Avainsana: Too big to be me

Kategoriat
Uncategorized

Akavalaisten asuntolainaetu

Viikonloput hujahtaa

Eilen oli kaunis talvinen päivä ja tänään jatkui sama meno vaikka välillä tuprutti lunta. Lapset on käyneet pulkkamäessä ja uimassa viikonlopun aikana. Itse paahdoin koulutehtävien parissa minkä ehdin ja olen nyt ihan naatti. Helmikuukin menee ihan hirmuista vauhtia kuten arvasin, sillä kyseessä on näin lyhyt kuukausi.

Ensi viikolla aloitan tekemään graduni kokeellista osaa oluen parissa. Kirjoittaminen on edelleen ihan kesken mutta aikataulu menee menojaan ja siinä on parempi pysyä. Saa nähdä mitä tästä tulee! Jännittävää ja stressaavaa yhtäaikaa.

Muuten aika on mennyt raha-asioiden ympärillä. Kilpailutettiin asuntolainamme ja näyttäisi siltä, että edessä on pankinvaihto. Saatiin nimittäin todella mukava lainatarjous Akavalaisten asuntolainaetuna. Suosittelen kyllä muitakin kilpailuttamaan, jos asia on ollut listalla mutta unohduksissa. Siinä kun ei mitään menetä, jos vain jaksaa nähdä vaivaa ja kysyy muualta.

Nyt menen suihkuun, että ehdin ajoissa nukkumaan. Tämä vain pikaisina kuulumisina viikonlopusta, kaikki hyvin!

Kategoriat
Lifestyle Ura

Elämää etänä

Vapauden valinta vai ainoa vaihtoehto

Kotoa työnteko ja yrittäjyys on vienyt mua nyt viiden vuoden ajan. Yrittäjyys itsessään ei ole koskaan ollut mikään suuri suunnitelma tai tavoittelemisen arvoinen asia. Kun lähdin perustamaan toiminimeäni niin se tuli täysin siitä tarpeesta, että tarvitsin jonkun vaihtoehdon jolla voin tehdä töitä useampaan paikkaan. Kirjoitin blogia FitFashionilla ja halusin alkaa vetämään pt-tunteja opiskeluni ohella, joten valitsin toiminimen perustamisen. Taustalla oli nimittäin yksi vieläkin ratkaisevampi tekijä, nimittäin se että pystyin tekemään töitä täysin omin ehdoin perheeltä jäävältä ajalta, jossa aikaa meni erityisesti esikoisen hoitoon erityistarpeineen. Minulle yrittäjyys oli siis ainoa vaihtoehto tienata jotain ekstraa mutta juuri silloin kuin itse pystyin irroittautumaan.

Nyt viisi vuotta eteenpäin jatkuu sama meno

Oikeastaan nämä vuodet ovat vierineet omalla painollaan aika samanlaisina siitä saakka. Olen saanut tienattua jotain leivän päälle ja laskut maksettua. Kirjoitustyötä on riittänyt enemmän kuin ehtisin tehdä ja näin ollen olen voinut vaikuttaa myös itse tuloihini tarpeen vaatiessa. Sinällään kuviossa ei ole siis mitään valittamista, sillä eihän Suomessa ole kaikilla töitä vaikka yrittäisi.

Yrittäjyydessä on silti monta asiaa mitä en jaksaisi. Inhoan kirjanpitoa, ennakkoveroa ja alveja. Teen ne vain siksi, että ne on pakko hoitaa jotta voi laskuttaa. Olen kuitenkin sen verran pihi, että teen paperihommat itse koska osaan ja siksi en halua maksaa palvelusta ulkopuoliselle. Kivaa se ei kuitenkaan ole. Toiseksi olen todella ahdistunut siitä, että sairauslomapäiviä ei käytännössä ole, eikä mitään lomiakaan. Kaikki näkyy suoraan kuukauden tienesteissä, että montako tuntia on tehty ja montako on mennyt vaikka sairastaessa. Aina on sellainen olo, että pitäisi tehdä enemmän jotta on enemmän laskutettavaa sillä 5-henkisessä perheessä tuo raha tuntuu olevan hyvin nopeasti katoava vara.

