Kategoriat
Terveys & hyvinvointi

Pientä päänvaivaa

Migreeni vaikuttaa elämänlaatuun

Voi pojat kun en haluaisi valittaa ja marista mutta nyt taas mennään niin syvissä vesissä kroonisen migreenini kanssa. Lomalta paluu oli monella tapaa stressin aihe, sillä arki ja velvollisuudet odottivat kuten meillä kaikilla. Minun kroppani reagoi tähän aina tyypilliselle tavalla eli toispuoleisella päänsäryllä johon liittyy monenlaista liitännäisoireitta ja vaivaa, joka tekee taudista erittäin epämiellyttävän.

Kaunis puhdas koti, kiitos edelleen Freskan ei auta näinäkään päivinä vaikka se helpottaa kummasti siivoustaakkaani. Migreeni tulee juuri silloin kuin sitä ei kaivata ja edessä on joku tärkeä tehtävän tekeminen, tentti tai tiukka aikataulu. Se hiipii aamuyön aikana salakavalasti, niin että aamulla noustessa tiedän päivän kulun jo ensiminuuteista alkaen. Tässä vaiheessa täsmälääke ei enää toimi kun päänsärkyyn herää ja koko päivä ja usein seuraavakin menee harakoille. Joudun pinnistelemään ja sinnittelemään, eivätkä silmäni kestäisi tehdä näyttöpäätetyöskentelyä, joka on tietysti opiskeluni ja työni kulmakivi.

Migreenejä on monenlaisia ja aikuisiällä tilanteeni ei ole mennyt ainakaan parempaan suuntaan. Välillä on pidempiä oireettomia jaksoja mutta tämä yliopiston loppuunsaattaminen on ollut migreenin määrissä huomattavan raskauttava tekijä. Ajatus gradusta huonona päivänä saa olon viimeistään epätoivoiseksi. Toivon todella nyt kivuttomia päiviä enemmän, sillä haluan saattaa tämän elämänvaiheen nyt päätökseen ja siirtyä eteenpäin. Oma migreenini on useimmiten profiilia 2 tai 3. Kuvat ja teksti migreenistä on lainattu migreeni.org sivulta.

 

Migreenikohtaus

Kaikkia migreenikohtausta aiheuttavia aivotapahtumia ei vielä tunneta. Migreenikohtaus alkaa kuitenkin sähkökemiallisella muutoksella aivorungossa, kun jokin kohtauksen laukaisija, esimerkiksi kirkas valo tai stressi tai ajastingeeni itsessään käynnistää migreenin.

Aivorungon alueelta lähtevä kolmoishermo toimii sekä pään että kasvojen alueen tuntohermona ja verenkierron säätelijänä. Kolmoishermon vaikutus aivokalvojen valtimoiden seinämien pinnalla laukaisee migreenin. Hermopäätteet aktivoituvat ja kipuviestin välittyminen kipua aistiville aivoalueille alkaa. Samalla valtimot saattavat laajentua, joskin tämä on koko tapahtumaa ajatellen sivujuonne. Sykkivä särky on seurausta siitä, että herkistyneet kipupäätteet reagoivat valtimossa kulkevaan pulssiaaltoon.

Jos migreeniin liittyy aura, takaraivon alueella sijaitsevalta näköaivokuorelta lähtee eteenpäin leviävä sähköisen toiminnan aalto. Sen jäljiltä hermosolujen toiminta vaimenee ja verenkierto vähenee joksikin aikaa. Tämä häiriöaallon aktiivinen reuna-alue aiheuttaa ilmiön, jota sanotaan auraksi. Jos aalto ylittää näköaivokuoren, syntyy auran oireeksi näköaistimuksia, esimerkiksi sahalaita. Tuntoaivokuorelta tulee puolestaan pistelyä ja puutumista. Auran oireet muistuttavat niitä toimintoja, joita aallon ylittämä aivokuoren osa hallitsee.

Kohtauksien muoto voi vaihdella. Esimerkiksi stressi aiheuttaa toisenlaisen kohtauksen kuin kuukautiskiertoon liittyvä hormonitason vaihtelu. Migreenikohtauksen jälkeen aivorungon migreenialue palaa normaalitilaan ilman, että sinne tai muualle aivoihin olisi jäänyt mitään pysyviä merkkejä migreenistä.

 

Migreenikohtauksen alku

Kohtauksen voivat laukaista monenlaiset tekijät. Tavallisimpia ovat stressi, kuukautiskierron eri vaiheet, valot, hajut, sään vaihtelut, nälkä, alkoholi ja erilaiset ruoka-aineet. Kohtaus voidaan jakaa neljään osaan: ennakko-oireisiin, auraan, särkyvaiheeseen ja siihen liittyviin ilmiöihin sekä jälkioireisiin.

