Kun päätin hakea opiskelemaan yliopistoon niin hain töistä palkatonta että pystyin keskittymään pääsykokeisiin lukua varten. Menin valmennuskurssille ja piirsin kotini täyteen mindmappeja isoille kartongeille. Kun oltiin menossa naimisiin, niin suunnittelin häitä vuoden. Ostin hääpuvun Italiasta ja tilasin hääkimppuni valkoisista Avalanche ruusuista, mutta niistä piti nyppiä uloimmat terälehdet pois sillä ne ovat vihreitä ja mielestäni ruusun kauneus tulee paremmin esille ilman niitä. Kun suunnittelen vaikkapa sisustusta ja etsin tapetteja niin selaan niitä tuhansia ja tuhansia uppoutuen asiaan perusteellisesti. Projektit vievät minut mennessään!
Blogissa ollaan seurattu mun hurahtamista asiaan jos toiseen. Raskaanaollessa olin niin raskaana, fitnessinnostuksessa niin fitnesstä ja taloa rakentaessa niin taloa. Elämä täyttyy mun innostuksen kohteesta ja nautin suunnattomasti aina siitä mistä olen kulloinkin kiinnostunut. Usein se on jonkinlainen projekti joka tavallaan alkaa ja loppuu.
Eilen heräsin siihen että olin nähnyt unta omenapuiden istutuksesta. Keitin aamukahvia ja selasin puutarhalehtiä joita mulla on neljä numeroa -kaikki toukokuulta! Samalla katsoin kaksi jaksoa Edeniä 😀 Sitten painuin pihalle kahville töllistelemään omaa puutarhaani. Ei siis tarvitse kauaa arvailla mikä on ollut mun mielessä juuri nyt! Olen täysin hurahtanut puutarhanlaittoon, ainakin muutaman viikon.
Olen ostanut mansikkaa, vadelmaa, mustaherukkaa, punaviinimarjaa. On neljänlaista omenaa, tulee vielä kirsikkaa ja yrttitarhaa. Kukkiakin haluaisin ja toki terassin jossa on löhöilypaikka ja ruokapöytä. Mietin ja ideoin, konsultoin ja keskustelen. Suunnitteleminen on kaikkein parasta! Toki toteutuskin jossain määrin mutta se vaihe kun tehdään valintoja ja erilaisia malleja. Pyöritellään ja makustellaan -asetellaan kohdilleen. Siinä kohtaa mun luovuus kukkii!
Mun projektien onnistuvuudesta voi olla monta mieltä. Tiedän muutaman jotka on sitä mieltä että ne ei koskaan pääse päätökseen *kröhöm*. Mun omasta mielestäni onnistumisprosentti on aika hyvä! Pääsykokeisiin pänttääminen johti opiskelupaikkaan, talo on rakennettu ja naimisissakin ollaan!
Olisi ihanaa kirjoittaa tähän, että sen minkä aloitan niin sen suoritan loppuun tai minkä päätän niin siinä pysyn. Se ei kuitenkaan kohdallani ole totta. Ehkä puolet mun projekteista laantuu alkuinnostuksen jälkeen. Muistatteko mun hehkuttamat Marimekon kankaat joista olin tekemässä verhot lastenhuoneisiin? Siellä ne on yläkerrassa, ommeltunakin vielä ja verhotangotkin on ostettu -mutta ei ole laitettu paikalleen. Taloa rakentaessa oli pakko saada sitä travertiinilaattaa ja kun se on tuossa niin suoja-aine odottaa edelleen kaapissa. Fitnessistäkin olen pitänyt mekkalaa vuoden jos toisen, mutta en sitten kuitenkaan sitä tavoittele tosissani. Projektien viimeistelty suorittaminen loppuun ei ole vahvuuteni -teen sen vain silloin kun olen tosissani motivoitunut.
Aika siis näyttää miten käy mun puutarhan. Villiintyykö se ensimmäisen vuoden jälkeen vai jaksanko hoitaa ja huoltaa sitä samalla intohimolla kuin istutusvaiheessa. Todennäköisesti en, vaan mieleni on jo uusissa projekteissa, aloittamassa uutta ja unohtamassa vanhaa. Milloin sitä oppisi tekemään loppuun asti? Onko tunnollisuus ja asioiden päätökseen saattaminen joku piirre jonka voi ostaa netistä? Alkuinnostuksessa voisin siihen vaikkapa sijoittaa 😉
17 vastausta aiheeseen “Innostuja Anna, piinallinen projekti-ihminen”
Hi hiii! Täällä toinen samanlainen! Innostun aina milloin mistäkin, mutta asioiden loppuun saattaminen ei ole vahvimpia puoliani. Meillä onkin jääkaapin ovessa äitini mulle ostama Virkkuukoukkusen (tiedätkö sen hauskan imatralaisen korttien, kassien ym. tekijäfirman) magneetti, jossa mun näköinen nutturapää viuhtoo menemään sanoen: Rojektit voi olla vähän vaiheessa, mut muuten kaikki on hallinnassa!
