En muista oonko maininnut, mutta odotan tällä kertaa ihan samaan aikaan kuin odotin Linneaa. Vauvan laskettu aika on sama kuin Linnean syntymäpäivä joten viikot kulkee täysin samoja vuodenaikoja kuin kolme vuotta sitten. Nyt viikonloppuna meillä oli veljentytön kaksivuotissynttärit ja päätin laittaa sinne päälle mun ainokaisen raskausmekon ja kappas, muistin että pidin tätä viimeksi tasan yhden viikon erolla olikohan Saran syntymäpäivillä?
kolme vuotta sitten rv15nyt rv14
Nyt jos joku miettii voiko mun maha kasvaa vielä tuosta niin kerron, että kyllä voi! Tältä se tulee näyttämään kun kuljetaan kohti kesää…
rv23rv28Kuva: Ossi Pietiläinen, olisikohan rv36rv39, ja terkkuja Saralle kuvan myötä 😉rv41+
Kylläpäs tässä tulee jo ikävä poksahtamista, sillä en malta odottaa että kuvat olisikin näitä…
Selvästi mua odottaa jälleen ”pikku-urakka” päästä samaan kondikseen. Eikä sitä helpota että salitreenit on jäänyt päänsäryn vuoksi jo monta viikkoa. Tänään vointi oli niin hyvä, että uskalsin mennä ja täytyy kyllä todeta että kunto on katoavaista. Luojan kiitos sitten on taas loppuelämä aikaa päästä kuntoon ja omiin mittoihin, sillä tää ei vielä kertaakaan oo ollut mulle kunnon puolesta mitään elämäni aikaa… Jos jotain positiivista niin eipä tarvitse kaukaa etsiä motivaatiokuvia jääkaapin oveen 🙂
Nyt mä painun pehkuihin sillä tuon säälittävän salitreenin jälkeen uni varmasti maistuu! Olo on kuin maratonin juosseella enkä ymmärrä miten muutama viikko sitten salilla rauta nousi vielä entiseen malliin.
Mukavaa viikkoa kaikille pallomasuille ja timmimimmeille. Elämä ja tilanteet muuttuu mutta aikansa kutakin 😉
Tiedättekö mikä on kivaa puuhaa? Toisten kauppakärryjen katsominen tai vaihtoehtoisesti kauppakuittien räknääminen. Tässä tullaan siis keskustelupalstojen legendaariseen aiheeseen jossa voi kisata paremmuudesta perheenäitinä ja esitellä mitä hienoisempia ostoksia ruokakaupasta. Muistan tapauksen jossa ruokakauppakuittina esiteltiin yli 200€ ostoksia jossa oli mm. viiriäisenmunia ja tietysti kärrykaupalla muuta ruokaa perheeseen jossa on 4 henkeä. Meillä ruokaostoksilla käydään 2-3 päivän välein eli 2 tai 3 kertaa viikkoon. Ruokaostoksia tekee molemmat vanhemmista ja yleensä yksin. Minä olen kuulema kovempi hussuttelemaan mutta sen kerran kun näkisi että miehellä tarttuu mukaan vaikka loppuneita keittiöluutuja tai leivinpaperia on se todellinen syy miksi hänellä rahaa säästyy. Omat kauppareissuni sisältää useimmiten myös taloustarvikkeita ruoan lisäksi.
Mutta itse asiaan eli rehellisesti vasta kotona kauppareissun jälkeen syntyneeseen ideaan ottaa kuvat ruoista ja kuitista! Perhe Liljeroosille maistuu:
Liha-& proteiinipuolelta:
lohi
naudan jauheliha (10% rasvaa)
broilerin sisäfileet
kananmunat
kidney-pavut
hiilihydraatti/lisäke-puolelta:
peruna
riisi
porkkana
leipä myös mutta unohdin ottaa siitä erillisen kuvan! ->
eka kuvassa oikealla kauraleivät ja päälliset!
juomapuolelta:
täysmehut
1 lasten mehujuoma
paljon rasvatonta maitoa
vihanneksia:
porkkana
salaatti
kurkku
tomaatit
suippopaprikat
kaikki tekee kauppansa ja näin illalla blogatessa tomaatit on jo syöty,
kurkku ja salaatti puolillaan.
