Kategoriat
Uncategorized

Täällä on kylmä!

Kiitos kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille

Ja kiitos ilman muuta myös teille, jotka luitte ja lähetitte lämpimiä ajatuksia. Postaus on ollut todella luettu ja hyvin monella meistä on kokemusta ystävyyden loppumisesta. Tuli todella lämmin olo teidän sanoista ja kiitos siitä, että jaoitte myös omia kipeitä kokemuksianne kaikkien muidenkin vertaistueksi <3

 

Haluan kuitenkin jatkaa tästä iloisempiin asioihin ja normaaliin elämään. Viikonloppu sujahti nimittäin taas siivillä ja tällä kertaa meillä oli lasten kavereita yökylässä eikä tehty mitään ihmeellistä. Kävin eilen ostamassa pienimmälle vielä villahaalarin ja se pääsi käyttöön tänään pulkkamäessä. Helsingissä on vasta nyt iskenyt pakkaset niin, että huomasin tarvetta villapukuun pelkän paidan sijaan ja sellainen oli pakko hankkia lopputalven varalle entisen jäädessä pieneksi. Pulkkamäen jälkeen syötiin kasvissosekeittoa ja lämmitettiin sekä takka että sauna eli toisinsanoen nautiskeltiin meidän talosta täysillä.

Gradusemma meni hyvin ja puheenjohtajan pesti oli hauskaa puuhaa. En ole mikään ujo esiintyjä niin nautin tilanteista, joissa pääsen esille joten tämä ei ollutkaan niin paha rasti. Ensi viikolla aion painaa töitä ja tehdä helmikuun juttuja valmiiksi sillä lyhyt kuukausi tulee menemään nopeasti ohi.

Postauksen kevyistä ruokakuvista huolimatta on pakko tunnustaa, että herkuton on täällä repeillyt ihan täysin ja motivaatiota keventämiseen on taas hankala löytää kun mielen päällä on miljoona muutakin projektia. Melkein arvasin, että tässä käy näin kun olin vuodenvaihteessa niin intoa täynnä. Nyt sitä selkärankaa kaivataan, että unelma kevyemmästä kevääksi ei jää pelkäksi aikomukseksi. Pitää kaivella se motivaatio uudelleen, sillä mulla oli jo se mielessä oman terveyden nimessä.

Kategoriat
Perhe & suhteet

Ystävyydestä

Juttu Huulipunatreffeistä

Tein Eastoriin juttua lounastamisesta ja sain mukaani yhden ihanan ystäväni Annin, joka on näkynyt blogissa ensimmäisen kerran jo vuosikausia sitten. Annin ja mun ystävyys on yksi pitkäaikaisimpia ystävyyksiä mitä mulla on, niin että olemme yhteydessä edelleen aktiivisesti. Ollaan molemmat Oulusta ja tutustuttiin yhteisessä työpaikassa silloisella Radiolinjalla. Nykyään asutaan aika lähekkäin ja olen todella kiitollinen meidän kaveruudesta. Annin kanssa voin puhua mistä vain ja hän on mitä parasta seuraa Huulipunatreffeille! On myös ihanaa, että on kavereita, jotka suostuu tulemaan somejuttuun kuviin, joten kiitos siitä kaunokaiselle <3 Meillä oli ihan todella herkullinen sushilounas viime viikolla.

Tänään istun katsomassa lasten uimakoulua reunalla niin, että en mennyt itse altaaseen. Mun olo oli vähän viluinen, enkä halua sairastua ennen lauantain lentoa niin ajattelin ettei kannata mennä uimaan. Meillä lapset jatkavat nyt kevään uimakoulussa ja se on ollut todella hyvä harrastus. Isommat ovat samassa ryhmässä; viittomakielinen ryhmä kuulovammaisille lapsille. Tässä ryhmässä meidän ei kv-lapsi oppii myös hyvin viittomakieltä sillä opettaja on täysin viittomakielinen. Yleensä otan kaikki lapset mukaan ja uin nuorimmaisen kanssa pienten altaassa sillä aikaa kun uimakoulu on menossa.

Kotona me vaihdettiin hieman järjestystä. Valkoinen sohva siirtyi ikkunan edestä vastapäiselle paikalle. Alakerran punainen ja yläkerran valkoinen matto vaihtoivat paikkaa. Kristallikruunu otettiin pois ja sen tilalle tuli aikaisemmin sohvapöydän päällä ollut Mehiläispesä ja sen paikalle laitoin viime Hullareilta hankimani Nauriksen. Pientä pyöritystä siis mutta oon todella tyytyväinen, sillä kaipasin vaihtelua mutta en halunnut ostaa mitään. Idea järjestyksenvaihtoon tuli siitä, että halusin nähdä valkoiselta sohvalta ikkunoista ulos, jotta voin ihailla maisemaa.

Mutta nyt uimakoulu loppuu niin laitan koneen pois. Ihanaa viikkoa!

Kategoriat
Uncategorized

Rytmi sekaisin

Univelkojen viikonloppu

Huh, koulujen alkaminen ei ollutkaan mikään helppo juttu. Ei mitenkään lukujärjestysten vuoksi vaan siksi, että aamuisin on silmäluomi painanut luvattoman paljon. Yökukkujan rytmi ei ole kääntynyt helpolla ja unta on tullut öisin ihan kamalan vähän. Todella ahdistavaa kun illalla valvottaa vaikka tietää, että aamuisin pitää laittaa kello soimaan.

Nyt viikon pakkokäännyttämisen jälkeen rytmi on aikaistunut noin kolmella tunnilla. Tämä tarkoittaa sitä, että valvon nyt yöllä noin yhteen entisen neljän sijaan, mikä oli kyllä ihan älytön juttu. En tiedä mitä joululomalla tapahtui kun rytmi pääsi niin yövoittoiseksi vaikka olen koko syksyn herännyt joka aamu seitsemältä. Jotenkin se kuukauden kouluton aika sai meidät valvomaan ihan  kamalan myöhään kun aamulla ei ollutkaan lähtöä mihinkään ja mieskin elää yörytmiä töiden vuoksi.

Gradupalaveri numero 2

Kevään lukukausi alkoi hyvin mielenkiintoisissa merkeissä gradupalaverilla ohjaajani kanssa. Nyt kevään aikataulu on saanut raamit ja tavoitteena on, että elokuussa minulla olisi kädessä maisterin paperit. Jännittävää! Itse kokeellinen osuus on ohi jo aiemmin mutta valmistumisessa pitää laskea aikaa muuhunkin. Gradun palauttamisen jälkeen on vielä kirjallisuustentti, sitten tarkastajille pitää varata aikaa sekä odottaa kesän jälkeen tulevaa laitosneuvoston kokousta jossa tutkielmat hyväksytään ja arvostellaan. Nyt pitäisi vain kirjoittaa, kirjoittaa ja kirjoittaa.

Ensi viikosta tulee kiireinen, sillä yritän tehdä töitä mahdollisimman paljon. Olisi mahtavaa saada kirjoitettua niin koulu- kuin työjuttujakin eteenpäin niin, että voidaan hyvillä mielin rentoutua. Lauantaina meillä starttaa kone kohti Bahía Feliziä ja valoa. Sen voimalla jaksaa onneksi painaa. Mulla on ollut ihan tuhannen ikävä aurinkoon!