Onneksi tänään pääsee mökille. Tuon kolmen viikon labrakurssin ja muiden kouluhommien saattelemana olen ihan puhki. Huomaan että tarvitsen aina aika ajoin etäisyyttä ja omaa aikaa enemmän kuin tarpeeksi. Silloin on hankala tuottaa tekstiä ja olla luova kun ”ajatuksille ei jää tilaa”. Vappu tulee siis todella ihanaan saumaan ja luonnon keskellä pystyy lataamaan akkuja aivan eri tavalla kuin kaupungissa.
Vappupallojen lisäksi meille kotiutui muutama päivä sitten suvussa kulkenut yli 100 vuotta vanha sohva, josta sukulaiseni halusi luopua. Mies ei ole samalla tavalla innostunut näistä perintökalusteista kuin minä joten täällä arvotaan vielä mihin sohva tulee sijoittumaan. Jääkö se alakertaan vaiko kenties yläaulaan. Sohva ei ole tyyliltään siis lainkaan samaa 50-lukua mitä meidän moni muu kaluste on niin onhan täällä nyt oikea tyylien sekamelska. Pitää hetken aikaa rauhassa pohtia ja pyöritellä vaihtoehtoja, kierrätyskeskus ei kuitenkaan ollut minusta oikea ratkaisu. Sohva pääsee viimeistään sinne mun haaveilemaani vapaa-ajan asuntoon tuomaan historian havinaa ja tunnelmaa. Sohva on alunperin isoäitini isoäidin ja hankittu Jämsään Kelhän pappilaan, josta myös Linnean sänky on peräisin. Siellä iso-isovanhempani asuivat iso-iso-isoisäni toimiessa pappina Jämsässä. Minä rakastan tarinoita ja nyt aikuisiällä olen kiinnostunut oman sukuni vaiheista enemmän. On ihanaa että meille jälkipolville on säilynyt esimerkiksi näitä kauniita kalusteita, joilla on myös suuri tunnearvo.
Ikean nahkasohva nököttää nyt surullisena eteisessä. Miehen mielestä se oli paljon parempi. Sovittiin että kumpikin pidetään 🙂 Nyt vain mietitään mikä menee mihin. Tulipa muuten mieleen, että myisiköhän se Jämsän seurakunta mulle koko pappilan? Ratkeaisi ongelma mihin näin kauniit kalusteet sopivat 😉
Olisitteko itse pelastaneet sohvan kierrätyskeskukselta vai kammoatteko vanhoja kalusteita?
11 vastausta aiheeseen “Ei vieläkään sitä kulmasohvaa”
Aivan IHANA sohva! Nuo koristeet on upeat. Mie tykkään kaikesta vanhasta, vanhoista huonekaluista ja vanhoista taloista. Vanhat kalusteet, kuten tuokin, on huolellista käsityötä ja umpipuuta ja jo siksi kestävämpiä kuin uudet, esim. ne ikealaiset… Noita tuollaisia koristekaiverruksia et löydä nykypäivänä enää mistään.
Itse Jyväskyläläisenä monesti ohi ajaessani ihailen Jämsän Kelhän pappilaa. On sääli, että se on vaan niin keskustassa. Rakennus on kaunis, mutta vieressä oleva Lidl ei suorasanaisesti tiluksia kaunista. Lidlistä viis, remontoimalla siitä paikasta saisi kyllä aivan ihanan. Ilmeisesti jotakin lasten ja nuorten toimintaa siellä nykyisin on. 🙂
Ooh, vanhat huonekalut on aivan ihania, harmi että ne ovat välillä hieman epämukavia, sohvaa ei taidettu ennen tarkoittaa vakavaan löhöilyyn telkkerin edessä, enemmänkin sivistyneeseen keskusteluun ja teen juontiin jalat ehdottomasti lattialla 😀
Mulla on kanssa sohvan osto edessä tässä lähiaikoina ja unelma olisi joku tuollainen vanha kaunotar, mutta ehkä uudelleen verhoiltuna, mä en itse lämpeä niin paljoa ruskealle sametille .
Harvemmin tulee kommentoitu blogiteksteihin, mutta Kelhän pappila on kyllä juuri myynnissä. Tovi sitten katselin ilmoitusta vanhemmilla käydessä…
Voi että! Onko ja missä?! Kauheasti yritin etsiä mutta löysin ainoastaan naapuritalon joka on myynnissä. Voisitko tarkoittaa sitä vai onkohan se myyty jo? Olisin ilman muuta halunnut katsoa ainakin kuvat 🙂 Laita mulle meiliä jos tiedät jotain vielä aiheesta. toobigtobeme@gmail.com
Sohva on upea!
Itse tykkään sisustuksessa myös vanhasta. Tällä hetkellä löytyy tv-taso ja kampauspöytä 50-luvulta, crinolette-tuoli ja paljon muitakin juttuja mitkä olen löytänyt mm. Laajasalon Pelastusarmeijan kirppikseltä. Mä tykkään ostaa vanhaa kunnon kamaa (usein vielä super halvalla) paljon mielummin kun hakea korkeakiiltosta Ikeasta. Ja vanhassa on fiilistä, mitä uudessa ei.
En tiedä, olenko tätä mieltä vain suht nuoren ikäni (22) vuoksi, mutta appivanhemmillani taitaa olla juuri sama sohva ja inhoan sitä! Nämä ovat niin makuasioita, mutta en vaan lämpene. Ehkä mielipide tässä muuttuu kun ikää tulee lisää (ja nyt olen jo sen hyväksynyt että kyllä! Sitä ikää meinaa tulee).
Sohva on kaunis mutta en osaa kuvitella sen jäävän teidän kotiin. Riitelee muun sisustuksen ja talon tyylin kanssa. Ehkäpä mökillä pääsisi ansaitsemaansa huomioon?
Mä rakastan myös vanhoja huonekaluja! Niissä vaan on sitä ”jotain”. Laita sohva sinne yläaulaan ja tee lukunurkkaus tjsp 🙂
Kaunis sohva! Meiltä ei juuri löydy mitään vanhempia huonekaluja, kun mies ei niille oikein lämpene. Itse kyllä tykkäisin, yhden peilipöydän oon saanut sentään ujutettua makkariin. Meiltä löytyy muuten nuo ihan samat vappupallot, isompi tyttö ei kauan miettinyt, kun bongasi prinsessapallon ?
[…] yläkerran aulaan vanha klaffilaatikosto joka on kulkenut suvussa yhtä kauan kuin sen kanssa ollut sohva. On mukava päästä saattamaan nämä kalusteet yhteen vuosikymmenten seikkailun jälkeen. Voin […]