hedelmiä:
banaani
ananas
kiiwi
viinirypäleet
Ja mitä näistä ruoista sitten syntyy:
Chili con Carne
lohisoppa
perusbodarin eväs: kana&riisi
hedelmäsalaatti
Mutta hetkeksi muihin aiheisiin ja palataan sitten vielä tuohon ruoka-asiaan. Eli kävin tänään taas salilla ja mulla oli penkki-yläkroppatreeni. Penkki sujuu viikko viikolta paremmin ja tällä hetkellä on se on mun suosikkitreeni koko viikosta! 🙂 Treeni lähti hössöttelevän alun jälkeen sujumaan oikein mukavasti ja toivon että voimatasot kasvaa siinä missä tekniikkakin kohentuu kerta kerran jälkeen. Penkkipäivään kuuluu myös liikkeitä ojentajille ja olkapäille.
Treenin jälkeen vedin palautusjuoman nassuun ja suuntasin noille ruokaostoksille. Kesti ainakin tunnin, että olin kotona jossa muut olivat syöneet juuri edellisen ruoan loppuun. Ihanista ostoksista huolimatta en jaksanut alkaa heti valmistamaan uutta ruokaa vaan kaivoin kaapista löytyneen valmis makaronilaatikon ja otin siitä itselle. Eli ei meilläkään aina syödä täydellisesti mutta täytyy kyllä sanoa, että oli harvinaisen heikko päivällinen. Melkein mikä tahansa itse tehty pöperö olisi parempi kuin kaupan makaronilaatikko ja vielä ilman ketsuppia joka oli tietysti loppunut 😀 Tässä siis treenin jälkeistä ateriaa:
Ja mistä ateria syntyi:
-leivät
ruoka:
Mutta oon mä syönyt viimeisen parin päivän aikana muutakin 😉 Sanoin jo edellisessä postauksessa että ruokahalu on kohdillaan sillä alussa voin todella pahoin ja jostain syystä ainoa miten sitten teki mieli oli nopeaa, rasvaista ja oikein suolaista (yök). Siis himoitsin vaikka juustohampurilaisia tai kebabia kun taas nyt voisin hotkia vaikka kilon hedelmiä päivässä.
vadelma-aprikoosi-smoothie
seitifileepuikot ja itsetehdyt bataatti&perunalohkot jauhelihabolognese pinaattituorepastaan
raakasuklaata vähän lisää leipää.. ja nyt illalla sitä Chili con Carnea
hedelmäsalaattia
eilen tehtiin pullaa
Herkkujakin meillä syödään vaikka niitä ei kauppakuitissa nyt ollut. Yleisin herkku on ehkä jäätelö jota on yleensä puikkoina pakastimessa (Ville Vallaton, mini-”magnumit” tms.) Eilen jopa leivottiin pullaa! Pieni hommahan siinä lasten kanssa on mutta saatiin tehtyä sekä korvapuusteja että voisilmäpullia 🙂
Toivottavasti en laita leivontakuumetta eteenpäin! Syytän tästä täysin blogeja sillä olin itse törmännyt pullien leivontaan ja ne jäi kummittelemaan mieleen. Alkuperäiseen aiheeseen vielä palaten… kauppareissu oli tosiaan yksi ihan random-keikka sillä muutenhan en olisi ollut Lidlissä taikka maksanut vitosta erikseen että Visa electronilla riittää kate. Lapsiperheen arkea, huomista palkkapäivää odotellessa!
Mitä sun kauppakuitista löytyy? HAASTE eteenpäin vapaasti kaikille bloggaajille! Oman erityismaininnan haasteesta laitan: Jonnalle, Saralle, Monnalle, Umpulle ja Voimariinille!
Hiukkasen pirteemmissä fiiliksissä kirjoittelee rouva tällä kertaa. Pienen masentelun jälkeen nimittäin paistaa aina aurinko ja ainakin tällä suunnalla on vuodenvaihtumisella ollut ainoastaan positiivisia vaikutuksia kuvioon ruoka&liikunta. Molemmat on maistuneet runsaissa määrin ja ruoan kohdalla puhutaan siitä ihan oikeasta ruoasta eikä sen korvaamisesta suklaakonvehdeilla. Mieli kiittää ja masu kasvaa! 😉
Ruokahalu mulla on todellakin kohdillaan ja tällä hetkellä maistuu kaikenlaiset hedelmät ja rahkat mitkä alkuvaiheessa jäi tyystin mätänemään. Hedelmäsosastolta lähti viime kerralla mukaan: aprikooseja, ananasta, viinirypäleitä ja banaaneja. Myös kiiwihedelmät maistuu ja oman pakkasen marjoista erityisesti mustikka. Silti pari päivää sitten tuli yksi lipsahdus, kun kotiin kärrättiin kolme höyryävää pitsaa… Olin juuri tehnyt herkullisen hedelmärahkani mutta menin silti maistamaan slaissin ja vielä tunnustamaan tekoni somessa. Pizzapalasta 10min niin olin kärsimässä seurauksia kun Sara pyyhälsi alaovelle ja vei mut sauvakävelemään. Sääntö nro 1: Älä syö pizzaa vaikka mies toisi sitä!
Pienen hairahduksen jälkeen on kuitenkin tärkeä jatkaa reippaasti eteenpäin, käydä vaikka kävelyllä ja jatkaa entiseen malliin. Yksi pahimpia virheitä on heittää sitten kokonaan ranttaliksi ja lähteä säälimään itseään. ”Voi hitto kun mä repsahdin, syödään nyt sit samaan konkurssiin”. Muistaakseni Alona sanoi joskus blogissaan hyvin, että jos sulla tippuu vaikka puhelin lattialle ja näyttö halkeaa niin ethän sä ala polkemaan sitä lisää kun kerran rikki meni! Sama juttu ruokavalion kanssa 🙂
Töitä teen tietysti tässä vaiheessa vielä tavalliseen malliin ja mun möhömahan ansiosta myös asiakkaat on nähneet unia olevansa raskaana. Liekkö sitten haaveunta vai painajaista? 😀 Työpaita näytti tänään ratkenneen kainalosta ja olihan se hiukkasen piukka niin kotiin lähti mukaan kokoa suurempi kappale ensi kertaan. Tänään jäin ohjauksen jälkeen tekemään myös oman treenin.
Siitä ei taida kauaa olla kun reteesti kehuskelin kuinka en oo vielä salitreenissä huomannut raskauden vaikutusta ja taisin sillä saada kuorman karmaa niskaan. Nimittäin jo seuraavissa treeneissä kävi niin, että en millään pystynyt tekemään kyykkytreeniä mun ohjelmaan merkatuilla painoilla. Huomaan että hengästyn paljon helpommin ja etenkin kyykätessä painopiste karkaa päkiöille jos yritän ees niillä treenipainoilla joilla hetki sitten tein. Tästä olin tietty hiukan allapäin hetken aikaa mutta täytyy muistuttaa itseään, että sille ei oikein mahda mitään. Kevennellen mentiin sitten eteenpäin, niin että tekniikka pysyi kasassa, painoista viis.
Mulla on menossa voimatreeniohjelmasta nyt viikko 5 ja tänään oli ensimmäinen mave-päivä jolloin kävi samalla tavalla. Viime viikolla vielä onnistuin parantamaan suoritusta mutta tänään en saanut ylös painoja mitä ohjelmassa oli. Tiputin pääsarjan painoja 10kg ja sillä pystyin tekemään treenin. Voimatreeniohjelmassa ideana on siis parantaa kykyä nostaa suuria painoja ja tähän saakka olen onnistunut kipuamaan treeni treeniltä ylöspäin ja nyt sitten näyttää siltä että mun portaat kääntyi jälleen laskusuuntaan. Raskausviikot mulla vaihtuu pian keskimmäiselle kolmannekselle joten tää oli odotettavissa ja otan tilanteen vastaan sellaisena kuin se on. Voimatreeni = meillä oli hauskaa niin kauan kuin sitä kesti! 😉 Paitsi penkkipunnerrus: sä et vielä pääse musta eroon!
Aiemmissa kommenteissa tuntui osa olevan musta (vauvasta) myös huolissaan eli ilman muuta treenaan voinnin mukaan, enkä tekisi mitään tietoisesti mikä on väärin raskausaikana. Ehkä nyt herkemmät voivat huokaista helpotuksesta, et ei se mikään hullu oo! 🙂 Vai mitä? Oikein mukavaa viikkoa ja treenejä kaikille huolimatta siitä onko laskenta päällä tai ei 😉