Kateutta palkkatöistä

Yksi asia mitä suuresti kaipaan on niinkin simppeli asia kuin palkallinen loma. Toiseksi ikävöin jopa lounareita ja sitä, että voisin käydä työterveyshuollossa ja jäädä äitiyslomalle niin että paikka odottaisi. Äitiysloma ei ole kylläkään ajankohtainen mutta ajatus siitä, että se olisi mahdollista tuntuisi ihanalta. En ole koskaan saanut jäädä töistä äitiyslomalle, sillä olen saanut kaikki kolme lastamme opiskeluaikana. Opiskelijalle äitiysrahakin tulee automaattisesti miniminä. Yrittäjän äitiysraha lasketaan siitä paljonko olet maksanut YELliä, joka on taas arviosi siitä paljon yrityksestäsi jää sinulle voittoa (ei liikevaihdosta). Yrittäjänä pitää olla todella kovat tulot, että äitiysraha nousisi edes jonkin verran.

Yrittäjä on yksin

Välillä kaipaan sitä, että olisi joku paikka jossa voisi keskittyä omiin ja tekemättömät tiskit eivät ahdistaisi kirjoitusflowta. Kaipaan työyhteisöä ja yhteisiä lounaita, haluaisin kuulua johonkin suurempaan ja saada kiitosta esimieheltä hyvin tehdystä hommasta. Olen nyt tehnyt pian kolme vuotta samaa työtä freelancer-sopimuksella ja A-lehdilläkin olin freelancerina viiden vuoden ajan. Työsuhteet ovat pitkiä mutta en saa mitään palkkatyölaisen etuja enkä koskaan voi tietää huomisesta. Se on näissä suhteissa surkeinta.

Toki toisessa vaakakupissa on se vapaus, jota ilman en suostuisi koko lystiin. Ketään ei kiinnosta jos jäänkin peiton alle nukkumaan enkä tarvitse lääkärintodistusta sairauspäiviltä. Voin lähteä maasta jos huvittaa ja fyffeä riittää ja kuroa hommia kasaan kun ehdin. Voin helposti opiskella ja hoitaa lapsia sekä määrätä työtahtini niiden mukaan. Ei tässä ole kuitenkaan eletty vain pyhällä hengellä mutta silti sitä aina miettii (ja muutkin kysyy), että koska menen oikeisiin töihin.

Kategoriat
Terveys & hyvinvointi

Pientä päänvaivaa

Migreeni vaikuttaa elämänlaatuun

Voi pojat kun en haluaisi valittaa ja marista mutta nyt taas mennään niin syvissä vesissä kroonisen migreenini kanssa. Lomalta paluu oli monella tapaa stressin aihe, sillä arki ja velvollisuudet odottivat kuten meillä kaikilla. Minun kroppani reagoi tähän aina tyypilliselle tavalla eli toispuoleisella päänsäryllä johon liittyy monenlaista liitännäisoireitta ja vaivaa, joka tekee taudista erittäin epämiellyttävän.

Kaunis puhdas koti, kiitos edelleen Freskan ei auta näinäkään päivinä vaikka se helpottaa kummasti siivoustaakkaani. Migreeni tulee juuri silloin kuin sitä ei kaivata ja edessä on joku tärkeä tehtävän tekeminen, tentti tai tiukka aikataulu. Se hiipii aamuyön aikana salakavalasti, niin että aamulla noustessa tiedän päivän kulun jo ensiminuuteista alkaen. Tässä vaiheessa täsmälääke ei enää toimi kun päänsärkyyn herää ja koko päivä ja usein seuraavakin menee harakoille. Joudun pinnistelemään ja sinnittelemään, eivätkä silmäni kestäisi tehdä näyttöpäätetyöskentelyä, joka on tietysti opiskeluni ja työni kulmakivi.

