Avainsana: Yleinen

Karonkka

Kirjoittaja Kirjoittanut Anna Liljeroos
Julkaisupäivämäärä 7.6.2014
16 kommenttia artikkeliin Karonkka

Perjantaina oli tosiaan siskoni väitöstilaisuus. Itse puin sinne tuon mun punaraitaisenakin ostaman mekon sillä itse väitökseen saattoi mennä ilman juhlapukua. Punaista huulipunaa kehuttiin pirteäksi aiemmassa postauksessa ja itsekin huomasin että se ilahdutti omaa mieltä. Miten olinkin unohtanut punaisen huulipunan olemassaolon?! Tuon kyseisen sävyn ostin mun kolmekymppisille ja vaikka harvoin käytän niin se on mun lempipunia. Kauankohan muuten tuota samaa huulipunaa saisi käyttää noin niinkuin säilyvyyden kannalta..? Huulipuna on L’orealin Color Riche, 297 Red Passion.

Päivän asu

takki: Seppälä

paita: H&M

leggingsit: H&M Mama

kengät: DinSko

aurinkolasit: Lindex

Siskon väitöstilaisuutta oli todella mielenkiintoista seurata ja tuli kyllä huikea olo, että meidän perheen sisaruksista ensimmäinen on jo tohtori kun väitös meni läpi ja päästiin juhlimaan. Olen niin ylpeä!

Kahvien jälkeen tultiin kotona käymään. Olin saanut meille kotiin MLL:n lastenhoitajan, sillä kaikki sukulaiset olivat tulossa tuonne juhlaan. Illaksi vaihdettiin asut juhlapukuihin, minä lisäsin tummaa silmiin ja vaaleampaa punaa huuliin sekä vaihdoin korvakorut säihkyvämpiin. Juhlapaikassa nautittiin ihana viiden ruokalajin illallinen live-musiikkia kuunnellen. Olin helpottunut että mahduin mekkoon ja tokkopa tiesin että kenkiinkin 😉 Näky oli nimittäin hyvin erilainen kun otin korkkarit pois illan päätteeksi. Apua! Turvotus on sittenkin rantautunut myös tänne!

Illan asu:

mekko: Seppälä

jakku: Seppälä

käsilaukku: Global

kengät: DinSko

Oon niin tyytyväinen että jaksoin tulla Ouluun tätä varten vaikka jossain vaiheessa emmin miten onnistuu matkustaminen tässä vaiheessa raskautta. Illallisen aikana oli tarjolla kaikkia viinejä myös alkoholittomana ja jaksoin lähelle puoltayötä. Sitten tuli kuitenkin aika päästää lastenhoitaja kotiin joten lähdin ensimmäisten joukossa. Kuuleman mukaan ilta jatkui vielä mukavissa merkeissä.

Tuhannesti onnea vielä lääketieteen tohtorille! Hieno suoritus sisko <3 Nyt on rima asetettu taas astetta korkeammalle meidän perheen sisarusten kesken ja minä oon ainoa joka ei ole edes vielä maisteri! Kummasti sitä alkoi taas miettimään koulunpenkille paluuta vauvavuoden jälkeen kun näkee miten toiset porskuttaa eteenpäin työelämän alueella. Ja eihän tuolla siskollakaan ole kuin kolme lasta! En käsitä miten se ehtii! 🙂 Kai se on niin et saman ajan mitä meikäläinen kirjoittaa blogia niin joku toinen väikkäriä..? Ou-nou! Kohta ois oikeasti aika ryhdistäytyä noiden opintojen kanssa.

Ps. Kaikki postauksen kuvat on nyt otettu mun uudella Samsung Galaxy S5:sella. Hetki kesti totutella käyttöön mutta oon aikamoisen yllättynyt. Värikylläisyys on selkeästi syvempi ja se tekee kuvista ammattimaisemman näköisiä. Ihan kauniita kuvia, eikö vain?!

Avainsanat Elämäntyyli, Muoti, opiskelu, perhe, ruokakuvia, ruokavalio, unelma, vaatteet, Yleinen

Yleinen

Jännittää

Kirjoittaja Kirjoittanut Anna Liljeroos
Julkaisupäivämäärä 6.6.2014
16 kommenttia artikkeliin Jännittää

Tänään on todella jännittävä päivä! Mun isosiskoni väitöstilaisuus alkaa puoleltapäivin ja mennään kaikki kuuntelemaan sitä. Oon niin ylpeä siskosta että hän on saanut väitöskirjan valmiiksi ja uskon että tilaisuus menee oikein hienosti! Sen jälkeen meillä on kahvit ja illalla karonkka. Vuosien työ päättyy juhlaan!

