Kategoriat
Sisustus Yleinen

Siivous ja kukkaperjantai

SAMSUNG CSC

Paras ostokseni pitkään aikaan on saatu kattoon oikealle paikalle. Lokki-valaisin on nyt lepäämässä varastossa ja talvi ainakin nautitaan kristallikruunun tunnelmasta. Jos kristallien välke alkaa tuntumaan liian kirkkaalta niin sitten voidaan siirtää tämä yläkertaan mutta ainakin toistaiseksi ollaan todella tyytyväisiä. Tämä valaisee koko alakerran aivan eri tavalla ja illan pimeydessä kattoon muodostuu ihana kuvio kun valaisin on päällä.

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

Meillä on kotona muutenkin ihanan harras tunnelma kun joka paikka kiiltää puhtauttaan. Palkkasin jälleen siivoojan, vaikka emmin sitä todella pitkään. Edellisestä kerrasta on mennyt aikaa, sillä viimeksi siivouspalvelu ei vastannut täysin odotuksia ja siitä voit lukea postauksesta Kotisiivouskokeilu. Vaihdoin nyt firmaa ja sain Freskan kautta aivan ihanan siivoojan meille. Sain kokeilla palvelua pienellä alennuksella mutta jatkan asiakkaana senkin jälkeen. Estrella tulee käymään meillä kerran viikossa. Tämä on ehkä tämän syksyn ihanimpia asioita. Rakasta puhdasta siistiä kotia mutta sen ylläpitäminen lapsi-/koiraperheessä on täysi työ. Pieni apu tähän on suoraan omasta selkärangasta pois eikä kotitalousvähennyksen jälkeen edes niin tyyristä. Freskalta voi tilata siivoojan kotiin suoraan netistä muutamalla klikkauksella, täyttämällä lomakkeeseen osoitteen sekä sen, mitä haluaa siivoojan tekevän. Nyt voin omasta kokemuksesta suositella tätä sillä tällä kertaa siivooja ei juonut kahvia, meikkaillut tai suoristanut hiuksia meillä 😀 On aika ihanaa, että itselle jää vain kukkapuskan hankkiminen ja viikonloppu voi tulla.

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

Viinirypäleiden alla oleva malja on myöskin noiden antiikkimessujen löytö ja ajattelin että se sopii hyvin kristallikruunun kanssa. Huomaan viehättyväni nykyään enemmän vanhoista esineistä kuin minimalismista ja tuokin on mun mielestäni oikea löytö vaikka en ennen välittänyt oikein lasimaljoista.

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

Vielä kun löytäisin oikein kapeita vanhan ajan kruunukynttilöitä jostain sillä tuohon mahtuu paljon tavallista kapeammat kynttilät. Itse vuolemani perinteiset kruunukynttilät eivät oikein vakuuttaneet sillä, että pysyisivät pystyssä joten kruunu on vielä toiseksi ilman kynttilöitä, ettei koko talo pala.

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

Eipä tänne kummempaa. Huomenna menemme veljeni esikoisen 1-vuotissyntymäpäiville joten viikonlopuksi on mukavaa ohjelmaa. Ihanaa viikonloppua myös teille <3

SAMSUNG CSC

Kategoriat
Yleinen

Yhtä juhlaa

SAMSUNG CSC

Viime viikonlopusta oltiin sovittu lasten isovanhempien kanssa sillä mulla oli paljon menoja. Alunperin olin pyytänyt hoitoapua lauantaista sunnuntaille, kun lauantaina oli Monnan juhlat ja sunnuntaina aikaisin lähtö Fitness Expoon. Mummi halusi lapset kuitenkin kylään jo perjantaina ja kun torstaina oli siivojakin käynyt niin ajattelin että mikä flaksi. Hiljainen talo hetken, eikä tarvitsisi edes siivota! Mä oikeasti nautin joka hetkestä kun saan täällä olla yksin sillä ne hetket on niin harvassa. Miehen läksiessä salille, me käytiin Saran kanssa ostamassa pullo roseeta ja laitettiin juustotarjotin mun hullareilta ostamista juustoista ja hilloista. Juustot on yksi must juttu mitä yleensä ostetaan hullareilta.

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSCSAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

Laitettiin läppäristä musiikkia soimaan ja juteltiin miten sitä joskus ennen muinoin tällaisia iltoja oli paljon useammin. Laajasalon asumisen aikanakin istuttiin usein iltaa vaikka ei välttämättä viinin kanssa mutta kuitenkin, sillä silloin asuttiin aivan vierekkäin. Välimatkaa taisi olla ihan vain pari sataa metriä joten oli ihan superhelppo hilpaista toiselle kylään <3 Vähän tuli ikäväkin sitä aikaa, vaikka molemmat nautitaan nykyisistä omakotitaloista. Näin se elämä muuttuu.