 

Ennakko-oireet

Ennakko-oireita voivat olla mielialan vaihtelut, kognitiiviset muutokset, kuten ajattelun, tarkkaavuuden, sanojen löytämisen ja muistiin palauttamisen vaikeudet sekä makean himo, väsyminen tai haukottelu. Nämä oireet ilmestyvät jopa vuorokautta ennen kivun alkamista. Omat ennakko-oireet on hyvä oppia tunnistamaan ja siten ennakoimaan kohtauksen tuloa ja valmistautumaan oikea-aikaiseen hoitoon.

 

Aura

Auraa on vain 10–15 %:lla migreeniä sairastavista. Tavallisimpia ovat näköön liittyvät aurat, esimerkiksi sahalaidat, kirkkaat valot, näkökenttäpuutokset tai näköhavaintojen koon vääristymät. Auroja voivat olla myös muun muassa puutumiset, voimattomuuden tunne raajoissa, puhehäiriöt, väsyminen tai jopa toispuoleinen ohimenevä halvaus. Aura ennakoi migreenikipua ja normaalisti se kestää enintään tunnin. Kipu voi alkaa myös auran aikana.

 

Kipu ja sen liitännäiset

Pään migreenikipu on tavallisesti jyskyttävää, kohtalaista tai kovaa. Migreenikipu voi alkaa myös lihassärkynä niskasta tai suoraan toiselta puolelta päätä. Niskan lihassärky ei ole migreenin aiheuttaja, vaan osa migreenikohtausta.

Särkyvaihe voi kestää neljästä tunnista kolmeen vuorokauteen. Hoitamattomassa tai huonosti hoitoon reagoivassa kohtauksessa migreenikipu jakautuu kahteen vaiheeseen: Alussa kipu on kova ja sitä esiintyy ponnistuksessa, esimerkiksi portaita noustessa. Tämä johtuu kolmoishermon herkistymisestä (perifeerinen sensitaatio). Myöhemmin herkistyvät keskushermoston kipuradat (sentraalinen sensitaatio). Tämän voi tunnistaa niin sanotusta allodyniasta, jossa jollakin alueella, esimerkiksi päänahassa normaali kosketus muuttuu kipuaistimukseksi.

Kipuun liittyy usein autonomisen hermoston eli tahdosta riippumattoman hermoston oireita, kuten pahoinvointia tai oksentamista, suoliston toiminnan lamaantumista, hikoilua, palelua ja verenpaineen ja pulssin muutoksia sekä harvinaisena ilmiönä silmien tai kasvojen punoitusta ja hikoilua tai kivun puoleisen sieraimen tukkoon menemistä. Kohtaus lamaannuttaa normaalin toiminnan, kuten työnteon tai liikunnan.

Migreeniin liittyy yleensä valo-, haju- tai kuuloherkkyys, jolloin tavallinen ärsyke koetaan tavallista voimakkaampana. Valo- ja ääniherkkyys kuuluvatkin migreenin diagnostisiin kriteereihin. Näiden lisäksi voi esiintyä pahoinvointia tai oksentelua, jotka jo yksinään riittävät täyttämään migreenin liitännäisoireiden kriteerit.

 

Jälkioireet

Kipua seuraa jälkioireiden vaihe. Tavallisia jälkioireita ovat jälleen mielialan vaihtelut, alakuloisuus, ylienergisyys tai väsymys ja kognitiiviset muutokset. Pää voi tuntua aralta ja niska jäykältä. Kokonaisuudessaan migreenikohtaus ennakko-oireiden alusta jälkioireiden loppuun voi kestää 5–6 vuorokautta. Migreenidiagnoosi voidaan antaa, jos aurattomia kohtauksia on ollut viisi tai aurallisia kaksi.

Mutta se tästä pääkopasta, eteenpäin on mentävä näillä mitä jaetaan. Toivoisin vain, että ihmiset ymmärtäisivät, ettei päänsärky ole sama kuin migreeni ja että se ei ole mikään tekosyy jättää jotain tekemättä tai johonkin tulematta. Se on monelle meistä totisinta totta ja todella hankala sairaus, jota ei toivoisi kenellekään. Pahimman säryn vaiheessa se herättää jopa epätoivoisia ajatuksia ajankulusta, sillä jokainen minuutti voi tuntua niin tuskalliselta. Kun migreeni on poissa, elämä tuntuu ihanalta ja voi keskittyä siihen kaikkeen mahtavaan mitä elämä on ilman kipuja, kuitenkin toisaalta takaraivossa kurkkii peikko -koskahan se taas palaa.