Oulussa yksi asia mitä kaipaan eniten on meri ja vanhempieni kotitalon ranta. Kun on saanut kasvaa näin upeissa maisemissa niin sydän on juurtunut merenrantahietikkoon ja siihen voimakkaaseen tuuleen joka usein puhaltaa mereltä. Nyt kun rakennetaan omakotitaloa Helsingin itäisimpään kolkkaan, kauas merenrannasta ja pienelle postimerkinkokoiselle tontille niin ymmärrän että meillä oli lapsena asiat eri tavalla. Olen ollut etuoikeutettu ja olen toki vieläkin. Minä ja sisarukseni ollaan saatu kasvaa ihanassa ja kaiken lisäksi rakastavassa kodissa, suuressa perheessä. Haluaisin siirtää saman lapsilleni ja aion tehdä töitä sen eteen monella elämänalalla, en vain koulutuksen suhteen vain myös sen että parisuhdetta vaalitaan. Olen kuullut sanonnan, että pitkän suhteen salaisuus on se, että se tunne että ei rakasta toista ei iske molemmille yhtäaikaa. Mitä te olette mieltä, jotka ovat olleet kauan yhdessä?

Olen ihminen joka tuntee ja pohtii syvästi asioita. Joskus tuntuu että pakahdun tunteeseen kun se on niin voimakas. Voimakkaat tunteet näen joskus väreinä tai mielleyhtyminä joita on vaikea selittää. Iltaisin kun menen nukkumaan niin saatan tuntea miten katson itseäni eri tasolta missä kehoni fyysisesti makaa. Se tila tulee aivan unen rajamailla tai ehkä se on jo sitä. Vasta aikuisena olen ymmärtänyt että olen puheliaisuudesta ja ehkä jopa vastakohtaisesta ensivaikutelmasta huolimatta herkkä. Aistin paljon asioita ihmisistä ja elän tunteella. En pysty toimimaan tunnettani kohtaan toisin ja jos koen kokevani vääryyttä niin en pysty unohtamaan sitä helpolla. En vaikka väittäisin toisin.

En tiedä menikö tuo nyt jo yli hilseen ja jos meni niin jättäkää omaan arvoonsa. Hullu mikä hullu ja värejä näen tässäkin! 😉 Nimittäin valko-punaista raitaa. Kellohelmaisen mekon toinen väri jäi kummittelemaan niin että se oli haettava kaupasta kotiin. Perusteluna tälle toimi se, että kyseessä ei ole oikeasti raskausvaate eli vaate tulee pitkäaikaiseen käyttöön kun on tavallista mallistoa. Voi olla että laitan tämän huomenna tuonne päivätilaisuuteen. Kun sanon näyttäväni siinä pyöreältä polka-karamellilta niin en paljon valehtele!

Siinä sitten Seppälän löytö mun iltajuhlan mekoksi! Kivi vierähti sydämeltä kun Oulun keskusta osoittautui tällaiseksi pelastukseksi. Olen helpottunut ja tyytyväinen. Itse asiassa Seppälästä löysin kolme sovitettavaa pitkää tummaa juhlapukua, mikä on enemmän kuin Helsingistä yhteensä! Ihan napakymppi se ei mun päällä ole, mutta menköön! Tässä tilassa on hankala löytää mitään mikä hipoisi täydellisyyttä 😉 Onneksi juhlien keskipiste on joku ihan muu kuin minä ja maha. Se pysyköön täällä blogissa =)

Aurinkoista viikonloppua! <3

Ps. Olisko aina kiva jos kuvat olisi hyvälaatuisia järkkärikuvia? Olis! Kiitos mammalle kameran lainasta.