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

Noin kahdeksan aikaan hilpaisin Amoksen kotiin mummolasta ja tosiaan viiniä en juonut kuin lasillisen sillä mulla oli kuitenkin pienin hoidettavana ja imetänkin vielä. Harvassa on siis viinit olleet viime vuosina, tai oikeastaan kahdeksana viime vuonna 😀 Ihanaa oli kuitenkin hetki hengähtää ja nauttia kaveriseurasta ja kun Amos nukahti niin höpöteltiin vielä pitkään.

SAMSUNG CSC

Lauantaina mun ystävä Anni tuli meille kylään. Päivä meni normaaliaskareissa ja illalla oli tulossa Monnan juhlat. Edellisestä illasta poiketen laittauduin ihan! Pukeutumiskoodina oli black&white ja yhdistin valkoisen läpikuultavan paitapuseron, mustan liehuvan neuletakin ja niittikoristeiset korkkarit punaisiin huuliin. Hauskaa oli että mun seuralainen Sara oli pukeutunut ihan samanlaiseen paitaan ja punaisiin huuliin kun treffattiin matkalla juhliin. Great minds think alike, tuumattiin.

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

Monnan 35-vuotisjuhlat pidettiin Ruplassa, Kalliossa. Pöydät notkuivat herkkuja ja tarjolla oli mm. viinejä. Me oltiin Saran kanssa molemmat autolla joten ei juhlittu yömyöhään, olihan sunnuntaina tulossa aikainen herätys expoon. Siitä huolimatta oli ihana käydä ja nähdä paljon vanhoja tuttuja. Monnan ystävissä oli paljon mun vanhoja työkavereita Mäkelänrinteen uimahallin ajoilta, missä tutustuttiin myös Monnan kanssa yli kymmenen vuotta sitten. Monia en ollut nähnyt yli viiteen vuoteen sillä viimeisin tieto oli heillä oli, että mulla on yksi lapsi. Leuat melkein tippui lattiaan kun kerroin et onkin jo kolme 🙂

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

Päivänsankari oli aivan upea ilmestys hempeän vaaleanpunaisessa hameessa ja Minna Parikan ponikengissä. Monnassa on tosiaan jotain samaa kuin Marilynissä. Suuren luokan kaunottaren piirteet ja karisma <3

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

Mä ajoin juhlista mummolaan hakemaan lapset kotiin ennen yöunia kuin Tuhkimo konsanaan ja jälleen kerran totesin miten se, että alkuillat on aina hauskimpia. Ainakin minä nautin juhlista ja se, ettei lähde baariin jatkoilemaan ei estä osallistumista alkuiltoihin.

SAMSUNG CSC

Nyt mä jatkan tenttiin lukua ja kotihommia tämän postailun jälkeen. Näitä kuvia laitellessa kyllä ihastelen tuota punaista huulipunaa ja sitä miten se saa kasvot hehkumaan. Voin nimittäin kertoa, et näytän hiukan erilaiselta nyt täällä kotilookissa kun istun sohvalla ilman meikin häivää. Onkohan tämä sitä blogi-illuusiota kun elämäkin vaikuttaisi olevan yhtä juhlaa?

Kategoriat
Yleinen

Sokerisumussa

IMG_20150320_222252

 

Kello on vähän jälkeen kymmenen illalla ja oon ihan valmis sänkyyn mutta halusin silti kirjoittaa teille muutaman sanan. Tää viikko on ollut melkoista tunteiden vuoristorataa tämän syömisen osalta… Kirjoitin edellisen postauksen niin innoissaan mutta kuitenkin vähän korvat luimussa ja epäillen itseäni. Oon niin monta kertaa yrittänyt onnistua tämän edellisen synnytyksen jälkeen mutta en oo mitenkään päässyt vauhtiin. Tiedän että oon kovassa sokerikoukussa ja se on sellainen himo jota on vaikea selittää mutta ehkä moni tietää tunteen. Kun treenasin aktiivisesti ja söin terveellisesti niin se oli poissa! Toki mulle maistui jäätelö tai hyvä jälkiruoka, mutta ei ollenkaan samalla tavalla tehnyt mieli tai ollut tarvetta.

