Tänne kuuluu hyvää ja pelkästään hyvää. Dieetti, ruotu, uusi elämä vai miten sitä nyt sanoisi, on alkanut lupaavasti ja todella hyvällä meiningillä. Oikeastaan kaikki nuo termit on juuri niitä mitä en haluaisi tästä käyttää. Olisi helppoa jos ei tarvitsisi sanoa, että olen epäonnistunut pitämään painoni terveellisissä lukemissa vaan sen sijaan kertoisin että olen aina elänyt näin. Se ei kuitenkaan ole koko totuus ja on ehkä kuitenkin parempi myöntää, että se miten elämä on mennyt tuon rakennusajan, ei ollut mun terveydelle hyväksi. Tiesin että niin ei voi jatkua, en halunnut. Uuden alun sijaan silti haluaisin sanoa, että jatkan elämääni siitä mihin se jossain välissä jäi.
Viikon alussa sain itselleni oman ruokaohjelman joka keskittyy nyt poistamaan kaiken ylimääräisen sokerin, sekä pitämään verensokerin tasaisena koko vuorokauden. Syön pieniä annoksia seitsemän kertaa päivässä eli noin 2,5 tunnin välein. Annokset tuntuivat aivan järjettömän pieniltä ensimmäiset päivät mutta mun entisellä annoskoolla vaikkapa riisiä ja kanaa ei tosiaan kahden-kolmen tunnin päästä olisikaan maistunut uusi ateria. Aterioina on siis aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala, sekä kolme välipalaa. Hullua mutta totta! Ja tähän mennessä voin sanoa, että kyllä toimii! Olen syönyt joka päivä ihan kaikki ateriat, eikä se ole tuottanut mitään ongelmia. Oma viime viikon aloitus mukaanlukien nyt on jo yhdeksäs päivä ilman sokeria. Tuntuu että pää selkiytyy päivä päivältä!
Päivät noudattavat hyvin samaa kaavaa, joten laitan teille ruokapäiväkirjan kuvina yhdestä päivästä. Tässä se tulee, kronologisessa järjestyksessä. Ruoissa on myös rasvaa mutta se ei luonnollisesti näy.
Siinäpä siis ruokapäiväkirjaa! Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa joten mitä sitä sen enempää jaarittelemaan 🙂 Ihan peruskauraa, ei mitään taikatemppuja.
Mieliteot ja sokerihimot ovat oikestaan kai jo kadonneet, sillä esimerkiksi tänään ei ole tehnyt mitään mieli. Hyvin erikoinen tunne pitkästä aikaa! Salitreenikin on päässyt mukaan arkeen ja odotan kovasti että alan saamaan omia voimia takaisin. Hymy on herkässä ja ystäviä ja omaa saliaikaa on ollut niin kovin ikävä. Kyllä se Anna kuntoon saadaan, nyt nautitaan matkasta!
33 vastausta aiheeseen “Ruokapäiväkirja”
Kyllä toi sun energisyys ja traivi on ihailtavaa itsekin sain ihan erinlailla virtaa kun aloin syömään oikein ja liikkumaan! Eikä enään tarvi hirmu pitkiä yöunia tai parin tunnin päikkäreitä. Tuota sinun ruokamäärää hämmästelin mutta useasti kun syö niin pysyy aineenvaihdunta. Onko sinulla koskaan herkkupäiviä? Kun itse pidän kerran viikossa että jaksaa.
Minna ulvilasta
Niin tässä on kai tarkoituksena juuri potkia tuota aineenvaihduntaa käyntiin, kun ennen on tullut välilä todella pitkiä ateriavälejä! Vielä nyt ihan alkuun ei oo herkkupäiviä että saa tuon kierteen katkaistua eikä tulis sit palattua siihen suklaansyöntiin. Mutta toki jossain vaiheessa niitä tulee mukaan, kunhan ensin tulee vähän tulosta ja tästä rutiinia 🙂
Mahtavaa! Ihania kuvia, sali-Anna is back 😀
Mulla kevät menny sairastellessa. Kun ei voi treenata, alkaa ruokavaliokin lipsua.. kyllä se tästä!