Avainsanat Elämäntyyli, Muoti, perhe, pohdintaa, ulkoilu, vaatteet, Yleinen

Yleinen

Samsungit vertailussa

Kirjoittaja Kirjoittanut Anna Liljeroos
Julkaisupäivämäärä 5.6.2014
8 kommenttia artikkeliin Samsungit vertailussa

Yhteistyössä Samsung

Puhelimien suhteen oon ollut pitkän linjan samsungilainen jo tovin. Blogatessa puhelin ja sen kamera on mulle ensisijaisen tärkeitä ja vaikka rakastan oikein hyvälaatuisia ja kauniita kuvia blogeissa niin mulla itsellä ei ole koskaan ollut järjestelmäkameraa ja olen silti pitänyt pian 2,5 vuotta melko kuvapainotteista blogia. Viime vuoden lokakuussa vaihdoin suurinäyttöisen Noten 10-kertaisella zoomilla varustettuun Samsung Galaxy s4 Zoomiin ja se onkin ollut kuvien puolesta puhelimien helmi. Zoomin melkeinpä ainoaksi heikkoudeksi huomasin sen suht suuren painon ja sen, että se paino jakautuu kädessä hassusti tuon suuren kameran vuoksi. Ei siis mennyt edes kuukautta kun sain sen kolautettua ja hankittua siihen komean halkeaman. En silti koskaan sitä korjauttanut.

Nyt Samsung haastoi mut testaamaan kuukauden ajan Samsung Galaxy S5 -malliaan. Täytyy sanoa, että puhelimella on suuret saappaat täytettävänä, sillä olen ollut zoomin kameraan erityisen tyytyväinen. S5:sta en ole vielä muuttokiireiltä ehtinyt edes testaamaan kuin vajaan viikon, enkä ole päässyt kuvaamaan sillä kovin monessa tilanteessa. Yksi asia mikä kuitenkin kiinnitti heti huomioni oli keveys ja pienen tarkastelun jälkeen sehän oli yli neljänneksen verran 208g->145g. Myös se, että puhelinta ei tarvinnutkaan ladata kahdesti päivässä oli ensimmäisen viikon ihmetyksen aiheita 😉 S5:ssa on entistä suurempi akku ja se näkyy selkeästi kestossa myös nettihirmulla.

Kamerasta löytyi heti tuttuja ominaisuuksia kuten turvonneen finninaaman pelastus ”kauniit kasvot” joka blurraa ihon ihanan sileäksi. Miinuksiakin toki löytyi ja vaikka en tiedä sopiiko niitä yhteistyöpostauksessa jakaa niin jaanpa silti. Toi kuvanappi on siirtynyt oikealta keskelle ja siinä oikealla on samalla kohtaa videokuvauksen nappula. Arvatkaa kahdesti montako kertaa oon ottanut selfiemateriaalin videokuvana? Jos siis kukaan tajuaa tuosta kuvan kuvasta mitään joka hienosti demonstroi asian (oikean puoleiset nappulat ovat siis erit). Tää kuvanapin käyttö on mennyt mulla peukalon lihasmuistiin! Vaatii siis tuhansia toistoja että opin sen uuden sijainnin 😉 Muuten kamera on sama eli todella tarkka 16 megapikselin kamera. Ainoastaan tuo 10xZoomi puuttuu.

Muista ominaisuuksista mainitsemisen arvoisia on ehdottomasti se, että Samsung Galaxy S5 on veden- ja pölynkestävä. Tää on tosi hyvä ominaisuus ja on ihanaa, että se ei näy minkäänlaisina kumikuorina tai puhelimen designia madaltavana tekijänä. En olisi arvannut ellen olisi lukenut!

Puhelimessa on kaiken kukkuraksi sisäinen personal trainer mutta en ole edes uskaltanut ottaa selvää mikä se on. Oon kauhusta kankeana, että mun puhelin alkaa punnitsemaan mua aamuisin ja katson epäilevästi noita mukana tulleita tarvikkeita. Siinä on joku ranneke. Sanookohan se että sohvaperuna?! :/ Apua! No lupaan ottaa niistä selvää senkin uhalla 😉 Kyllä tässä meikäläisen tilassa alkaa olemaan personal trainer paikallaan…

Siinä vielä esimerkki uudella puhelimella otetusta valokuvasta. Oikein näpsäköitä tulee kyllä puhelimen kameraksi. Mutta katsotaan sitten käytössä, onko vanhassa vara parempi! Miun rakas, haljennut tiiliskivi, jonka akku kaipaisi vaihtoa ja kansi uutta näyttöä. Miten näihin puhelimiin kiintyy niin nopeasti?

Avainsanat yhteistyö, Yleinen