Ihanaa juhannuspäivän iltaa ympäri Suomen. Oulusta löytyy yksi onnellinen nainen, joka on saanut nukkua puolillepäivin, löhöillä sohvalla ja lenkkeillä yksin napit korvilla. Ollaan syöty hyvin ja vietetty oikeaa perhejuhannusta vaikka ollaankin kaupungissa. Grillattiin, leikittiin ulkona, saunottiin ja lapset uivat innoissaan sisällä uima-altaassa joka oli laitettu pitkästä aikaa uintikuntoon. Minun ja sisarusteni kasvettua aikuiseksi on talon uima-allas ollut todella vähällä käytöllä. Seuraava sukupolvi sen sijaan kiljui riemusta tolskatessa altaassa. Itse keskityin perjantai-illan Hercule Poirot elokuvaan ja sen jälkeen istuttiin aikuisten kesken iltaa pitkälle yöhön.
Säät on hellineet oululaisia ja aurinko on paistanut sekä perjantaina että lauantaina. Välillä on mennyt pilveen mutta etenkin tänään lauantaina on ollut lämmintä. Ainoa harmi ulkoillessa on hyttyset! Kokoajan saa olla vetämässä terassin ovea kiinni. Sääsket on kyllä kesän kiusanhenkiä.
Ruoka on ollut hyvää, sillä sen teosta on vastannut mestarikokkisiskoni miehensä kanssa. Aaton kruunasi Britakakku joka oli aivan mielettömän herkullista. Hyvin makeaa mutta sopi juhannusjälkiruoaksi kahvin kanssa erinomaisesti. Herkuttelun vastapainoksi oon käyny kävelylenkillä muutaman kerran. On niin helppoa lähteä kun mun äiti katsoo lapsia mielellään.
On ollut ihan huippua vetää napit korville ja painua lenkille ihan yksikseen, myös ilman koiria. Oon kuunnellut musiikkia ja kävellyt lapsuudesta tuttuja maisemia, jotka on täynnä muistoja. Hyvin nukkuneena on lähtenyt ulkoilemaan jopa mielellään ja maisemanvaihdos on tehnyt todella hyvää. Reissussa pääsee vähän kauemmaksi omista ongelmista ihan yllättävällä tavalla, vaikka oma pää seuraakin mukana. Jotenkin sitä matkustaessa kuitenkin saa perspektiiviä asioihin. Mistä ihmeestä se johtuu?
Kun isovanhemmat on täällä lastenhoitoapuna niin tuntuu, että en halua takaisin Helsinkiin lähteäkään. Nytkin mun äitini lukee lapsille satua ja kohta menevät saunaan. Ja mitä minä teen? Kirjoittelen omia juttuja niin ettei kukaan ole kiskonut hihasta pitkään aikaan. Aika mukavaa vaihtelua! Tässähän alkais polttelemaan jopa salille.
6 vastausta aiheeseen “Iloa ja aurinkoa Oulusta”
Haluan sanoa kiitos blogistasi ja rehellisyydestä. Useissa blogeissa jos kirjoittajalla on vaikeita aikoja se näkyy blogihiljaisuutena ja selityksiä löytyy. Mutta ei sun blogissa, päinvastoin pidät meidät lukijat niin rehellisesti ajantasalla, että voin vain ihmetellä rohkeuttasi. Sain myös vauvan samoihin aikoihin ja välillä on meinannut kadottaa itsensä vauvavuoteen. Sinun blogisi on ollut kuin ilmaista terapiaa, niin samanlaisia tunteita olen käynyt läpi. Kiitos Anna.
Ihana viesti! Todella mukava kuulla, että olet nauttinut lukemisesta. Vertaistuessa on sitä jotain ja meitä tietysti yhdistää myös tämä vauva-aika. Kiitos sinulle kommentista!
Miten sä voit näyttää aina noin älyttömän hyvältä? Kolme pientä lasta ja hiukset on aina laitettu ja muutenkin fressi ja huoliteltu lookki. Ja valvominenkaan ei näy yhtään naamassa. Mikä on sun salaisuus? Jos saa toivoa postausta niin tämä aihe kiinnostaisi 🙂
Ite en edes yleensä viitsi laittaa kuviani omiin postauksiini kun aina silmänympärykset pikimustat, eikä niitä mikään valokynä peitä. Hiukset kroonisesti räjähtäneet jne. Ja mulla on vain yksi vauva ja yksi teini, että ei tän nyt ihan ylivoimaistakaan pitäis olla.
Kiireisen perheenäidin helpot ja nopeat vinkit tulis kyllä tarpeeseen.
Hiukset varmaan! Laitan niitä usein laineille suoristusraudalla, niin tekiskö se sen sitten? 😉 Aivan todella hauska viesti Heftytraining!
Laitan toiveen korvan taakse jos musta tosiaan on apua 😉
Toi on niin totta, että välillä on ihana lähteä isovanhempien luokse ottamaan iisisti. Se lastenhoitoapu on niin korvaamatonta. Meilläkin isovanhemmat asuu kaukana eikä apua ei ole saatavissa koska vain, joten silloin kun liikkeellä ollaan pitää ottaa ilo irti. Tuntuu, että illallakin jaksaa valvoa pidempään ja rentoutua perheen kanssa ihan erilailla, kun ei ole ihan koko päivää tarvinnut itse juosta lasten perässä. Nauti!
Niinpä! Kun omat vanhemmat asuu 500km päässä niin tää on todellakin herkkua. Oon ehtinyt nyt jo vaikka mitä 🙂