Niin totta et sairastellessa alkaa helpommin ruokavalio lipsua! Paranemisia sinne!! 🙂
Upeaa Anna! Ihailen tuota tarkuutta ja suunnitelmallisuutta projektissasi.
Olen seurannut kuulumisiasi nyt tiiviisti koska oma projekti kulkee samassa aikataulussa 🙂 Sokerien rajoittamisen lisäksi välttelen myös viljoja ja opettelen noudattamaan gluteenitonta ruokavaliota. Sain diagnoosin nivelreumasta ja yritän ruokavalion kautta hakea tasapainoa ja välttää tulehduksia. Olen lukenut että juuri viljat ja sokeri aiheuttaa monilla tulehdusta, joten nyt olen vähän pakon sanelemanakin suurten elämäntapamuutosten edessä. Ruoka on parhaimmillaan se paras lääke 🙂 Onko täällä muita reumaatikkoja? Huomannut myös että hiilarijarrutuksen jälkeen riesana ollut päänsärkyä ja voimattomuutta, nyt ollaan jo pahimman ohi. Aika paljonkin saa syödä ettei paino lähde liian jyrkkään laskuun sokerihötön jäädessä pois (-2,5kg/vko). Jatka samaan malliin, yritän nyt itsekkin olla täsmällisempi ruuan rytmityksen ja määrien kanssa 🙂
Täällä yksi kohtalotoveri, olen sairastanut nivelreumaa 10 vuotta. Olen huomannut että itselleni ei sovi suomalaiset lehmänmaitotuotteet ainakaan suurissa määrin. Juustoja, voita, kermaa ja hapanmaitotuotteita pystyn käyttämään kohtuudella, mutta pahin on jostain syystä juuri maito. Lehmänmaito aiheuttaa todella pahoja vatsavaivoja. Olen ehkä 4 kk välttänyt maitoa ja huomaan, että vatsa ei ole enää yhtä ärtynyt, ja kestää maitoa sisältäviä ruokia paremmin. Olisiko suoliston kunto vähän korjaantunut? Tuolla on kirjoitettu autoimmuunireaktioita aiheuttavista antiravinteista ja vuotavan suolen oireyhtymästä (oli mielestäni kiinnostava juttu): http://ollisintegrallife.com/2012/11/15/autoimmuunisairaudet-ja-patofysiologiset-mekanismit-hoito-ravinnolla-seka-stressinhallinnalla/
En ole huomannut itselläni herkkyyttä viljoille, joten niitä käytän pienissä määrin (eniten vehnää, ruista ja kauraa). En oikeastaan käytä sokeria paljon koskaan, teen suurimman osan ruoista itse ja käytän raaka-aineina kasviksia ja jotain eläinproteiinia, ei siis tule piilosokereita mistään. Lääkärit eivät valitettavasti yleensä ota kantaa ruokavalioasioihin, olen omaltani yrittänyt kysyä tuloksetta. En ollut ennen viime vuotta edes kuullut vuotavan suolen oireyhtymästä, mutta nyt olen alkanut etsiä siitä lisää tietoa. Olisihan mahtavaa, jos pelkällä ruokavaliolla voisi pitää taudin remissiossa ja jopa päästä eroon lääkkeistä.
Kiitos Heidi! Kyllä mulle tosiaan tällainenkin ruokavalio maistuu ja pidän tietynlaisesta kurinalaisuudesta. Reumasta mulla ei oo paljon tietoa mutta tuossa tosiaan Linda kommentoikin sulle! 🙂 Mullakin karsittiin nyt alkuun noita viljoja pois, paitsi kaura. Katsotaan miten tuottaa tulosta 🙂
Linda: mukava kun kommentoit Heidille vertaistukea! <3
Hienoo :). Samaan malliin vaan eteenpäin myös niistä vaikeista ajoista eteenpäin. Ruokiksen noudattaminenhan on oikeasti aika kivaa helppoina ja hyvinä aikoina ja se taas toivottavasti kantaa niitten ekojen vaikeuksien yli. Kovasti tsemppiä.
-Hanna
http://laihdutusmatka2014.blogspot.fi/
Kiitos Hanna! Ainakin nyt tuntuu tosi mukavalta kun on palannut tähän! Iso stressi syömisistä on pois ja olokin tuntuu heti paremmalta. Sä oot muuttunut jo hurjasti! 🙂 Luin sun blogista! Go girl!!!