Ihan loistava!!! Voi et hekottelin tuolle! Mä tarvisin samanlaisen 😀
Kylläpä kuulostaa tutulta! Minäkin olen aivan erinomaisen hyvä tekemään kaikenlaisia päätöksiä, aloittamaan projekteja ja suunnittelemaan asioita. Ja listat. Rakastan listoja! Hienoisia ongelmia on kyllä projektien loppuunsaattamisessa…
Sinäpä sen sanoit, listat! Niitä on ja paljon! <3
Toi on niin ihannoitavaa kun voi/pystyy keskittymään yhteen asiaan kerralla kunnolla ja panostaa täysillä! Osaisinpa itsekin! Mäkin haaveilen, että saisin joskus vielä laittaa omaa pihaa ja puutarhaa, nyt mulla on vaan pieni parveke.:D
Niin no pystyy ja pystyy! 😉 Monesti ne vähän jyrää muita asioita vaikka nekin tarvitsisivat aikaa. Ei siis välttämättä ole hyvä piirre, ups! 😀
Puutarhaan ja pihaan kannattaa kyllä panostaa ja harkita! Puita ei siirrellä toiseen paikkaan jos menee sijainti pieleen. Eli ihan järkevää paneutua asiaan.
Asun itse talossa jossa on suuri piha ja soralla päällystetty tiet. Kun muutettiin neljä vuotta sitten, oli polut siistejä, nyt kasvaa rikkaruohoa… Myös sokkelin vierustalla olevat sorat. Jos jonkun ohjeen antaisin, niin tuhoa rikkaruohot ajoissa, tehkää napakoita kiveyksiä ja rajatkaa nurmikko. Istuta pikkuhiljaa puita ja pensaita kun näet miten aurinko liikkuu tontilla. Laita kesäkukat isoihin ruukkuihin. Kaikkea ei tarvi istuttaa maahan. Helpompi muutella jos menee pieleen. Hedelmät ja marjat tarvitsevat pölyttäjiä, opeta lapset arvostamaan kimalaista ja mehiläistä, ilman niitä ei tule satoa 🙂
Kiitos ihanista konkreettisista vinkeistä! Tuohon tyyliin on pohjia tehtykin niin hyvä tietää et se toimii 🙂 Voin kuvitella et rikkaruohojen kitkeminen ei oo munkaan lempipuuhaa!
En ole paljoakaan kommentoinut blogiasi aiemmin mutta nyt oli pakko tulla sanomaan että ole onnellinen: tuo on ihana elämäntapa! Projekteissahan nimen omaan onnelliseksi tekee matkalla olo, ei niinkään maaliin pääseminen. Itse olen samanlainen tyyppi ja juuri nyt elämästä ikään kuin puuttuu se kaikennielevä intohimo – tuntuu tyhjältä…
Kiva kun jätit kommenttia 🙂 Mä kans tunnista tuon fiiliksen, et on tyhjää jos ei ole projektia. Ihan kuin huomaamatta ajaudun aina seuraavaan jos ei ole. Melkein ahdistaa ilman 😉
Meillä on ihan sama vaihe menossa. Yllätyin muuten hieman miten paljon ulkotyöt maksavat. Meiltä puuttuu autotallikin. Multa meidän tontille maksaa noin 4000 euroa. Näitä kustannuksia ei niin kauheasti tullut ajatelleeksi kun aloitti rakentamisen! Mä olen muuten ihan samanlainen projektien aloittaja höystettynä kunnon kalenterinpidolla
Mä muistan kun alkuvaiheessa suunnitteli et miten paljon jättää rahaa pihatöihin niin nyt sitä tässä kuukausi toisen jälkeen taas säästetään 😉 Kaunis ajatus oli =)
[…] big to be me -blogin Anna kirjoitti muutama päivä siitä, miten hänellä elämä on täynnä projekteja. On fitnessprojektia, raskausprojektia, talonrakennusprojektia ja nyt tällä hetkellä […]
Tunnistan itseni tästä postauksista mutta niinkuin joku tuossa kirjoittikin, matkalla olo on tärkeintä. Himmaisin intosi nyt sen verran että älä hirmuista nyt istuttelimme vaan malta sen verta että pihan kaivuutyöt, täytöt , tasaukset, multatyöt on tehty. Istuttele sitten kun on selkeä plan ja pohjat tehty 🙂
Meitähän oli useampia sit 🙂 Ihana kuulla!
Kaivuutyöt on onneksi kaikki tehty ja ollaan jo hyvin edetty rajauksissa ym. Sit on se hyvä puoli et ollaan jo ihan alussa teetetty maisema-arkkitehdilla pihasuunnitelma niin on ollut todella helppo edetä sen mukaan. Oltiin juuri yhteyksissä taas uudelleen ja hän on katsonut meille nyt vielä tarkemmin kaikki kasvit, marjojen ja puiden paikat ym. Se helpottaa! Nyt viikon lopulla tai mahdollisesti ensi viikolla tulee multaa niin pääsen istuttamaan loput puut ja pensaat paikalleen, ihanaa! 🙂
Voin niin samaistua sinuun. Välillä on koirakuume, välillä liikunta tai puutarhakuume. On aika rasittavaa kun kaikki aika menee siihen johonkin asiaan eikä pääse yli eikä ympäri. Minulla on varmaan asperger, missä on syviä kiinnostuksen kohteita joista pitää saada kaikki tieto irti. Mutta eihän ilman koirakuumetta tule koiraa, vauvakuumetta vauvaa tai autokuumetta autoa? Eiköhän se ole jotenkin luonnollistakin. Tällä hetkellä on omenapuu-kuume ja muutenkin puutarhakuume. Luulen että aika monella muullakin, että ois kiva jos siitä aina postaisit.
Ja pitää sanoa että varmasti puutarhakuume vielä jatkuu kun puut kasvaa, ei se istuttamiseen lopu!