Minun 2016

Ihanaa uutta vuotta! Olen lukenut ihan mielettömän monesta blogista koontipostauksia vuodesta 2016 ja tykännyt todella paljon niistä. Moni on matkustellut paljon (Mungolife Anna), saanut perheelisäystä (Monna), selättänyt olkapäävamman (Jonna), eronnut ja eheytynyt (Kolmistaan Karoliina) tai löytänyt uuden rakkauden (Johanna). Minun vuosi oli kaiketi aika tasaista tallaamista kun en muista siitä mitään erikoista? Vuosi jona ei tapahtunut mitään?

Tammikuussa aloitin tuttuun tapaan terveysremppaa. Lähdin jopa mukaan Alku-valmennukseen ja olin maidottomalla ja gluteenittomalla ruokavaliolla kolme kuukautta. Se oli tasan kolme kuukautta enemmän kuin uskoin pystyväni, joten huomasin kevään aikana kyllä piristyväni. Näistä fiiliksistä oli mukava blogata.

Helmikuussa opiskelin ahkerasti. Meidän pienin aloitti päiväkodissa kolme päivää viikossa tuolloin tammikuussa ja pääsin itsekin hetkittäin karkaamaan luennoille ja syömään lounaani rauhassa. Fiilistelin sitä ihan todenteolla, sillä olin ollut kotona putkeen seitsemän vuotta! Lettejäkin letittelin aamuisin ahkerasti itselleni ja tyttärelleni. Hiihtolomaviikolla käytiin Lanzarotella kunnon perhelomalla Bamse-nalleineen.

Maaliskuussa katkaisin napanuoran lopullisesti, sillä olin vuodenvaihteessa lopettanut 1,5-vuoden imetyksen niin lähdin yksin reissuun. Lensin siskoni luokse Kaliforniaan ja pääsin katsomaan San Franciscon Golden Gatea sekä rakkaita siskonlapsia. Tämä reissu oli ihan mieletön ja kovasti kuumottelen, milloin pääsisin siskon luokse uudelleen.

Huhtikuussa kirjoittelin mökkikuumeesta ja kävin katsomassa Uudellamaalla ja sen lähistöllä varmaan kahtakymmentä mökkiä tai tonttia. Ihan kamala tauti tuo mökkikuume ja lievittelinkin sitä suvun yhteisellä mökillä vapun aikoihin, sillä arkistoissa oli simakuvia mökiltä huhtikuussa. Opiskelin paljon ja hengasin Ninon kanssa ihan hulluna. Mahtavaa, että sain yliopistolta hyvän ystävän!

Toukokuussa lenkkeilin paljon Jarnan kanssa ja tuunasin pihaa. Lähinnä siis odotin mitä sieltä talven jälkeen kasvaa ja iskin vähän uusia pensaita puita multaan. Käytiin Saimaalla mukavalla kylpylälomalla perheen kanssa ja tein monta blogiyhteistyöpostausta. Se oli se hetki ennen kesää, jolloin töitä riittää 😉

Kesäkuussa oli mielettömän hyvät ilmat. Käytiin paljon rannalla täällä Itä-Helsingissä ja mökkeiltiin niin meidän suvun kuin miehenkin perheen mökillä. Loppukuusta jätettiin koirat hoitoon mun vanhemmille mökkikoiriksi ja suunnattiin Italian lämpöön. Tuo Sardinian loma on ollut meidän paras perheloma tähän mennessä. Vieläkin tulee kamala kaipuu paikkaan ja siihen fiilikseen mikä meillä oli. Nautittiin!

Heinäkuu jatkui aikalailla samoissa merkeissä. Näin Saraa ja Monnaa kun olin kaupungissa ja oma puutarhakin kukoisti kesää kasvattamalla omenoita neljä ja kirsikoita muutaman kourallisen. Karkasin aina mökille kun oli mahdollista. Kävin kyllä kaupungissa tekemässä töitä välillä (lähinnä Eastonin valokuvaamista) mutta muuten oli helppo päivitellä blogia ja työjuttuja läppärillä mistä vain. Poimin ihan hulluna marjoja, melkein joka päivä ihan missä vain!

Elokuussa kesä loppui kuin varkain! Kelit oli kauniit mutta koulut alkoivat ihan yhtäkkiä. Se on aina niin shokki kun kaikki arki pyörii päälle. Lasten menot kasvavat potenssiin sata kun on lukukausi päällä ja stressasin sitä kyllä elokuun alun. Lenkille kuitenkin lähdin sillä seura oli kohdillaan. Kuvassa ystäväni Jarna, jonka kanssa kahviteltiin ja lenkkeiltiin melkein viikottain.

Syyskuussa pääsin itsekin takaisin opintoihin ja tällöin lasten hoitoaikaa päiväkodissa muutettiin. Entinen lyhyt päivä muuttui kokopäiväiseksi ja täysiviikkoiseksi. Nyt pääsin opiskelemaan yliopistolle joka arkipäivä ja se kyllä tuotti tulosta! Syyskuussa oli Habitare ja uudistin vähän kotia sen inspiroimana sekä puuhastelin paljon syksyn viimeisiä marttailuja eli omenahilloa.