Eikä kiitos :), ite on välillä tosi vaikee nähä… EN van voi sanoin kuvailla kuin ihan aidosti ja oikeasti olen susta ylpeä ja se miten sä teet innostaa muakin vielä pidemmälle. Olit muinoin mun ihkaensimmäinen esimerkki ja ns ’roolimalli’ ja ilokseni voin sanoo että oot kyllä vieläkin :D. Välillä hetken jäikin lukeminen, (vauvajutut kun ei niin minuu kosketa) mut silti aina palaan ja haluun tietää mitä sulle ’kuuluu’ :). Uuteen nousuun mennään fitnesshulluuteen ;).
-Hanna
Ihanasti sanottu! Kiitti! Kyllä -nyt fitnesshulluuteen! 😀
Meneekö sulla neljä kokonaista munaa päivässä? Mä söin jossain vaiheessa niin paljon kananmunia, että tuli totaalinen ällötys enkä syönyt sitten yhtäkään pariin kuukauteen 😀
Tsemppiä! Ja kuten itsekin sanoit, nauti matkasta! (:
Itse asiassa tuosta toisestakin kuvasta syön samalla tavalla kananmunat eli yksi kokonainen ja kaksi valkuaista. Päivässä siis vain kaksi kokonaista kananmunaa 🙂 Mä oon nyt jotenkin ihastunut tuohon kananmunansyöntiin, oon ollut siinä aina huono mutta nyt maistuu! Tykkään syödä enempi keitettynä kuin oon tavannut aina paistaa tai tehdä jotain lettuja.
Olipa ihanan pirteä ja energinen postaus! Vanha Anna is back 😉
Meillä tyttö sairastui keskiviikkona vatsatautiin ja eilen nousi vielä korkea kuume. Oon kulkenut kuin sumussa viime päivät ja syönyt mitä sattuu. Väsymys ja veltto olotila ovat aika jäätäviä seuralaisia tällä hetkellä… Eiköhän tää taas elämäksi muutu ennen pitkää!
Joo mä luin 🙁 Voi surkeus! Kovasti paranemisia teille! <3 Kyllä se ruokavaliokin korjaantuu kun tulette terveeksi! 🙂
Hyvälle näyttää! Jos saisin sun inspiroimana nyt taas itseni raiteille. 10kiloaja paremmin voiva maha on mun tavoite! Jos viimein ens jouluna oisi kevyempi ja parempi olo.
Kyllä sä onnistut varmasti! Mukaan vaan! 🙂
Ihanasti sanottu; nyt nautitaan matkasta 🙂 Ja ihan näyttäisi niinkuin sun kasvoistasi olisi jo kivasti lähtenyt pois turvotusta! Näytät hehkeältä!
Pari kiloa lähti jo nesteitä joten kyllä se hiukan näkyy leuassa! 😀 Mutta nyt se alkaa sitten se rasvakin palamaan, jee! Kiitos ihanasta kommentista! <3
Hei, ja kiitos yhdestä suomen parhaista blogeista. Eksyin jälleen selailemaan blogisi raskausaiheisia postauksia, sillä olen tosiaan viikolla 15 raskaana. Mietityttäviä asioita kaikkien suurempien asioiden lisäksi on kehon muuttuminen raskausaikana. Vaikka nyt olen normaalipainoinen 173/70 niin aiemmin on ollut pienimuotoista ongelmaa painon kanssa. Haluaisin että paino pysyisi inhimillisissä lukemissa raskauden läpi(tietenkin normaalin ja terveen painonnousun mukaan) ettei kiloja tosiaan kertyisi kuitenkaan mitään 30kg mikä sinulla on samanpituisena käynyt. Ensimmäistä ja toivottua vauvaa odottaessa kuitenkin mietityttää, miten esimerkiksi sinulle kertyi tuon verran kiloja, oliko kyseessä siis huono syöminen, liikaa syöminen vai jokin hormaanaalinen painonnousu tms? Jos sinulla olisi tähän jotain vinkkejä niin olisin kiitollinen. Lähinnä toivoisin että voisin pysyä terveenä ja välttää turhan lihomisen, että jaksaisin mahdollisimman hyvin koko raskausajan ja touhuta sitten myös uuden tulokkaan kanssa. Olet kyllä todella aidon ja inspiroivan oloinen ihminen, sun laisia pitäisi olla enemmän!
Kiitos kip ja paljon onnea raskaudesta! <3
Mulle tosiaan on jokaisessa raskaudessa tullut tuo noin 30kg ja oon varmasti painonnousun suhteen aika harvinaisuus. Useimmilla painonnousu on selkeästi vähemmän joten en pelkäisi asiaa. Se miksi mulla paino nousi aina noin paljon on mulle itsellekin vähän epäselvää. Toki asia oli varmasti monen seikan summa eikä sille ehkä ole vain yhtä syytä. Söin varmasti enemmän *check*, liikuin vähemmän *check*, hormonaaliset tekijät *en tiedä?*. Toisinaan kuitenkin pohdin, että yritin kyllä joka raskaudessa taistella painonnousua vastaan ja koin siitä paljon stressiä. En tiedä voiko taustalla olla joku syy miksi olin niin "lihomisaltis". Esim. ensimmäisessä raskaudessa paino nousi kaikista eniten (35kg) ja silloin oli jopa 4 viimeistä kuukautta karkkilakossa kun se vain nousi ja nousi, melkein kilon/viikko.
Mutta tosiaan kovin yleistä ei taida olla noin suuri painonnousu joten älä murehdi että sulle kävisi samoin. Terveellinen ruoka, stressitön elämä ja liikunnasta nauttiminen niin pitkälle kuin onnistuu, tuo varmasti loistavat lähtökohdat myös palautumiseen. Kyllä siihen on sitten aikaa 🙂
Go Anna! 🙂
Ihana tuo t-paita <3
Jee, go go! 🙂
Hei Anna, tykkään sun blogista paljon ja olen sitä alusta asti lukenut. On ihanaa nähdä sun elämää kaikkine puolineen. Tuli mieleen että onko kallion kämppä jo vuokrattu? Olisimme mieheni kanssa halukkaita Helsinkiin muuttamaan ja kaikki kanavat täytyy katsoa
Mukava kuulla et joku on pysynyt mukana alusta asti! :))
Oikein paljon tervetuloa Helsinkiin! 🙂 Valitettavasti Sörnäisten asuntoon ei etsitä nyt vuokralaisia 🙁
Ihan alkuun, olet aivan mahtava! Tämän blogin rehellisyys, aitous on kyllä vertaansa vailla!
Mistä ammennat tuon tsempin painonpudotukseen jo useampaan kertaan? Olet kuitenkin pariinkertaan jo päässyt hyvään pisteeseen painon kanssa. Millä voimalla jaksat puskea yhä uudelleen? Heittämättä monen muun tavoin hanskoja tiskiin, kun paino vaihtelee Ja varmasti turhauttaa. Ei se diettaaminen kuitenkaan mukavaa ole, jos sitä kauan joutuu tekemään.
Jokatapauksessa hurjasti tsemppiä! Sinä onnistut, se on nähty aijemminkin 🙂
Kiitos paljon ihanasta blogipalautteesta Pinja! 🙂
Mulle vaikeimpia aikoja painonhallinnassa on selkeästi olleet nämä raskaudet. Niissä jokaisessa on siis paino noussut todella reilusti ja hassua kyllä, olen aina ollut normaalipainoinen lukuunottamatta raskauksia ja aikaa sen jälkeen. Kai se motivaatio siis tulee sieltä, että koen sen normaalipainoisen vartalon omimmaksi ja sellaiseksi jossa viihdyn. Lapsia ollaan kuitenkin aina haluttu ja valitettavasti se on ollut mun pääkopalle ja kropalle sitten vähän vaikeaa. Mutta jospa nyt kun näitä rakkaita on siunaantunut jo kolme niin pääsisin minäkin pysyvästi sinne normaalipainoon! 🙂
Hei!
Olisi kiinnostavaa kuulla miten ekopaasto ja ostolakko etenee? 🙂 Ja myös siitä olisi kiinnostavaa kuulla, miten pääsiäisenä toimii dieetti?
