Kesällä on pakko päästä mökille ja uimaan
En ole päässyt mökkeilemään vielä tänä kesänä niin paljon kuin haluaisin ja nyt olenkin paikkaamassa tuota hampaankoloa meidän mökillä yhdessä vanhempieni kanssa. Mökille on aina kiva tulla kun siellä on muutakin perhettä ja voidaan yhdessä viettää aikaa. Minä näen vanhempiani ja samalla sisaruksiani ja lapset näkevät serkkujaan. Meillä mökille voi tulla suvusta kuka tahansa ja sopu sijaa antaa.
Kuluvan viikon juhlaa
Tällä viikolla mökillä juhlittiin siskontyttöäni makealla mansikkakakulla, johon lapset olivat itse poimineet metsämansikat ja mustikat. Tänään tehtiin sama homma uusiksi ja syötiin mustikka-mansikkapiirakkaa, metsämansikoilla tietysti. Se on kesän vakiojälkkäri mökillä, sillä poimiminen on kivaa ja nuo molemmat maistuvat taivaalliselle. Mustikat alkavat olla täällä jo kunnolla kypsiä ja poimittavaa riittäisi ämpäritolkulla.
Huolet hukkuu luonnonvesissä
Musta tuntuu, että sellainen kummallinen ja paha tunne seuraa nyt meidän perhettä. Kun ajettiin tänne, oltiin ihan vähällä joutua kolariin ja se pyörii mielessä (koko juttu mun instassa). En ymmärrä miksi meille tapahtuu nyt kaikenlaista ikävää ja se on ahdistava tunne. Olen kokoajan varuillani ja silti tuntuu, että tätä ei voi juosta karkuun. Toivottavasti nyt ei oikeasti mitään kummempaa ole tapahtumassa ja onneksi meillä oli tänään suojelusenkelit mukana.
Nyt ollaan turvassa ja suuntaankin peiton alle. Aika ihanaa, että näin kolmekymppisenäkin huonona päivänä lohduttaa, että olen nyt äidin ja isän kanssa täällä mökillä <3
