Kategoriat
Perhe & suhteet Ura

Viisi surkeaa väitettä -Lisää Instagramin rakastettuja urajorinoita

Onko tässä perää? Väitteet auki yksi kerrallaan

Olen hakenut muutaman viime vuoden aikana töitä, jotka vastaisivat enemmän koulutustani. Hain aktiivisesti töitä ennen viimeisintä lasta ja nyt uudelleen hänen ollessa sen ikäinen, että päivähoidosta tuli ajankohtaista. Hakuni on sijoittunut elintarviketeollisuuteen, jossa haaveenani olisi yhdistää uusi tutkintoni elintarviketieteistä, pitkään kokemukseeni markkinoinnissa ja sisällöntuotannossa. Tällaisia paikkojakin on ollut aika usein auki.

Miksi vaihtaa yrittäjyys päivätöihin?

Yksi syy työnhakuun on ollut se, että työskenteleminen yrittäjänä on aika ajoin stressaavaa. Huonoin puoli yrittämisessä ja ”freekkuna” työskentelyssä on se, että töitä on usein määräajaksi. Olen itse työskennellyt nyt viisi vuotta samoissa tehtävissä, aina vuoden sopimuksen kerrallaan. Vaikka töitä on riittänyt, niin joka vuosi sopimuskauden lähestyessä loppuaan nousee stressi siitä, onko seuraavalle vuodelle töitä. Yleensä marras-joulukuu menee manaillessa pahimpia uhkakuvia ja sitten alkuvuodesta kun taas homma rullaa niin ei tulisi mielenkään vaihtaa yrittäjän vapautta päivätöihin. Yrittäjänä saa siis kestää eri tavalla epävarmuutta, koska voi olla, että edes seuraavan kuukauden tuloista ei ole tietoa.

Sinun pitää tehdä valinta (1)

Olen postaillut työnhausta paljon instagramiini aihetunnisteella #urajorinat. Sain instaani yhden kommentin, jossa ihmeteltiin miksi ihmeessä haen töitä, kun hain tohtorikouluun. Tästä saa kuulema sekavan vaikutuksen. Vastaus on minusta taas yksinkertainen. Ensimmäiseksi, olen hakenut jatko-opintoihin ja hakenut apurahaa mutta mitä jos en saa niitä? Työsuhteeni on loppumassa tämän vuoden loppuun ja se taas tarkoittaa sitä, että mahdollisesti kaikki rahantulo loppuu tammikuussa. Perheellisenä näen ilman muuta velvollisuudekseni varmistaa taloudellinen tasapaino ja tehdä päätöksiä vasta sitten kun on vaihtoehtoja.

Toiseksi, itse koen että tohtorikoulutus on sijoitusta omaan tietotaitooni ja itseeni ja se on suotta niin huonossa maineessa työelämässä. Minä halusin kertoa avoimesti siitä, vaikka haen myös töitä. Oma haaveeni on yhdistää kiinnostukseni uuden oppimiseen ja tutkimiseen, työntekoon teollisuudessa. En ainakaan nyt näe itselleni pelkkää akateemista uraa. Uskon kyllä, että jostain löytyy vielä paikka, jossa voin yhdistää nämä kaksi asiaa.

Sinulla on liikaa lapsia (2)

Yksi instagramseuraajani kerran tiedusteli, olinko miettinyt että minulla on liikaa lapsia työnantajan mielestä. Toinen kirjoitti suoraan, että TA ajattelee pikkulasten vanhempien olevan ammattisaikuttajia.

