Voi vitsi mikä fiilis! Tulin yliopistolta kotiin aamulla olleen esitelmän jälkeen ja yöllä vähän ennen kahta latasin moodlen palautuslaatikkoon viimeiset kotitehtävät. Pieni epätoivo meinasi iskeä eilen alkuillasta ja yöunet jäivät surkeiksi mutta nyt on kaikki tehty ja olen valmis reissuun. Aamulla kahdeksalta istun koneessa kohti Lontoota ja sieltä edelleen San Fraciscoa. Ihanaa nähdä sinne muuttanutta siskoani ja hänen perhettä <3 Laukussa on hieman muutakin kuin passi, hammasharja, liput ja esta, siellä vien tuliaisiksi lievitystä koti-ikävään. Toiveena oli kahvia isille, naistenlehtiä äidille, lapsille puuroa ja suomalaisia karkkeja sekä suklaata kaikille. Ruispuikulat haen vielä tänään kaupasta että saan tuoreita.
Kun lähtö alkaa konkretisoitumaan on mieleen tullut valmiiksi jo ikävä. En ole koskaan ollut lasten luota poissa viikkoa. Kyynel! Miten minä pärjään ikävän kanssa ja entäs lapset? Sydäntäsärkeväähän tämä on vaikka lapset ovatkin täällä isin hellässä huomassa. Minä stressaan jo valmiiksi sitä minkälainen koti täällä odottaa ja kuinka paljon kotitöitä. Kolmen lapsen ja kahden koiran kanssa, veikkaan että mehut voi olla aika poissa iltaisin kun olisi aikaa siivota. Siksi selvitänkin mahdollisuuksia että meillä kävisi siivooja ennen kuin tulen kotiin. Ihan oman mielenrauhani kannalta 😉
Lounasta tällä viikolla Herttoniemen Gurkhassa.
Kuvissa eilisen ja tämän päivän lookkia. Huulipunat ja letit vaihtelee menossa, välillä hillitympää ja välillä värikkäämpää, riippuen miten ehtii laittautumaan. Nyt ruoanlaittoon ja siivoamaan. Olen niin ansainnut tämän väliviikon loman. Päivittelen reissusta varmasti kuulumisia parhaani mukaan ja reaaliaikaisemmin kuvia löytyy Instagramista @annaliljeroos. Ihanaa viikonloppua kaikille!
Ylihuomen aamulla mun pitäisi olla koneessa kohti San Franciscoa ja kyllä aion ehdottomasti olla. Nyt eletään kolmannen opintoperiodin viimeistä viikkoa ja ensi viikko on tentti(/väliviikko) jonka olen itse reissussa. Olen tehnyt tentit nyt viimeisellä luentokerralla ja osassa kursseista suoritus tehdään tehtävin ja esityksin. Niistä viimeinen esitys on huomenna.
Tehtäviä on mulla on vielä tälle illalle ja yölle varmaan kymmenen tunnin edestä ja kohta olisi lähtö blogikoulutukseen jonne ilmoittauduin ihan mielenkiinnosta. Some ja immateriaalioikeudet on asia jonka haluan että on kunnossa omalla kohdallani, joten kertaus on varmasti opintojen äiti ja toivon että saan paljon uuttakin tietoa tuolta. Sen jälkeen tulee kuitenkin kiire näpytellä jälleen koneella. Yöstä on tulossa pitkä, sillä haluan palauttaa tehtävät huomenna jotta pääsen reissuun!
Kevät eteni siis kuin varkain maaliskuuhun, enkä usko että ollaan jo väliviikossa. Viimeinen jakso ei kestä kuin toukokuun puoleen väliin kun alkaa jo kesäloma. Mihin tämä lukukausi oikein hurahti? Olen nauttinut opinnoista ihan hirmuisesti ja saanut niistä paljon energiaa itselleni vaikka töitä riittääkin. Ehkä tätä voisi kutsua siksi kuuluisaksi motivaatioksi joka heräsi meikäläisen kohdalla aika monen opiskeluvuoden jälkeen.
Blogikuvat on tällä kertaa näin tylsät mutta tässä nörtteillessä en ole ehtinyt kameran varteen. Jotenkin tässä laskeskelin että jos ensi vuonna tähän aikaan kandintutkinto on tulossa taskuun, niin vieläkö sitä ehtisi… Täytän talvella 34 vuotta eikä tässä enää nuorruta. Yhtäkkiä ajatus ”siitä viimeisestä” on pulpahdellut mieleen. Imetyksen loputtua vauva-ajan väsymys on hellittänyt ja tammikuussa Amoksen mentyä päiväkotiin, on arki asteen verran rauhallisempaa. Mun mieliala on myös piristynyt hurjasti. Josko sitä jaksaisi vielä yhden…
Launtaina oli upea aurinkoinen kevätsää ja me lähdettiin Linnean kanssa Porvooseen. Sinne ei aja meiltä kuin puolisen tuntia ja yht’äkkiä ollaan ihan toisenlaisessa kaupungissa. Kuljin kamera kaulassa ja kuvia editoidessa päädyin huikeaan määrään joka on 55 valokuvaa postauksessa. Toki tästä voisi karsia mutta koska kierreltiin ihan turistina kuten kaikki muutkin Porvoon lauantailiikkujat laitan kuvia nyt reilusti teillekin. Mulla oli mielessä tehdä sisustusliikkeistä juttua mutta koska en muutamassa tunnissa ehtinyt perehtymään kaikkeen enkä oikein mihinkään erityisesti tulee tästä postauksesta enemmän vain kaupunkikierros meidän mukana. Maisemien lisäksi yksi ihana juttu sieltä nimittäin löytyi.
Auto jätettiin vanhan sillan toiselle puolelle ja heti kättelyssä oli maisemat aivan upeat. Vanhat talot ovat vain niin suloisia ja kauniita. Käveltiin kirkontörmää pitkin ja tuomiokirkon kellojensoitto toivotti meidät tervetulleeksi. Ilma oli meidän puolella sillä upeampaa päivää olisi saanut etsiä.
Porvoon vanhassa kaupungissa on todella paljon sisustusputiikkeja joista minuun makuun moni myy ehkä turhan romanttista, uusvanhaa tavaraa. Jos olet moderniin tyyliin tykästynyt, en osaa neuvoa mihin kannattaisi suunnata mutta ehkä sellaisiakin kauppoja löytyy. Ihka aitoa vanhaa tavaraa ja antiikkia Porvoosta löytyy pienellä etsinnällä, siitä kuvia myöhemmin.
Kaupungin helmi meidän reissulla oli lelukauppa Riimikko joka oli ”ihan oikea lelukauppa”. Ei Prisman leluhylly tai Toys’r’Us, vaan kauppa jossa on natisevat portaat, keinu sisällä ja kaikkea ihanaa. Täällä olisi voinut olla pidempäänkin mutta tyttären kanssa ei anna budjetti myöten.
Riimikon peräkammari oli satujen valtakunta josta löytyi ihania asuja linnanneidoista kukkatytöiksi. Kruunuja, taikasauvoja, keijunsiipiä ja korurasioita. Kerrassaan ihania juttuja ja meidän ainoa isompi ostos. Näytillä nimittäin roikkui yksi sininen unelma jota ollaan etsitty jo kauan… Elsa-mekko, jossa oli hihat ja kaikki, Linnea oli aivan myyty.
Brunbergin kautta mentiin ByPias vaate- ja sisustuskauppaan ja siitä vielä toiseen karkki(+tee&kahvikauppaan). Herkkuja vastapäätä löytyi antiikkiliike minne sukelsin toiveikkaana mutta petyin hieman. Rakastan etsiä ja katsoa mikä olisi hyvä löytö, mutta tässä kaupassa oli teipillä laitettu kaikkiin tuotteisiin komean hinnan lisäksi merkki ja suunnittelija jos sellainen oli. Ei ole välttämättä kiva lukea joka esineestä että joo, Sarpaneva tarjotin (95€) ja Iittala Ultima Thule lasi tai Festivo kynttilänjalka (40€). Vähän tuntui että menee löytämisen riemu. Ehkä toiset tykkää?
Kierroksen jälkeen mentiin kahville ja siitä hurautettiin kotiin. Oli ihana päivä yhdessä Linnean kanssa ja meillä oli mukavaa äiti-tytär aikaa siinä missä kotiinjääneillä oli isi-pojat aikaa. Olivat ulkoilleet pulkkamäessä ja tehneet ruokaa.
kotona tässä ja mun kampaus päivältä, jakausletti 🙂
Reissulaisia odotti lämmin siskonmakkarakeitto ja ilta meni lauleskellessa. Let it go, let it go….
Pakko ehkä mainita, että tein viime syksynä kampanjan Porvoon kaupungin kanssa jossa tutustuin heidän rauhoitu.fi -sivustoon. Silloin mulla ei ollut Porvoosta yhtään omia kuvia niin vaikka kampanja on vanha eikä tämä hyödytä mua mitenkään, haluan linkata vanhan postauksen tähän:
Ehkä Porvoosta tietoa ja kuvia etsivät, löytävät tästä postauksesta jotain 🙂
Mitä te pidätte Porvoosta? Oli siellä kyllä nättiä. Meinasin jo hurauttaa Albert Edelfeltin rantaan kun ihan vahingossa törmäsin netissä siellä myytäviin rantatontteihin. Mutta en sitten kuitenkaan 😉 Entäs asuuko lukijoista joku Porvoossa?
Ps. Onko kukaan bloggaaja tulossa IPR University Centerin SoMe ja juridiikka koulutuspäivään torstaina? Sen ilmoittautuminen on voimassa enää tänään, mutta soittamalla voi varmasti kysyä vielä mahtuuko. Toivottavasti nähdään siellä!