Lokakuussa kävin kaksi kertaa Oopperassa. Kerran ystävän kanssa ja toisen kerran perheen. Kuukausi oli oikein kulttuurintäyteinen, sillä pääsin väliviikolla myös Madridiin ihan itsekseni. Äitini oli siellä työreissulla, joten hänellä oli minulle majapaikka ja kierrettiin museoita oikein nautinnolla. Madridin kasvitieteellinen puutarha oli kaunis ja ilmat lämpimät vaikka Suomessa satoi sillä aikaa ensilumi.

Marraskuussa tein töitä ja koulua todella ahkerasti. Tässä vaiheessa kalenteri oli ihan tukossa ja oma vointi kävi kokoajan kehnommaksi. Kärsin viikottaisesta päänsärystä ja olin kamalassa kofeiinikoukussa. Lopulta minun oli pakko jättää päänsärkylääkkeet ja kahvi kertalaakista pois ja yritin tsemppailla itseäni terveellisempiin elintapoihin ruoalla ja aktiivisemmalla ulkoilulla. Se muuten onneksi toimi!

Joulukuussa pääsin katsomaan Monnan suloista vauvaa joka oli silloin kolmeviikkoinen. Mikä ihana pieni olikaan hän <3 Jouloma koitti odotettuna ja ihan järkyttävän tenttijatkumon jälkeen. Onneksi pohjoisessa lumi kirkasti mieltä ja maisemaa ja tunsin olevani onnellinen.

Olin luvannut että vuonna 2016 yritän panostaa enemmän omaan hyviinvointiini ja omaan aikaani. Se oli vuonna 2015 niin vähässä kun sylissä oli pieni vauva kahden isomman lapsen lisäksi. Koin, että kaikki oma aikani oli täysin poissa ja olin ahdistunut siitä. Raskas raksaprojektikin oli niin tuore. Sillä tavalla lupaukseni toteutui, että vuoden 2016 aikana sain todella itseni takaisin. Olen saanut ystäviä ja viettänyt aikaa myös kodin ulkopuolella. Mieheni on ollut jopa niin kärsivällinen, että on antanut minun matkustaa yksin, mikä on ollut minulle tärkeää. Olen nauttinut suunnattomasti siitä, että saan molemmat puolet itsestäni. Aikuisen itsenäisen naisen sekä pullantuoksuisen kotiäidin, joka keittelee omat hillot ja mehut perheelle. Olen myös paljon viisaampi kuin vuosi sitten, jos katsoo miten paljon opiskelin. Siitä olen erityisen iloinen.

Oma hyvinvointini on noilta osin mennyt paljon eteenpäin. Sen sijaan ulkomuodossa ei taida olla mitään uutta jos vuoden viimeisen viikon kampaajakäyntiä ei lasketa. Aloitin innokkaana ja lopetin pettyneenä. Inspiroiduin yrittämisestä, niin että kirjoitin siitä useammankin vuodatuksen jossa sain paljon vertaistukea. Vuoden luetuimpia postauksiani olivat Suomen suosituin jojo-laihduttaja ja Ei enää yhtään dieettiä. Niillä ajatuksin jatkoin loppuvuoden ja vasta nyt tuntuu, että en ajattele painoani ja sitä, että pitäisi yrittää muuttua ihan tunneittain. Jossain vaiheessa tuntui, etten muuta ajatellutkaan! Jos siis olette ihmetelleet miksi en kirjoita enää hyvinvointia koskevia kirjoituksia, niin syy on tässä. Olen halunnut ohjata ajatuksiani muuhun. On paljon muutakin tärkeää elämässä kuin pohdiskella oman navan syvyyttä vatsamakkaroissa. Voisi vaikka kehittää itseään ja valmistua maisteriksi 😉 Toki nämä eivät poissulje toisiaan ja haluan ehdottomasti jatkaa tällä teemalla vuoteen 2017. Laihdutuskierteestä pääsin irti, mutta miten tästä eteenpäin?

Joten vuonna 2017 aion panostaa enemmän omaan hyvinvointiini. Haluan että se on konkreettista joten aion ulkoilla enemmän kuin vuonna 2016. Haluan olla terve, joten sen edistäminen on myös tavoitteena. Vähän vielä makustelen mitä voisin tehdä, että oikeasti onnistuisin tässä tavoitteessani.

Vuosi 2016 ei ollut mullistusten vuosi ja se sisälsi aika tasaista ja hyvin onnellista perhe-elämää. Suurien suunnitelmien ihmisenä kaipasin kokoajan jotain uutta tai ekstraa joten opinnot sekä reissut lähelle ja kauas, olivat ne joista sain suurinta tyydytystä muutoksenkaipuuseeni. Muutenhan pyrin ihan olemaan vain onnellinen siitä mitä minulla on. Tässä minulla on edelleen kehitettävää 😉 Ettei aina tarvitsisi olla menossa tai tulossa ja sata projektia pystyssä. En vain voi luonteelleni mitään.

Odotan innolla vuotta 2017. Täytyy tunnustaa, että haluaisin että vuonna 2017 tapahtuisi jotain! Jotain edes 😀 Katsotaan mitä vuosi pitää sisällään. Ihanaa vuotta 2017 teille jokaiselle!

Kommentoikaahan jos heräsi kysymyksiä tai ajatuksia tästä tai siitä millainen teidän vuosi 2016 oli!