistavista työsuhde-eduista jonkun toisen yrityksessä, on tuo aivan totta.

Ruuhkavuodet

SAMSUNG CSC

Kotona ollaan! Toki oltu jo monta päivää eli lauantaista saakka, mutta kun en ole ehtinyt päivittämään niin tällä oli hyvä aloittaa 🙂

Kotona on ihanaa ja lapsia ja miestä olikin jo ikävä. Reissu teki todella hyvää ja siitä heräsi niin paljon virtaa ja ajatuksia, että jaan niitä varmasti myöhemmin täällä blogissakin. Yksi seikka on tietysti kiitollisuus siitä kaikesta mitä on, se kasvaa varmasti joka kerta kun matkaa kauas, juuri niin kliseisesti kuin sanontakin menee.

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

Lasten riemu mun palatessa oli liikuttavan aitoa ja tunne oli varmasti molemminpuolinen. Itsellä kun ei ole työtä missä olisi työmatkoja tai muutenkaan ammattia, jonka vuoksi olisin paljon poissa, niin mun reissu oli aika poikkeuksellista. Iso kiitos naapurin reippaalle lukiolaiselle, joka toimi koirienulkoilutusapuna ja anopille joka oli täällä usein vastaanottamassa koululaista kun mies oli koulussa. Estrellakin oli käynyt Freskalta ja täällä oli ihanan siistiä. Mun blogialennus Freskalle on voimassa vielä 19.11 saakka ja se toimii seuraavasti:

Koodilla 30TOOBIG saa kertaostosta 30€ alennuksen ja koodilla 50TOOBIG saa ensimmäisestä siivouksesta puolet pois hinnasta kun tekee säännöllisen tilauksen. Nyt kannattaa varailla joulusiivoukset tai tehdä mahdollinen viikkosiivoussopimus. Itse en luopuisi enää meidän siivoojasta, sillä kerran viikossa kunnolla siivottu talo antaa mulle itselleni niin paljon enemmän aikaa paneutua kouluun ja töihin. Ollaan koko perhe mielettömän tyytyväisiä ja jos asutte pääkaupunkiseudulla, niin ainakin Estrellaa voin lämpimästi suositella. Siivouksen tuntihinta on aina 34€/h ja se tekee kotitalousvähennyksen jälkeen 18,70€/h. Koko tilauksen voi hoitaa todella kätevästi netissä freska.fi. Itse lisäsin viime kertaan jääkaapin siivouksen ja ennen joulua käydään vielä läpi muutama muukin ekstrapaikka kuten uuni ja keittiökaappien päälliset ym. Ei jää sitten niin paljon yhteen kertaan näitä vuosisiivouksen kohteita. On ihan mahtavaa kun kotona on aina siistiä <3

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

Yliopistolla alkoi tänään syyslukukauden toinen jakso ja tämä taitaa olla kiireisin mulla miesmuistiin. Kanditutkinnon loppuunsaattamiseksi tarvitsenkin yllättävän paljon kursseja ja kalenteri on nyt ihan mielettömän täynnä luentoja. Toisaalta jännittävää ja ihanaa mutta toisaalta kyllä todella vaativaa tehdä näin paljon yhtäaikaa enkä ole ollenkaan varma, että selviän tästä toivotussa aikataulussa vaikka aion tehdä parhaani. Puhun varmaan aika paljon nykyään näistä opintoasioista, mutta ne tosiaan ovat oman arkeni suurin hallitsija perheenpyörityksen lisäksi. Tunteja toivoisi oikeasti lisää päivään, että ehtisi kaiken tekemään. Opiskelijan roolin lisäksi kun on äiti ja puoliso ja töitäkin on jonkun verran, niin tekemistä piisaa. Kandikurssikin alkoi eilen ja sain pitää sen toivomani aiheen. Se tulee siis olemaan nyt lyhykäisyydessään Kylläisyys terveysväitteenä. Blogivuodet on koulineet musta tehokkaan kirjoittajan, joten nyt kun saan vielä akateemisen kirjoittamisen kurssilla äidinkielen kuntoon ja lisää kokemusta tieteellisestä kirjoittamisesta, niin eiköhän nämä opinnotkin etene vihdoin sinne päätepysäkille saakka. Suomalaisella sisulla jos ei muulla 🙂

SAMSUNG CSC