Migreenejä on monenlaisia ja aikuisiällä tilanteeni ei ole mennyt ainakaan parempaan suuntaan. Välillä on pidempiä oireettomia jaksoja mutta tämä yliopiston loppuunsaattaminen on ollut migreenin määrissä huomattavan raskauttava tekijä. Ajatus gradusta huonona päivänä saa olon viimeistään epätoivoiseksi. Toivon todella nyt kivuttomia päiviä enemmän, sillä haluan saattaa tämän elämänvaiheen nyt päätökseen ja siirtyä eteenpäin. Oma migreenini on useimmiten profiilia 2 tai 3. Kuvat ja teksti migreenistä on lainattu migreeni.org sivulta.

 

Migreenikohtaus

Kaikkia migreenikohtausta aiheuttavia aivotapahtumia ei vielä tunneta. Migreenikohtaus alkaa kuitenkin sähkökemiallisella muutoksella aivorungossa, kun jokin kohtauksen laukaisija, esimerkiksi kirkas valo tai stressi tai ajastingeeni itsessään käynnistää migreenin.

Aivorungon alueelta lähtevä kolmoishermo toimii sekä pään että kasvojen alueen tuntohermona ja verenkierron säätelijänä. Kolmoishermon vaikutus aivokalvojen valtimoiden seinämien pinnalla laukaisee migreenin. Hermopäätteet aktivoituvat ja kipuviestin välittyminen kipua aistiville aivoalueille alkaa. Samalla valtimot saattavat laajentua, joskin tämä on koko tapahtumaa ajatellen sivujuonne. Sykkivä särky on seurausta siitä, että herkistyneet kipupäätteet reagoivat valtimossa kulkevaan pulssiaaltoon.

Jos migreeniin liittyy aura, takaraivon alueella sijaitsevalta näköaivokuorelta lähtee eteenpäin leviävä sähköisen toiminnan aalto. Sen jäljiltä hermosolujen toiminta vaimenee ja verenkierto vähenee joksikin aikaa. Tämä häiriöaallon aktiivinen reuna-alue aiheuttaa ilmiön, jota sanotaan auraksi. Jos aalto ylittää näköaivokuoren, syntyy auran oireeksi näköaistimuksia, esimerkiksi sahalaita. Tuntoaivokuorelta tulee puolestaan pistelyä ja puutumista. Auran oireet muistuttavat niitä toimintoja, joita aallon ylittämä aivokuoren osa hallitsee.

Kohtauksien muoto voi vaihdella. Esimerkiksi stressi aiheuttaa toisenlaisen kohtauksen kuin kuukautiskiertoon liittyvä hormonitason vaihtelu. Migreenikohtauksen jälkeen aivorungon migreenialue palaa normaalitilaan ilman, että sinne tai muualle aivoihin olisi jäänyt mitään pysyviä merkkejä migreenistä.

 

Migreenikohtauksen alku

Kohtauksen voivat laukaista monenlaiset tekijät. Tavallisimpia ovat stressi, kuukautiskierron eri vaiheet, valot, hajut, sään vaihtelut, nälkä, alkoholi ja erilaiset ruoka-aineet. Kohtaus voidaan jakaa neljään osaan: ennakko-oireisiin, auraan, särkyvaiheeseen ja siihen liittyviin ilmiöihin sekä jälkioireisiin.

 

Ennakko-oireet

Ennakko-oireita voivat olla mielialan vaihtelut, kognitiiviset muutokset, kuten ajattelun, tarkkaavuuden, sanojen löytämisen ja muistiin palauttamisen vaikeudet sekä makean himo, väsyminen tai haukottelu. Nämä oireet ilmestyvät jopa vuorokautta ennen kivun alkamista. Omat ennakko-oireet on hyvä oppia tunnistamaan ja siten ennakoimaan kohtauksen tuloa ja valmistautumaan oikea-aikaiseen hoitoon.

