Kategoriat
Yleinen

Anna Nordic Fitness Expossa 2015

SAMSUNG CSC

Mulla on kamera täynnä kuvia viikonlopusta mutta en lähde postaamaan siitä kronologisessa järjestyksessä. Viikonloppu hurahti nimittäin mukavissa merkeissä ja sisälsi paljon ohjelmaa joka poikkeaa mun normaaliarjesta lasten kanssa. Perjantaina Sara oli meillä kylässä, lauantaina juhlittiin Monnan 35-vuotispäiviä ja sunnuntaina sitten suunnattiin kohti Lahtea ja Nordic Fitness expon naisten kisapäivää. Viime vuosihan mulla jäi välistä sen vuoksi, että Amos oli vasta kaksi kuukautta joten tätä vuotta odotin kovasti. Vuoden 2012 messupostauksen voi lukea täältä: Expo tunnelmia katsomosta käsin ja vuoden 2013 täältä: Nordic Fitness Expo 2013.

20151011_090245

Seurana mulla oli kaksi kaunista brunettea eli Sara ja Sanna ja ajeltiin yhdessä Mäntsälästä kohti Lahtea. Oli ihana fiilis päästä katsomoon ja into piukeana snäppäilin myös matskua kisapäivästä snapchattiin, niin kauan kuin akkua riitti. Olin ottanut tietysti myös järkkärin mukaan ja kuvasin myös messujen puolella menoa paljon ja siitäpä tässä kuvakoostetta.

SAMSUNG CSC
Päivän fiilis oli tämä!

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

Messualue oli isompi kuin koskaan ja tänä vuonna mun mielestä todella magea. Ständit olivat suuria ja maistiaisia oli paljon. Fitnesskansa vaikutti olevan hyvällä tuulella ja meininki todella rento ja hauska. Käveleskelin sarjojen välissä messuilla ja ihmiset tulivat juttelemaan mulle ja minä menin juttelemaan iloisesti muille. Otettiin kuvia ja vaihdettiin kuulumisia monen kanssa! Minä sain treenitsempit Bullilta ja nimmarin Nathalia Melolta. Pääsin mun salaisen ihastuksen, pohjoisen pojan Killen kainaloon ja bongasinpa yhden hurjan hauskan julkkiksenkin nimittäin Metallisydämen 🙂

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

Sitten tietysti itse kisat. Taso oli todella hyvä ja kisat jälleen taas mukavaa seurattavaa. Body fitnessissä kisasi numerolla 210 ystäväni Niina Mantila. Niina sai upeasti pitkän sarjan viidennen SM-sijan ja saman salin Tanja Räsänen (numero 167) voitti lyhyen sarjan Suomen mestaruuden, overallin sekä pohjoismaiden mestaruus eli PM-kisoissa hopeaa. Hienoa Team East Body!

Tanja keskellä, numero 167. Tummat bikinit ja tummat hiukset.
Tanja keskellä, numero 167. Tummat bikinit ja tummat hiukset.
Niina on toinen vasemmalta, numero 210 ja vaaleat hiukset.
Niina on toinen vasemmalta, numero 210 ja vaaleat hiukset.

SAMSUNG CSC

Bikinisarjat kisattiin viimeisenä, enkä tee sen suurempaa kisa-analyysiä niistä. Upeita fysiikoita ja kauniita tyttöjä oli lava täynnä. Hienot analyysit meidän portaalissa ovat kisoista kirjoittaneet juuri bikinin osalta mm. Pauliina ja Sonja (postaukset suoraan linkeissä).

Meidän portaalin Linda Paldanius sai SM-hopeaa. Kuvassa tervehtii yleisöä.
Meidän portaalin Linda Paldanius sai SM-hopeaa. Kuvassa tervehtii yleisöä.

SAMSUNG CSC
Meidän portaalin Susanna Mustajärvi sai SM-pronssia. Kuvassa 7.s oikealta eli lilat bikinit ja vaaleat hiukset.

Itse sytyn enemmän lajina body fitnessistä, vaikka bikiniä on mukava seurata kisakatsomossa. Fysiikan puolesta oma ihanne menee kuitenkin enemmän tuonne bodyn puolelle, sillä luonnossa nuo bikinikilpailijat ovat niin älyttömän kapoisia. Toki myös body fitnessin kisakunnossa koolla ei hurrata ja se mikä näyttää lavalla isolta on kasvotusten jotain täysin normaalikunnosta poikkeavaa. Poikamaisen kapeita lantioita ja vyötäröitä joista menee kädet ympäri. Luiden ja nahkan välille jää kireät lihakset jotka ovat dieetistä usein väsyneen näköiset. Siksi offikunto on ehdottomasti viehättävämpi oikestaan kaikissa fitnesslajeissa. Lavalla ei tietystikään voi tuoda esiin omaa pakettiaan jos siinä on rasvaa päällä joten näin se vain menee. Kiehtovaa ja mielenkiintoista lajin seuraajille ja harrastajille.

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

Se mitä itselle jäi käteen fitness exposta ei ole tänä vuonna ehkä niinkään roppakaupalla motivaatiota kilpailla. Oon seurannut lajia jo kauan ja kausittain innostuen asiasta enemmän niin että oma haave kisailla on huipussaan. Tällä hetkellä mun elämässä on paljon muitakin kiinnostuksen kohteita kuten opiskelu, työt ja elämä ilman fitnesstavoitteita. Toivoisin että joku hirmuinen motivaatiopuuska tulisi jostain ja saisi mut jälleen jahtaamaan unelmiani kisata itsekin mutta valitettavasti sitä ei ole täällä näkynyt.

Tietysti mua osaltaan myös harmittaa se, että oon karannut niin kauas fitnessmaailmasta. Mulla on ylipainoa aika paljon ja tavoitteellinen treenaaminen (ja syöminen!) ei oikein ota onnistuakseen. Olisi ihanaa elää sitä huumaa joka tulee kapenevasta vartalosta ja itsensä ihailusta kun on voittanut mieliteot ja tehnyt kovan treenin, painunut nukkumaan pelkän iltaproden voimin ja herännyt aamulla lenkille. Näin ei kuitenkaan ole.

Ihana expo ja fitnesslajit. Mutta missä on fitness-Anna? Menikö se juna jo, vai tuleeko se tänne vielä uudestaan?

Kategoriat
Yleinen

Perinteinen entisajan treenipostaus

IMG_20150812_210143

 

Tiedättekö kun blogit muuttuu aina alkuajoista? Yleensä aihe voi elää, tyyli muuttua ja tietysti ennen kaikkea usein kuvien otto- ja käsittelytaito petraantuu.

Mun blogissa oli ensimmäisen puolen vuoden ajan kuvat aina pienenä. Aihe pysyi aika tarkkaan laihduttamisessa mutta muuten jutut ja kirjoitustyyli olivat melko samanlaisia. Jonkunlainen keveys ehkä kirjoittamisessa oli, sillä siihen aikaan se oli puhtaasti harrastus ja hyvä kun ajattelin juttujen saavuttavan Helsingistä Vantaata, niin minkäänlaisia suorituspaineita ei bloggaamisesta tullut. Höpöttelin päiväkirjamaisesti omat fiilikset juurikin tuon liikunnan ja ruokavalion ympäriltä. Huumoria oli ehkä jossain vaiheessa enemmän? Ja yksi juttu joka pysyi vahvasti esillä melkein joka postauksessa oli Sara ja yhdessä tekeminen.

IMG_20150812_203726

 

Vuosia on vierähtänyt jo useita ja jotkut asiat ilmeisesti on ja pysyy. Ensimmäisenä ehkä se, että en edelleenkään ole unelmieni kunnossa ja toisena se, että kaverina kaikessa on Sara. Käydään edelleen samalla salilla ja höpötellään samoja juttuja. Enää ei ihan yhtä paljon nähdä kun silloin kuin asuttiin ihan vierekkäin mutta kuitenkin melkein päivittäin roikutaan puhelimessa soitellen tai viestitellen. Pitkä mökkireissu sai aikaan jo vieroitusoireita joten tälle päivälle oli sovittu yhteiset treenit ja sen jälkeen vielä ehdittiin hengailla hetki.

IMG_20150812_211221 IMG_20150812_211114 IMG_20150812_210812

20150812_173634

Heitin Sporttikujan t-paidan päälle ja suuntasin pelipaikoille pitkästä aikaa. Vuorossa oli tiukka olkapäätreeni, jossa tehtiin myös sykettä ylläpitävä kokovartalon rinnalleveto+pystypunnerrus sekä loppuun erilaisia vatsalihasliikkeitä. Voisi siis sanoa, että kyseessä oli enemmänkin ylä- ja keskivartalotreeni pelkkien olkapäiden sijaan. Pitkästä aikaa voisin kirjoittaa koko treenin teille nähtäväksi!IMG_20150812_210623

 

Annan ja Saran kimppatreeni 12.8

lämmittely

pystypunnerrus laitteessa x4, viimeinen sarja pudotussarja

rinnalleveto ja pystypunnerrus x4

vipunostot sivuille x4, viimeinen sarja pudotussarja

lankutus 3xmax

staattiset pidot koukkuselinmakuulla 3xmax

jalat siksakkia 3xmax

muutama rutistus

Kolmen ensimmäisen olkapääliikkeen toistomäärät vaihtelivat sen verran että en niitä merkinnyt. Sarjoja siis neljä ja toistoja x määrä. Pääsääntöisesti lämmittelysarjan jälkeen toistot olivat 8-15 väliin. Meillä on sellainen treenityyli, että monissa kimppatreeneissä tehdään paljon samoilla painoilla. Joskus treeni on toiselle nihkeämpi ja toiselle helpompi ja silloin toistomäärissä pelataan (tai Sara jeesii mua jos en jaksa samoilla ;). Toki valitaan joskus myös ihan omat painot mutta usein treeni sujuu jouhevammin sillä, että väännetään edes alkuun samoilla ja jos jää liian kevyeksi toisella niin sitten lisätään limppuja ja vaihdellaan painoja. Tämän päivän treenissä Saran vatsalihasosuus myös poikkesi omastani, kun Sara teki rankempia liikkeitä kuin olisin itse jaksanut ja minä taas ajattelin panostaa nukkuviin syviin vatsalihaksiini. Kirjoitin ylös ne mitä itse tein. Kaiken kaikkiaan yhdessä treenaaminen Saran kanssa on yhtä helppoa kuin yksin, sillä meidän ei tarvitse enää kysellä toiselta mitä tehdään tai miten autetaan tms. Toimintatavat ovat jo niin tuttuja ja siksi kimppatreenit sujuu hyvällä temmolla ja tuo nimenomaan treeniin vain lisää tehokkuutta (ja hauskuutta).

20150812_165046

20150812_171024

20150812_171042 20150812_165600 20150812_172808

IMG-20150812-WA0017 20150812_171536

Se miksi tämä postaus muistuttaa minua ajasta ennen muinoin, on se että kamerani ollessa huollettavana olen kuvannut tämän postauksen taas puhelimella. Se oli arkipäivääni miltei kolme ensimmäistä blogivuotta! Puhelimen kameralla kuvatessa tulee muutenkin jotenkin arkisempaa kuvamatskua, joka on eläväisempää. Toiseksi raportoin ennen paljon nykyistä tarkemmin ruokavaliotani joten heitänpä tähän kollaasin mitä olen alkuviikosta syönyt. Kuvissa jokainen päivä kerrallaan, maanantaista keskiviikkoon!

maanantai (yks Ehrmann pelkiltään puuttuu kuvasta)
maanantai (yks Ehrmann pelkiltään puuttuu kuvasta)
tiistai (pizzaa 2 palaa)
tiistai (pizzaa 2 palaa)
keskiviikko
keskiviikko

Hahah, mitään analyysiä en nyt ruokavaliostani tee. Näiden kuvien ei oikeastaan ollut edes tarkoitus päätyä blogiin ja kuvatkin on vain hätäseen napattuja täysin ilman ”blogisijoittelua” eli kaunista esillepanoa. Meillä on siskojeni kanssa whatsupp-ryhmässä viikon ateriakuvat haaste menossa ja joka suupala pitää raportoida. Kovin vahvasti ei vielä mee kun jo toisena päivänä söin pizzaa 😀

Mutta mitäs tuumaatte muuten? Muistuttiko postaus entisaikojen treeni- ja ruoka-Annan postauksia? 😉 Niin ja kuuluihan niihin tietty vielä pullistelu joten otetaan sille.

IMG_20150813_012111
paino: 97kg

Oikein ihanaa torstaita teille! Ja kiitokset kuvista (yhteiskuvia lukuunottamatta) maailman parhaalle treenikamulleni Saralle <3

20150812_174331 20150812_174432

Kategoriat
Yleinen

Kun ei vaan pysty

SAMSUNG CSC

 

Tässä sitä ollaan taas. Salimörkö on kohdattu kahteen kertaan pitkän tauon jälkeen, vielä molemmissa mun vakiopaikoissa: East Bodylla ja Sporttikujalla, enää on Myllikä -mun kolmas lempipaikka valloittamatta. En halua kaunistella totuutta tai etsiä oikeutusta mun käytökselle minkä vuoksi aktiivinen salitreenaaja, personal trainerkin on tässä kunnossa. Mitä mulle tapahtui? Raskaus joo, mutta siitäkin on nyt kymmenen kuukautta aikaa enkä voi sanoa muistuttavani kovin läheisesti sitä aktiivista tyyppiä joka olin useamman vuoden. Raskauskilot mulla olivat näillä main kaikonneet jo edellisten synnytysten jälkeen mutta tällä kertaa ei.

SAMSUNG CSC

Koko vuoden olen yrittänyt. Yrittänyt ja kaatunut niin monta kertaa että on ihme, että pidän edes tätä blogia tänä päivänä. Olisi ollut niin helppo lopettaa ja kadota, ennemmin kuin antaa teidän nähdä mun epäonnistumiset. Mitä pidempään on kulunut sitä kovemmin olen yrittänyt. Onhan taloprojektikin jo voiton puolella ja nuorin kasvaa. Ei ole painavia syitä sille miksi olen parikymmentäkiloa ylipainoinen. Ja mihin jäi se maaliskuun ja huhtikuun hieno alku ja edistyminen? Seitsemän viikon tsemppi juhannukseen, josta on enää viikko jäljellä. Kuusi viikkoa tästä välistä on kadonnut kuin tuhka tuuleen tai pikemminkin olen ottanut takaperin askeleita tuulen puhaltaessa samaan suuntaan.

SAMSUNG CSC

Elämäntapamuutoksen tekeminen ei ole ollut niin helppoa. Liikuntainnostusta ei kertakaikkiaan ole ja koen mun fiiliksistä huonoa omaatuntoa. Mun ajatusmaailma on usein todella synkkä ja mietin monesti että pitäisikö varata aikaa lääkäriin. Olisinko masentunut? Tiedän mitä mun pitäisi tehdä että pääsisin hyvään kuntoon, mutta henkinen puoli estää mua toimimasta. En vain kykene! Se on ihan sama vaikka saisin kuinka monta kommenttia, että aloita liikunta pikku hiljaa ja itsekin tiedän että sillähän se lähtee, mutta luulen että kyse taitaa olla normaalin talonrakennusstressin lisäksi vähän isommasta kokonaisuudesta. Oikeastaan mun synkät ajatukset alkoivat jo raskausaikana, eivätkä ole lähteneet tähän päivään mennessä. Tein tuossa tämän postauksen lomassa muutaman netin masennustestin ja tulokset olivat kaikissa hälyttävät. Olen kyllä onnellinen monestakin asiasta, mutta suuri synkkä pilvi leijailee kokoajan onnen ylle. Pystyn tekemään töitä mutta toisaalta sitten voimia ei riitä hyvin yksinkertaisiin asioihin. Nyt tilanne on kuitenkin jo paljon parempi kuin kolme-neljä kuukautta sitten ja aika siitä taaksepäin. Toipuminen on hidasta, oli kyse sitten mistä tahansa mikä on mun henkisen huonon voinnin takana.

SAMSUNG CSC

 

Liikkeelle lähteminen on siis ollut vaikeaa. Eilen oli hyvä päivä ja jonkun puuskan voimin raahauduin salille. Treenasin itsekseni ja juttelin vielä kuntosalin omistajan Mikon kanssa sen jälkeen. Hän on myös ystäväni joten sain treenin lisäksi purettua vähän sydäntäni. Kotimatkalla soitin Saralle ja sitten itkettiinkin yhdessä. Sitä miten suuri ikävä molemmilla on meidän yhteistä aikaa. Mehän treenattiin yhdessä joka viikko ja nähtiin muutenkin paljon aktiivisemmin sillä asuttiin ihan vierekkäin! Iltateet ja aamukahvit kuului jokaviikkoisen ohjelmaan ihan varmasti ainakin muutamana päivänä, ellei päivittäin.

Kotiintullessa mies kysyi miksi mun silmät on punaiset. Sanoin sarkastisesti että tuli roska silmään mutta hetken hengähdettyä kerroin kuitenkin miksi olen itkenyt. Olen itkenyt sitä, että salillakäynti herätti niin ihania muistoja että se tekee kipeää. Sattuu sieluun, että en ole jaksanut! Haluan jaksaa mutta en ole pystynyt. Treenaaminen on mun rakkaus ja ystävät salilla sen suola. Miten ikävöinkään sitä elämää ja niitä endorfiiniryöppyjä kun onnistui ja oppi!

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

Onneksi on tällaisia ystäviä <3
Onneksi on tällaisia ystäviä <3

Nyt tätä kirjoittaessakin tuntuu niin pahalta. Iso osa mua ja minuutta on hukassa kun en liiku. Kaikki on kiinni sieltä pääkopasta, mutta mitä jos se on sairas?