Tuo kaikkien nuorten naisten unelmakauppa Victoria’s Secret on seksikkäällä brändillään maailmankuulu kosmetiikastaan ja alusvaatteistaan. Nykyään ainakin kauneustuotteita ja asusteita saa sekä Helsinki-Vantaan lentokentältä että Forumin myymälästä mutta en ole varma onko niissä samanlaista vaatevalikoimaa lainkaan kuin ulkomaan liikkeissä? Olen itse käynyt VS:llä New Yorkissa kauan sitten joten olinkin iloinen kun sain äidiltäni jenkeistä tuliaiseksi pussin josta löytyi kahdet alushousut sekä merkin sporttivaatesetti. Vaatteet ovat sen verran erilaiset mun tavallisiin Niken trikoisiin verrattuna, että halusin esitellä ne blogissakin.
Vaatteiden materiaali on ihanan pehmeä, eikä yhtä liukas kuin monissa teknisissä vaatteissa. Olin viestillä toivonut liiveistä mallia jossa on edessä vetoketju ja sellaisia löytyi kuulema suuri valikoima. En osannut edes kokoa sanoa mutta äitini osasi onneksi silmämääräisesti ostaa oikeat ja koko setti oli juuri meikäläiselle sopiva. Äidit osaa 🙂
Ihan näin alastomana en salille viitsi lähteä joten ehdottomasti paita tuohon päälle, mutta tulipas heti naisellisempi olo kun noiden liivien muoto on prässätty valmiiksi joten ne eivät litistä rintamusta tiukkojen treenitoppien tavoin. Nuo housut ovat todella hauskat mutta erityisen innoissani olin noista liiveistä, sillä mulla ei ole mitään tuon mallisia ollut aikaisemmin. Hilluin eilisillan täällä kotona uudet vaatteet päällä aivan onnessani, enkä malta odottaa että pääsen ne päällä treenailemaan. Tässähän on olo kuin enkelillä!
Onko ruudun takana VS-vaatteista innostuneita ja oletteko kokeilleet merkin sporttiliivejä?
Voi että minä rakastan viikonloppuja, varsinkin nyt kun viikonpäivät ovat kotiäitiajan jälkeen saaneet merkityksensä takaisin. Eilen sain kouluhommat pulkkaan niin, että viikonlopulle ei jäänyt paljon tehtävää. Se meneekin keskittyessä ihaniin perhejuhliin ja on mahtavaa kun kaikki sukulaiset ovat matkustaneet pääkaupunkiseudulle näitä varten. Tänään juhlimme vanhimman veljeni tyttären 4-vuotissyntymäpäiviä (ovat Lontoosta viikonlopun Suomessa) ja huomenna on toisen isoveljeni esikoisen kastejuhla jota varten sukua on tullut Italiasta asti. Ajatella, että nyt meidän perheen kaikilla viidellä lapsella on omia lapsia. Olemme niin onnekkaita ja siunattuja, että kaikille on toiveiden mukaan suotu perhettä. Näitä pieniä rakkaita on ilo juhlistaa.
Omia kuvia pläräillessä huomasin, että mulla on kotona paljon kauniimpikin malli ja sain Linnean esittelemään neljävuotiaan kevätmuotia. Vaaleat värit ja ihanat pastellit ovat kestosuosikkeja ja Molo Kidsin kevätkuosit puhuttelivat kaupassa myös äitiä. Yllä olevassa asussa mekon parina on Bogin neuletakki ja liivi. Niin herkullisia värejä, että melkein itsekin haluaisin olla neljävuotias 😀
Viikon kuluttua alkava loma mielessä ostin saman mekon myös keltaisena, sillä sille on varmasti käyttöä Lanzaroten lämmössä. Keltainen onkin Linnean lempiväri jos muistatte siitä tapettivalinnasta minkä ainoa ehto oli, että se on keltainen 🙂 Tämän olematta kaupallinen yhteistyö, voin vinkata että mekot löytyvät Stockmannin helmikuun kanta-asiakastarjouksesta, jonka hinnat alkoivat eilen.