 

Aura

Auraa on vain 10–15 %:lla migreeniä sairastavista. Tavallisimpia ovat näköön liittyvät aurat, esimerkiksi sahalaidat, kirkkaat valot, näkökenttäpuutokset tai näköhavaintojen koon vääristymät. Auroja voivat olla myös muun muassa puutumiset, voimattomuuden tunne raajoissa, puhehäiriöt, väsyminen tai jopa toispuoleinen ohimenevä halvaus. Aura ennakoi migreenikipua ja normaalisti se kestää enintään tunnin. Kipu voi alkaa myös auran aikana.

 

Kipu ja sen liitännäiset

Pään migreenikipu on tavallisesti jyskyttävää, kohtalaista tai kovaa. Migreenikipu voi alkaa myös lihassärkynä niskasta tai suoraan toiselta puolelta päätä. Niskan lihassärky ei ole migreenin aiheuttaja, vaan osa migreenikohtausta.

Särkyvaihe voi kestää neljästä tunnista kolmeen vuorokauteen. Hoitamattomassa tai huonosti hoitoon reagoivassa kohtauksessa migreenikipu jakautuu kahteen vaiheeseen: Alussa kipu on kova ja sitä esiintyy ponnistuksessa, esimerkiksi portaita noustessa. Tämä johtuu kolmoishermon herkistymisestä (perifeerinen sensitaatio). Myöhemmin herkistyvät keskushermoston kipuradat (sentraalinen sensitaatio). Tämän voi tunnistaa niin sanotusta allodyniasta, jossa jollakin alueella, esimerkiksi päänahassa normaali kosketus muuttuu kipuaistimukseksi.

Kipuun liittyy usein autonomisen hermoston eli tahdosta riippumattoman hermoston oireita, kuten pahoinvointia tai oksentamista, suoliston toiminnan lamaantumista, hikoilua, palelua ja verenpaineen ja pulssin muutoksia sekä harvinaisena ilmiönä silmien tai kasvojen punoitusta ja hikoilua tai kivun puoleisen sieraimen tukkoon menemistä. Kohtaus lamaannuttaa normaalin toiminnan, kuten työnteon tai liikunnan.

Migreeniin liittyy yleensä valo-, haju- tai kuuloherkkyys, jolloin tavallinen ärsyke koetaan tavallista voimakkaampana. Valo- ja ääniherkkyys kuuluvatkin migreenin diagnostisiin kriteereihin. Näiden lisäksi voi esiintyä pahoinvointia tai oksentelua, jotka jo yksinään riittävät täyttämään migreenin liitännäisoireiden kriteerit.

 

Jälkioireet

Kipua seuraa jälkioireiden vaihe. Tavallisia jälkioireita ovat jälleen mielialan vaihtelut, alakuloisuus, ylienergisyys tai väsymys ja kognitiiviset muutokset. Pää voi tuntua aralta ja niska jäykältä. Kokonaisuudessaan migreenikohtaus ennakko-oireiden alusta jälkioireiden loppuun voi kestää 5–6 vuorokautta. Migreenidiagnoosi voidaan antaa, jos aurattomia kohtauksia on ollut viisi tai aurallisia kaksi.

Mutta se tästä pääkopasta, eteenpäin on mentävä näillä mitä jaetaan. Toivoisin vain, että ihmiset ymmärtäisivät, ettei päänsärky ole sama kuin migreeni ja että se ei ole mikään tekosyy jättää jotain tekemättä tai johonkin tulematta. Se on monelle meistä totisinta totta ja todella hankala sairaus, jota ei toivoisi kenellekään. Pahimman säryn vaiheessa se herättää jopa epätoivoisia ajatuksia ajankulusta, sillä jokainen minuutti voi tuntua niin tuskalliselta. Kun migreeni on poissa, elämä tuntuu ihanalta ja voi keskittyä siihen kaikkeen mahtavaan mitä elämä on ilman kipuja, kuitenkin toisaalta takaraivossa kurkkii peikko -koskahan se taas palaa.