Näistä kommenteista olin melkein yllättynyt, sillä en ollut tullut edes ajatelleeksi moisia asioita. Itse koen olevani työnantajalle kullan arvoinen, sillä olen nuori nainen mutta lapset on tehty. Minä en ole jäämässä äitiyslomalle ja tullessani töihin olen innostunut ja motivoitunut aikuisten seurasta ja paluusta työyhteisöön. Työyhteisö ja työkaverit ovatkin asioita, joita eniten kaipaan palkkatöistä. Ne ovat oikestaan yksi suurimpia syitä siihen, miksi haluaisin olla taas edes osin palkkatöissä. Toisaalta taas työnantaja, joka ei näe perheen tuomaa arvoa yksilön elämään ei ehkä ole sellainen, jonka kanssa arvoni kohtaisivat.

Olet liian lihava (3)

Ammattitaitoani on usein kyseenalaistettu kokoni vuoksi. Olen saanut kommentteja, joissa sanotaan, että minun pitäisi nyt vain keskittyä ensi laihduttamaan. Tästä onkin vaikeampi olla eri mieltä. Voi hyvin olla, että esimerkiksi työhaastattelussa minua on arvioitu ulkonäköni perusteella, enkä tiedä sitä. Ehkä joku paikkakin on mennyt sivu suun vain sen takia? Sitä on mahdotonta sanoa ja totta kai, olisi parasta ihan terveydenkin puolesta olla kevyempi ja normaalipainoinen.

Vaikuttaako painoni kuitenkaan ammattitaitooni? Olisinko yliopistolla vastannut tenteissä paremmin ja kirjoittanut gradusta paremman arvosanan jos olisi laihempi? Kirjoittaisinko paremmin markkinointisisältöä, mikäli näyttäisin eriltä. En oikein usko. Osaan varmasti samat asiat yhtä hyvin ja ehkäpä kestän kritiikkiäkin paremmin, sillä palautetta tulee paljon mutta harvoin pahoitan siitä mieltäni.

Olet liian pätevä tuohon mutta osaat liian vähän tätä (4)

Nyt maisteritutkinnon jälkeen urajorinoita postaillessa todella moni on samaistunut liian vähän tai liian paljon osaamisen paradoksiin. Joihinkin työpaikkoihin olet liian pätevä ja ajatellaan, että sinulle ei riitä niissä intohimoa, haastetta ja kiinnostusta. Olisit kuitenkin pian lähdössä muualle. Sitten taas asiantuntijapaikkoja hakiessa tulee rejectiä rejectin perään. Jollain toisella hakijalla on aina enemmän kokemusta asiasta X ja osaamista asiasta Y. Tässä tulee kieltämättä fiilis, että on liian paksu perhoseksi. Mitä tehdä kun mikään ei ole oikein?

Ihan turhaa kouluttautua työttömäksi tohtoriksi (5)

Tohtorin paperit ovat taatusti vielä viimeinen naula arkkuun. Suomi kun on pullollaan työttömiä tohtoreita, joten yleinen mielipide on, että se ei kannata. Unohdetaan, että itse tohtorit ovat erittäin tyytyväisiä koulutukseen ja sen antamiin valmiuksiin. Maistereista kaksi kolmesta kokee saaneensa koulutuksesta myös hyviä työelämävalmiuksia, tohtoreille tutkinto on merkki asiantuntijuudesta. Tohtoreiden osalta luvut olivat vielä positiivisempia. Tohtorintutkintoon työuran kannalta oli tyytyväinen lähes yhdeksän kymmenestä vastaajasta. 86 prosenttia tohtoreista arvioi työn vastaavan hyvin vaativuustasoltaan koulutusta. -kertoo Helsingin yliopiston tutkimuspalvelut.