Linnean asu:
mekot: Molo kids
neuletakki: Bogi
liivi: Bogi:
sukkahousut: Bogi
kengät: Emu
Mitäs tykkäätte asuista? Malli ainakin on äidin mielestä maailman ihanin <3 Me suunnataan kohta nokka Espooseen juhlia kohti. Vielä kun äiti löytäisi yhtä suloiset vaatteet.
Pitihän se arvata, että heti kun kevään kurssit käynnistyvät kunnolla tulee lapset kipeäksi. Viikonloppuna meidän talouteen rantautui flunssa, joka yrittää taivuttaa nyt meikäläisenkin petiin. Olo on sellainen puolikuntoinen, ei kuumetta mutta päätä särkee kun ilma ei kulje kunnolla. Syömisten kanssa on ollut heti haasteellisempaa ja voittajafiilis on kaukana karkuteillä. Miten helppo onkaan horjuttaa painonpudottajan olotilaa sillä, että olo kehno. Ruokahan se on joka tuo lohtua ja rakkautta, silloin kun treenaamaankaan ei pääse. Niin väärin, mutta niin totta. Minun lohtuni löytyi geisha-suklaasta jota olen salaa kaihoillut maidottoman ja gluteenittoman ruokavalion aikana. Onneksi en ole oikeasti allerginen kummallekaan, enkä ole kärsinyt vaikkapa vatsaoireista vaikka herkuttelinkin. Valitettavasti sillä tiellä kilot pysyvät taatusti mukana, joten yritän kaivella sitä selkärankaani jostain tuolta muhkujen alta. Tiettävästi se kaikilla meillä ylipainoisillakin on olemassa, ainakin anatomian mukaan.
Vaikka luennot ovat jääneet osin välistä on koulutiellä olo tuonut minun elämääni todella paljon kaipaamaani haastetta ja sisältöä. Viime viikon HOPS-kurssitapaaminen selkiytti paljon asioita ja yhtäkkiä huomaan, että minun asiat eivät ole lainkaan niin hullusti kuin kuvittelin. Ajatella, että jossain tuolla kotonaolovuosien aikana meinasin luovuttaa koko touhun! Nyt olen kandiopintojen loppuvaiheessa ja minun pitäisi muutaman kuukauden sisään päättää mihin maisterivaiheen ohjelmaan haen. Elintarviketieteen kandidaatti saa valita maisterivaiheessa pääaineekseen ravitsemustieteen, elintarviketeknologian, elintarvikekemian tai mikrobiologian. Osaan opinnoista on kiintiö- tai keskiarvoraja, joten opiskeluoikeutta maisterivaiheeseen haetaan vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Olen aina haaveillut ravitsemustieteen opinnoista ja olenkin niistä suorittanut jo nyt sivuaineopinnot mutta en ole ihan varma haluanko jatkaa niitä syventävinä opintoina. Yksi syy tietysti voi olla juuri ravitsemustieteelle vaadittava hyvä tai erinomainen opintomenestys, hahaa 😉 Elintarviketeknologit onneksi työllistyvät erinomaisesti ja työttömyys alalla taitaa olla kahden prosentin luokkaa. Elintarviketeknologi taas suuntautuu joko elintarvikeprosessitekniikkaan, maitoteknologiaan, viljateknologiaan tai lihateknologiaan. Jos valitsen elintarviketeknologian niin näistä en vielä tiedä mikä olisi eniten oma juttuni. Maito kiinnostaa mutta silloin en varmaan jatkaisi maidottomalla ruokavaliolla kovinkaan pitkään, sillä opinnoissa valmistetaan mm. juustoa, jäätelöä jne. Joku pitäisi kuitenkin valita. Mitä te sanotte, mikä sopisi minulle parhaiten teidän mielestä? 🙂 Elintarvikekemistiä tai (elintarvike)mikrobiologia vähiten epäilen.
Tammi- ja helmikuu on aikaa jolloin moni miettii mitä haluaisi opiskella kun kevät kolkuttelee ovella. Helsingin yliopistoon haetaan korkeakoulujen yhteishaussa joka on tänä vuonna 16.3. – 6.4.2016. HY:n omat hakusivut löytyvät osoitteesta: https://www.helsinki.fi/fi/hae-opiskelijaksi. Minun opinnoista on kyselty välillä, niin jos nimenomaan kiinnostusta löytyy joko ravitsemustieteeseen tai elintarviketieteisiin niin ne löytyvät maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan sivuilta: http://www.helsinki.fi/mmtdk/. Tiedekunta sijaitsee Helsingin Viikissä ja tarjoaa koulutusta neljällä alalla: elintarvike- ja ympäristötieteet, maataloustieteet, metsätieteet ja taloustieteet. Sen omille hakusivuille on koottu paljon tietoa miten päästä opiskelijaksi: http://blogs.helsinki.fi/opiskelijaksi-viikkiin/.