Kategoriat
Terveys & hyvinvointi

Keho ei jaksa kaikkea

SAMSUNG CSC

Tässä syksyn aikana mulla on jäänyt yöunet todella heikoiksi ja oon paahtanut silti menemään. Olen ollut niin kauan poissa koulunpenkiltä tuossa lasten väleissä että motivaatio on mennyt nukkumisen edelle. Lasten kanssa on myös tämä syksy ollut täynnä kaikenlaista. Pienimmän alkanut puheterapia ja kaikenlaiset muut tutkimukset on vieneet paukkuja aika tehokkaasti.

Näitä olen sitten paikkaillut kahvilla ja päänsärkylääkkeillä. Toissaviikolla kävi sitten niin, että minulla on kahden tentin päivä joista toinen oli k.8 ja toinen k.14. Heräsin jo aamusta aivan järkyttävään hedariin ja päätin ottaa aamupalaksi banaanin ja migreenilääkkeen. Kun pääsin tentiin niin olo oli kahta kauheampi. Migreenilääkkeestä (tai itse migreenistä) tuli ihan hillitön pahoinvointi ja rivit pomppivat tenttipaperilla. Tuntui että mun pää retkahtaa toiselle puolelle kun kipu oli niin painava toisella puolella päätä ja jokainen minuutti tuntui ikuisuudelta. Huokailin syvään ja yritin kirjoittaa nopeasti jokaiseen kysymykseen jotain. Kirjoitan yleensä pitkiä vastauksia, joten vastaukset eivät olleet lainkaan tyyliäni. Sinnittelin tunnin ja palautin paperin ja hipsutin vessaan. En voinut ottaa yhtään ripeämpää askelta että pääsin perille ja niinhän se kaikki tuli ylös. Ehdin siis vessaan oksentamaan. Ajelin ihan horkassa kotiin peiton alle, nukahdin tunniksi ja jatkoin lukemista iltapäivän tenttiin ja suuntasin takaisin koululle. Pian oli jälkimmäinen tentti tehty (meni paremmin) ja pääsin kotiin. Mietin että on ihana mielipuolista yrittää hoitaa arkiset asiat kun migreeni iskee mutta kun kokonaan säryttömiä päiviä on niin vähän. Mun vointi on oikein roihahtanut taas huonommaksi särkyjen suhteen kun yritän opiskella.

Mutta sinä päivänä saavutin jonkinlaisen kliimaksin. Päätin että nyt jätän kaikki särkylääkkeet lukuunottamatta migreenin täsmälääkettä sekä kahvinjuonnin. Rakastan kahvia mutta koen että nyt mun kannattaa olla hetki ilman kofeiinia sillä se piristää mua niin keinotekoisesti. Ja mähän en yleensä kulje mihinkään ilman mun valkoista termosmukia! Se on mulla aina mukana. Nyt se on vaihtunut vesipulloon ja muutamaan mandariiniin. Olen myös ulkoillut aktiivisemmin iltaisin, että oloni lähtisi paranemaan.

Tuon toissaviikon jälkeen päänsärky on ollut edelleen suunnilleen ”jokatoinenpäiväinen” kaveri ja sen voimakkuus vaihtelee. Itse erotan sen kun kyseessä on ns. tavallinen päänsärky ja milloin kyseessä on migreenikohtaus. Ne ovat erilaisia vaivoja ja kärsin kyllä molemmista. Välillä särky alkaa heti aamusta ja menee ohi ja välillä tulee vasta iltapäivästä. Jotenkin tunnen siitä kovaa syyllisyyttä ja ajattelen että se on mun huonojen elintapojeni tulos vaikka olen kärsinyt vaivasta jo kauan. Huomaan kuitenkin että se elää mukana elämänvaiheissa välillä aktiivisempana ja välillä melkein remissiossa. Nyt tuollaista särytöntä jaksoa ei ole ollut pitkään aikaan.

Huomenna kerron lisää mitä olen syönyt muutaman ruokapäiväkirjapäivän kanssa. Nyt aikaisin nukkumaan ja toivotaan etten tänä yönä kärsi unettomuudesta, joka sekin on valitettavan tuttu vaiva.