IMG_20150320_101716

 

Mun kirjoituksen jälkeen mulle kävi juuri niin kuin pelkäsin. Oli keskiviikko ja illalla mua harmitti yks sun toinen asia ja tulin kaapille ja söin sieltä leivontasuklaata. Mun mies todisti tätä surkeaakin surkeampaa tapahtumaa ja ei voinut ymmärtää että jos tavoite on A->B niin miksi en tee niin, vaan hypin A:n kohdalla tasajalkaa ja jatkan vanhoja tapojani. Kaikista huvittavinta tuossa tapahtumassa oli se, että ois mulle sanottu ihan mitä tahansa niin olisin loukkaantunut kuten arvattavasti teinkin. Ilta ja yö meni kierittyä itsesäälissä jossa voivottelin kyynel silmäkulmassa. Mietin ummet ja lammet tätä syömisasiaa ja sitä miksi nyt kaikki on toisin.

IMG_20150319_122236

 

Torstaina tuo romahdus oli historiaa ja olin vienyt henkisen päätöksen aivan eri asteelle. Mä tarvitsin sen romahduksen, että pysyn sanojeni takana, minun omien sanojeni. Mä en halua kuunnella miehen murinoita siitä että miksi en pysy päätöksessäni jos sellaisen teen. Mies oli vielä sanonut että ainoa jota mun paino häiritsee olen minä itse -että mistään miellyttämisenhalusta tässä projektissa ei ole kyse. Mun intressit on ihan totisesti siinä, että tällä hetkellä voin huonosti niin henkisesti kuin fyysisesti. Polvia särkee, on hankala liikkua jne.

Sen mitä edellisen päivän suklaansyönnistä ymmärsin, oli se että se sokerinhimo on vahva ja jos sitä ruokkii niin siitä ei pääse eroon lainkaan. Otin aseeksi sen, että pidän ateriavälit mahdollisimman lyhyinä (2-3h) ja syön vaikka ylimääräisen ruoka-annoksen tai rahkan jossain välissä jos tulee paha tilanne. Ja sehän tuli! Illalla kun oltiin syöty koko porukka niin meni noin puoli tuntia niin tuli sellainen olo, että nyt kaipais jotain makeaa. Kerroin tuosta miehelle ja oli hyvä saada puhua siitä tunteesta mikä tuli. Mulla ihan sohvalla istuessa tuli sellainen hermostunut olo että nyt sitä suklaata, tai banaani tai jotain. Kunhan nyt ruoan päälle jotain! Mun ateria oli ollut perunaa, tonnikalaa, porkkanoita, öljyä ja kaksi ruisleipää päällisineen. Ihan kunnon ateria siis!

IMG_20150319_181746
tämä

IMG_20150320_132744 IMG_20150320_221112

Tää voi kuulostaa nyt ihan hölmöltä mutta niin se vaan syntyi: tietoinen päätös. Mä tein se viimeksi kun lähdin tiputtamaan mammakiloja ja sen jälkeen homma luisti aivan eri suksilla kuin aiemmin, jolloin olin myöskin aina iltaan mennesssä unohtanut päätökseni. Tuon kolme vuotta vanhan postaksen pääsee lukemaan täältä: Tietoinen päätös.

Nyt perjantaina oon ollut rentoutunut ja hyvillä mielin. Kävin koirien kanssa lenkillä ja oon syönyt säännöllisesti ja terveellisesti. Vasta siis kaksi hyvää päivää takana mutta tunnen jo miten se helpottaa. Se järkyttävä sokerisumu jossa mun ajatukset on olleet niin pitkään. Tiesin, että se väsynyt ja masenteluun taipuvainen mieli ei ole minun tai, että en ainakaan halua tehdä siitä pysyvästi minua. Nautin niin paljon enemmän elämästä silloin kun tykkään myös omasta vartalostani. Tää tunne, kun on ollut jo siellä ja taas karannut näin paljon ylipainoiseksi on aika karu. Silloin tietää miltä maistuu elämä aidan toisella puolen mutta on jostain syystä kaivanut itsensä takaisin kuoppaan -kuin haudannut elävältä. Miksi? Sen kun tietäisi miksi…

IMG_20150314_125827

 

Mutta mä muistan sen tunteen ja haluan sen takaisin. Löysin vielä hauskan kuvan mun toisesta vanhasta kirjoituksesta (Miten muutos tapahtuu?) jota voin nyt ihmetellen lukea. Minäkö olin noin itsevarma ja iloinen? Ja vielä pohdin että tuskin enää palaan pulleimpiin mittoihini. Käykää lukemassa, on tosi hauska kirjoitus ja loistavat kuvat!

Minä ainakin ikävöin mun vanhaa lempiharrastustani: posettelua ja hauisten pullistelua 😉 Ihan parasta! Ja itseni vuoksi lähden nyt liikkumaan kohti parempaa kuntoa.

haba

 

Aurinkoista kevättä kaikille ja tehkää päätös myös, jos muutos on se mitä kaipaatte!