Mihin sitten Viikistä valmistunut työllistyy?
Keskimäärin noin puolet maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista maistereista sijoittuu yksityiselle sektorille yksityisiin yrityksiin, valtionyhtiöihin tai järjestöihin. Tiedekunnasta valmistuneita työllistää etenkin metsä-, elintarvike- ja kemianteollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa sekä pankit ja vakuutuslaitokset. Lisäksi esimerkiksi mikrobiologeja ja elintarvikekemistejä työskentelee lääketeollisuudessa. Tyypillisiä järjestötyönantajia ovat maa-, metsä- ja kotitalous- sekä elintarvike- ja ravitsemusalalla toimivat neuvontajärjestöt ja elinkeinoelämän järjestöt.
Toiseksi eniten tiedekunnasta valmistuneita työllistää valtionsektori, jonne sijoittuu noin viidennes tiedekunnasta valmistuneista. Valtionsektorin työnantajia ovat muun muassa ministeriöt, virastot sekä yliopistot ja valtion tutkimuslaitokset. Tiedekunnan tutkinnon suorittaneita työskentelee esimerkiksi Maa- ja metsätalousministeriössä, Elintarviketurvallisuusvirastossa (Evira), Maaseutuvirastossa ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY-keskukset). Tiedekunnan alojen tutkimusta tehdään yliopiston lisäksi muun muassa Luonnonvarakeskuksessa (LUKE), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) sekä Kuluttajatutkimuskeskuksessa. Myös yrittäjyys on monelle valmistuneelle varteenotettava vaihtoehto.
Maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet toimivat pääosin johto- ja esimiestehtävissä tai asiantuntijoina hallinto-, suunnittelu- ja kehitystehtävissä sekä tutkimuksen parissa. Myös myynti- ja markkinointi sekä koulutus- ja konsultointitehtävät ovat tiedekunnasta valmistuneille yleisiä.
Ohessa on muutamia esimerkkejä tiedekunnasta valmistuneiden nimikkeistä:
Kauppa ja teollisuus: markkinointisuunnittelija, tuotekehittäjä, laatupäällikkö, tutkimuskemisti, johtava konsultti, valikoimapäällikkö, myyntipäällikkö, viestintäjohtaja, Customer Care Manager, markkina-analyytikko, liiketoimintajohtaja, vientipäällikkö, ravitsemusasiantuntija, Change Manager Järjestöt: asiamies, edunvalvontapäällikkö, toiminnanjohtaja, kehityspäällikkö, kehitysyhteistyöjohtaja, luomuneuvoja, kotieläinagronomi, suunnitteluagronomi, jalostusagronomi Pankit ja vakuutuslaitokset: rahoitusjohtaja, konttorinjohtaja, sijoitusneuvoja, analyytikko, Financial Manager Valtionhallinto, kunnat ja kaupungit: ylitarkastaja, hallintopäällikkö, ympäristöasiantuntija, mikrobiologi, yliaktuaari, kunnanjohtaja, kuluttajaneuvoja, tiedottaja, ruokapalvelupäällikkö, ravitsemussuunnittelija Tutkimus: tutkimusjohtaja, tiedeasiantuntija, erikoistutkija, kasvinjalostaja, laboratoriopäällikkö, ravintotutkija, professori
Olen kirjoittanut aiheesta aikaisemminkin ja minun oman tarinan voi lukea tästä postauksesta: Opiskelu Helsingin yliopistossa. Siinä kerron miten itse pääsin sisään ja minkälaisesta perheestä tulen koulutuksen suhteen ja vaikeuksistani katkonaisen opintotaipaleen kanssa. Toivottavasti käytte lukemassa sen, jos ette ole aiemmin lukeneet ja aihe kiinnostaa 🙂
