Bloggaamisesta työnä kukaan ei varmasti jaksa lukea enää yhtäkään postausta jos on blogien suurkuluttaja. Kuulun itse tähän surullisen kuuluisaan tyhjäntoimittajien joukkoon, teenhän blogini lisäksi toista työtä joka on myöskin suurimmalti osin sosiaalisen median kanavien päivittämistä ja vain vähemmän face-to-face tapaamisia. Molemmat työni ovat tätä huttua, jonka tekeminen pitäisi kaiketi laskea ainoastaan harrastukseksi. Kiitän luojaa, että yritysmaailma on eri mieltä ja maksaa tästä palkkiota niin minunkaan ei tarvitse elää opintoaikaa pyhällä hengellä. Opinnot ja ”toinen työ” ovat kohdallani loistava kulissitehtävä, etten ole ainoastaan bloggaaja 😀 Siinä vinkkini sinulle fellow blogger, hanki kulissityö!
”Kulissityöhön” kuuluva opiskeluni on oikeasti asia mihin käytän suuren osan päivistäni ja sitä ajatellen minulla oli kamera mukana laukussa eilen. Päivät ovat tylsiä ja pitkiä mutta toisaalta aiheiden vuoksi mielenkiintoisia ja ystävien kanssa hauskoja. Ne kuluvat luennoilla ja hyppytunneilla kirjastossa. Mun kylki on liimautunut kiinni Ninoon, joka näkyi myös syksyllä Päivä Annan kanssa videossa. Ninoa parempaa koulukaveria saa etsiä!
Opintoja helpottaa kun lyö päänsä yhteen jonkun kanssa kenellä on sama pääaine. Silloin vaikeatkin asiat, noh tuntuvat yhtä vaikeilta mutta naurun kera. Koulun hyllyiltä voi kadehtien selailla valmistuneiden graduja ja tiiliskiven kokoisia opuksia, jotka kertaavat loputtomasti orgaanista kemiaa. D-talon pienen kirjaston taululla on onneksi lause joka helpottaa: ”Älä huoli, etsä siitä kumminkaan selviä!”
Eli leuka rintaan ja kohti huomista 😉 Tuntuu kivalta, etten ole enää yhtä yksinäinen kuin syksyllä aloittaessa.