Edellisiä juttujani aiheesta löydät:

Elämää päänsäryn kanssa

Ei oo herkkua

Kategoriat
Yleinen

DiacorPlus, lääkäriasema taskussa

SAMSUNG CSC

Kaupallinen yhteistyö: DiacorPlus

Aika hienoa miten palvelut kehittyy teknologian mahdollistaessa asioita. Sain nimittäin tilaisuuden tutustua DiacorPlussaan, joka on älypuhelimille kehitetty applikaatio mikä mahdollistaa sen, että yhteyden lääkäriin voi saada missä vain. Appin ansiosta etäkäytössä on kokonainen lääkäriasema ja monipuolisten asiantuntijoiden joukko johon kuuluu lääkärit, hoitajat, psykologit sekä ravinto- ja fysioterapeutit. Sovelluksen lataus on täysin ilmaista ja samoin omien tietojen katselu, muistutukset ja asiantuntija-artikkelit. Mikäli palvelun kautta halua ottaa yhteyden asiantuntijaan peritään keskustelusta kiinteä maksu.

SAMSUNG CSC

Käytännössä homma toimii niin, että voit ladata sovelluksen  iOS-, Android- kuin Windows Phone -älypuhelimille omista sovelluskaupoistaan. Ensimmäisellä kirjautusmiskerralla tarvitset omat pankkitunnukset ja mikäli päädyt käyttämään maksullisia palveluita voit tallentaa sovellukseen luottokorttisi tiedot jotka tekevät katevarauksen tilillesi keskustelun alkaessa ja veloittaa sen keskustelun loputtua. Jos yhteys vaikka jostain syystä katkeaisi, ei veloitusta mene. Yhteydenottotapoja on monia kuten esimerkiksi online-chat johon voi liittää vaikkapa valokuvan mahdollisesta vammasta tai oireesta. Online-chat on mahdollista myös videomuotoisena ja näin pääset puhumaan asiantuntijan kanssa. Keskustelulle on kiinteä hinta joka sisältää mahdolliset reseptit apteekkiisi ja näet hinnan kun siirryt keskusteluun. Vartin keskustelutuokio maksaa noin 25-30 euroa asiantuntijasta riippuen. Jos paikka on huono tai haluamasi asiantuntija ei ole juuri nyt paikalla, voit jättää myös kiireettömän viestin, senkin joko teksti- tai videomuotoisena. Tyypillisiä etäyhteyden kautta hoidettavia tilanteita ovat esimerkiksi tavanomaiset flunssat, kurkkukipu, ihottumat, silmätulehdukset, urheiluvammat ja matkailijan rokotuksiin liittyvät kysymykset.

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

Meillä juostaan usein lasten vuoksi lääkärissä ja uskon että sovelluksesta on iso apu siihen, kun mietin tarvitseeko jotain vaivaa lähteä näyttämään. Kipeiden lasten kanssa lääkäriin kun ei niin helposti raahaudu, voi kotihoitokin onnistua kun saa hoidettua lääkeasiat lääkärin kanssa ja varmistuksen oikealle hoidolle. Samoin omat vaivat tuntuvat aina sen verran pieniltä että en saa niitä oikein hoidettua ennen kuin on pää kainalossa. Itse kysyin keskustelun kautta tarvitseeko pienimmän pitkittynyt flunssa hoitoa sekä varasin appin kautta itselleni ajan Diacorin vastaanotolle kun olin eilen Itäkeskuksessa, ihan varttia ennen lääkäriaikaa. Todella kätevää 🙂 Ilmoittauduin aulassakin tekstiviestillä joten pääsin lääkärin huoneeseen ilman tiskillä käyntiä. Sain vihdoin juteltua kunnolla mun migreenilääkityksestä jota päädyttiin vaihtamaan. Nyt avuksi tulee nopeavaikutteinen nenäsumute ja kaupan päälle aikuisiällä yltyneelle siitepölyallergialle hoito. Näin kesän kynnyksellä uskon, että applikaatio on mökkireissujen pelastus. Ei tarvitse huolehtia pitääkö lähteä kauas lääkäriin jos asia vaikka hoituisikin keskustelun ja kuvien avulla. Muistakaa kuitenkin, että etävastaanotto ei sovellu lääketieteellisiin hätätilanteisiin.

SAMSUNG CSC

Suosittelen DiacorPlus palvelua hyvillä mielin ja se kannattaa ladata puhelimeen, sillä antamalla palautetta sovelluksesta TÄÄLLÄ, osallistutte kilpailuun. Pääpalkintona on Polar A360 sykemittari (arvo 200e) ja 4 kpl Polar Loop 2 aktiivisuusrannekkeita (arvo 120e) ja ne arvotaan kaikkien palautteen antajien kesken. Kilpailuaikaa toukokuun loppuun saakka ja lisätietoa värikkäistä palkinnoista löytyy kilpailusivuilta.polar_loopings