Miten mä luen nyt rivienvälistä että tässä ehkä viitataan mun Instagramissa mainitsemiin ostoksiin ja olisit mun instaseuraaja? 😀 Eli joo, en ole tietystikään missään täydellisessä ostolakossa eli olen ostanut itselleni mm. kevätkengät ja uuteen kotiin muutaman suunnitellun hankinnan. Siitä huolimatta ekopaasto on sujunut mun mielestä jopa paremmin tässä loppua kohden, sillä esimerkiksi tuo turhista putsattu ruokavalio on todella edullinen. Ei mene kauppaan rahaa juuri lainkaan verrattuna siihen että söisi mitä haluaisi! 🙂
Mulle tuo pääsiäinen ei tee poikkeamaa dieettiin. Silloin juhlitaan meillä myös esikoisen syntymäpäiviä ja ajattelin siitäkin selvitä! Huh! Juhlia kuitenkin tulee ja menee ja juuri nyt on mun aika keskittyä itseeni niin, että saan painoa vähän alemmas, sillä se on se mitä haluan. Tuossa keittiönpöydällä siis notkuu vierekkäin niin kananmunat, kinderit kuin mignonmunat, niistä kuitenkin vaan ekat mulle 😉
Olen täältä hakenu tsemppifiilistä ja vertaistukea jo monta vuotta. Esikoisen jälkeen luin blogiasi (ja ihailin kuinka treenailit lasten kanssa, joka itsestä tuntuu TOTAALISEN toivottomalta ko tyypit roikkuu ja on tiellä :D) ja laihdutin 25 kg. Sitte tulin soppelisti raskaaksi ja lihoin 26 kg 😀 Nyt olen laihduttanu viime kuukausina niitä raskauskiloja (aika pitkä aika sen raskauden jälkeen, tosin;) ja vielä olis 7 kg siihen lähtötilanteeseen. Tuntuu ”vähältä”, mutta ai että kun ei ole motivaatiota juurikaan.. Tuntuu, ettei ikinä ole aikaa liikkua (yksin) ja aina kauhealla kiireellä (ja nälässä) yrittää väsätä itelle ruokaa. Nytki alko vauva itkemään, byäääh vaan 😀
Tutulta kuulostaa ja kyllähän tämä arki pienten lasten kanssa tuo omat haasteensa sekä jaksamiseen että aikatauluun. Mutta kun on tahtoa niin etsivä löytää keinot! 🙂 Tsemppiä meille kaikille samojen asioiden kanssa painiville siis! Toivottavasti löydät taas blogista vinkkejä! Mulla itsellä toimii se parhaiten että vaikka olisin kotona niin olen tehnyt kerralla kahden seuraavan päivän ateriat valmiiksi ja kun ne on lopussa niin teen uudet. Silloin syömiseen ei menee montaa minuuttia kun ei tarvitse aloittaa valmistusta alusta ruoka-ajan alkaessa 🙂
Ihana lukea, että olet taas saanut entisen itsesi takaisin ja päässyt taas terveellisen elämän alkuun:) näyttää tosi hyvältä noi kuvatkin! Eikä ihme että raskaus/vauva-aika ja rakentaminen syö mehut. Nimim. täällä valvotaan yöt ja hoidetaan lapsia päivät ja illat miehen ollessa raksalla- kyllä todella väsyttää! Positiivisuutta vaan kehiin, kyllä helpottaa joskus:)
Itse yritän täällä rämpiä perässä, jotenkin lähes koko raskausden kestänyt raskausdiabetesdieetti on nyt räjähtänyt käsiin. Kun kuukausitolkulla veti älyttömän tiukalla ruokavaliolla niin nyt sitten tekis mieli syödä vaan makeaa ja makeaa…saan nyt kyllä sun postauksista draivia ja tällä viikolla kahvakuula heilui jo pari kertaa. Aurinkoista kevättä sulle Anna!
[…] Oon todella paljon tykännyt siitä, että päivässä on seitsemän ateriaa (ruokapäiväkirja täällä). Nams! Se on se mikä saa mut pysymään kaidalla tiellä […]