Otsikossa on liioittelua mutta kolmen kuukauden kuluttua meillä tulee vuosi täyteen asumista täällä uudessa kodissa ja sen myötä niinkin erikoista asiaa kuin ilman telkkaria. Olen lukenut jostain, että ihmiset joilla ei ole tv:tä mainostavat asiaa aina mahdollisuuden tullen, kuin se olisi joku merkki siitä että on parempi ihminen. En väitä että asia suinkaan olisi näin, mutta halusin silti kirjoittaa siitä senkin uhalla että kuulun näihin telkkarittoman elämän elvistelijöihin.
Kuten kuvista näkee, niin siellä taustallahan se töllötin kuitenkin on. Rakentamisen aikana meille kaivettiin kaapeli ja tv:n katsominen sen puolesta olisi mahdollista, mutta itse kytkennät teknisestä tilasta televisioon ovat jääneet tekemättä 😀 (tämä vaatisi sähkäriltä yhden käynnin, arviokustannus ehkä 200€). Televisio kannettiin muutossa olohuoneen paraatipaikalle mutta sieltä ei vain näe vielä mitään. Pelikonsolin avulla se kuitenkin menee nettiin, joten sieltä voi katsoa Youtuben kautta esimerkiksi piirrettyjä. Konsoli on vielä rikki levysoittimesta, niin sillä ei voi myöskään pelata mitään.
Aika on mennyt kuin hujauksessa ja mitä pidempään on mennyt aikaa ilman television katselua, sitä vähemmän kaipaan sitä. Olen aina ollut todella suuri telkkarifani, joten ajankäytöllisesti muutos on ollut mulle valtava. Mulla oli ihan älyttömästi lempiohjelmia mitä seurasin: Grand Designs ja kaikki muut sisustus-, remppa- ja rakennusohjelmat, Putous ja Vain Elämää sekä Salatut elämät. Ne nyt ainakin tulee mieleen ohjelmista, jotka koukuttivat meikäläisen ruudun ääreen. Tavallisesti katsoin televisiota varmaan 2-3 tuntia päivässä, jos en aktiivisesti ruudun edessä niin ainakin niin että se pyöri taustalla tehdessäni kotiaskareita. Telkkari kuului iltaan <3
Mitä on sitten tapahtunut vajaassa vuodessa? Olen missanut tämän vuoden Putouksen sekä Vain elämää sarjan. Lehdistä olen lukenut omituisista ohjelmista kuten Aatami etsii Eevaa ja Hottikset. Myös Fitnesspäiväkirjat sekä Ensitreffit alttarilla 2 ovat jäänet multa sivusuun. Olen jonkun kerran yrittänyt avata ohjelman Ruutu.fi:stä tai Katsomosta, mutta ne eivät ole tietystikään toimineet lauantai-illan ruuhka-aikaan meidän onnettoman hitaalla nettiyhteydellä. Olen sitten luovuttanut koko homman, sillä ainoa aika jolloin kaipaan televisiota on ehkä juuri se perjantai tai lauantai-ilta.
Mun mielipiteen mukaan kukaan ei ikinä myönnä katsovansa televisiota, ja ihmiset vähättelevät suuresti aikaa jonka viettävät television edessä. Vuonna 2014 suomalaiset katsoivat kuitenkin keskimäärin yli kolme tuntia televisiota vuorokaudessa. Aika hurjan monta tuntia! Lapsiperheessä etenkin tuon ruutuajan vähentäminen ei olisi yhtään pahitteeksi.
Ruutuaikaa voi tänä päivänä tosin viettää monella muullakin päätteellä, kuten puhelimella ja pädillä. Niitä ei myöskään sovi unohtaa ja roikkumalla somessa kännykällä nollaan itse varmaan oman telkkarin katsomisen vähentymisen liiankin lahjakkaasti. Voi olla, että ehkä sitä kuitenkin loppujen lopuksi tulee hieman enemmän tehtyä muitakin asiota kuin aikaisemmin ja siitä olen erityisen iloinen. Mietittiin jo jouluksi telkkarikytkentää, mutta en ole varma uskallanko. Olen saanut esimerkiksi opintojen kanssa paljon enemmän aikaiseksi kun ei tule avattua vastaanotinta prime time-aikaan. Uutisia olisi mukava katsoa mutta kaikki tietää, että sitten sitä kuitenkin notkuu sohvalla tuijottaen jotain Hottiksia. En usko, että ilman telkkaria menettää mitään.
Muita Elviksiä lukijoissa?! 😉