Älä anna ulkopuolisten päättää kaikkea tulevaisuudestasi

Nyt töitä ja opintoja hakiessa, koen siitä ikävää tunnetta, että periaatteessa jokainen rekrytoija tai esimies ohjaa toisistaan tietämättä elämäni kulkua. Jokaisessa haussa tulevaisuuteni on jonkun muun käsissä, kun minua ja osaamistani tehtävään arvioidaan. Se tunne on harmillinen ja olen saanut satoja viestejä instagramin urajorinoissa koskien tätä. Jokainen työnhakija tai opintoihin hakenut tietää tuon fiiliksen. Arvostelua pitää kestää mutta on kivaa kun oman elämän perussuunnat on itsensä valitsemat. Että pääsisi töihin ja opiskelemaan ja tuottamaan merkityksellistä työtulosta omalta osalta. Siihen meillä kaikilla on oikeus. Ja sitä kohti kannattaa pyrkiä vaikka kaikkeen ei aina voi vaikuttaa. Moneen asiaan kuitenkin voi!

Olen lukenut vähän rivien välistä ihmetystä omista valinnoistani. Juuri tuota tohtoritutkintoa on kyseenalaistettu ja sanottu, että siitä ei seuraa elinkeinoelämässä työskentelyn kannalta mitään hyvää. Voisin heittää tähän esimerkiksi yhden esikuvistani. Hän on elintarviketieteiden tohtori Reetta Kivelä. Hän kehitti yhdessä Maija Itkosen kanssa Nyhtökauran menestystarinan, täysin tyhjästä. Hänellä on upea ura teollisuudessa ja nyt maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on kutsunut Reetta Kivelän innovaatiojohtamisen ja kestävän ruokaketjun työelämäprofessorin tehtävään 1.9.2020 alkaen.

Aika nasta juttu! Ja lapsiakin taitaa hänellä olla.

Nokka kohti siis omia unelmia <3

5 vastausta aiheeseen “Viisi surkeaa väitettä -Lisää Instagramin rakastettuja urajorinoita”

Työtä hakiessa kannattaa, myös muistaa puhelimitse soittaminen. Itse sain aikoinaan työni, koska olin soittanut puhelimitse, jolla sain sovittua työhaastattelun ja heidän mielestään tuo itsestään oli sen verran hyvä ensivaikutelma, että sain työn 🙂. Toki, sekin saattoi, vaikuttaa myös, että työpaikkassa jo oleva työkaveri oli samanikäinen kuin itsekin, jonka työpariksi tulin.

Olipa hyvä teksti! Olet upea ja kaunis, huipputyyppi, huikea äiti ja varmasti loistava työssäsi! Elämä vie ja asiat varmasti järjestyy. Kaikkea hyvää <3

Olet varmasti tehnyt just sulle parhaat valinnat.

Tsemppiä ja kärsivällisyyttä unelmatyön löytämiseen!

Hyvä postaus.
Pakko mainita tosta jo mainitsemastasi ylipainosta. Jos minulla työntantajana olisi samalla viivalla työnhakijoita joista toinen olisi ylipainoinen ja toinen normaalipainoinen valitsisin normaalipainoisen siitä syystä, että lihavuus aiheuttaa myös sairauksia ja sairasteleva tai sairas työntekijä on kallis työntekijä. Koen myös että ylipaino voi joskus myös kertoa elämänhallinnan vaikeudesta. Toivon todella että löydät unelmiesi työpaikan ja myös että onnistut painonpudotuksessasi. Muista, että pienikin painonpudotus on terveellistä

En tiedä kuinka edes eksyin blogiisi, mutta sain parhaimmat naurut jos ihmisen mielestä muhkeampi lady ei voisi olla järkevä. Tsemppiä Sinulle, jos joudut kuuntelemaan usein yhtä järjettömiä kommentteja. 😉 Ps. Itse aikoinaan hyvinkin ylipainoisena kuullut kaikenlaista, kunnes hoikkuuden saavutettua haukkujista tulikin p*rseennuolijoita. Tohtoriksi ei kuka vaan lue itseään, vaan nykyään nuoriso kuvittelee elättävän itsensä tubettajana, eikä monikaan arvosta raavasta työtä tekeviä ikäihmisiä. Neljän lapsen äitinä ei ole helppoa kerätä päänsä täyteen arjen keskellä uutta tietoa. Jatka samaan malliin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *