Kaupallinen kampanja / Yhteistyössä Paulig
Kahdeksan vuotta sitten keväällä istuin posket punaisina Gustav Pauligin kadulla kahvitehtaan aulakahviossa työhaastattelussa. Olin pukenut päälleni valkoisen Benettonin paidan, että vaikuttaisin siistiltä ja olin nostanut hiukset korkealle ponnarille, jotta se kuvastaisi mun sporttisuutta ja reippautta. Puhuin silloin vielä leveää Oulun murretta ja olin hakemassa kesätöitä elintarvikealalta, jotta voisin tehdä siitä samalla yliopistolle harjoitteluraportin joka kuului opintoihin. Haastattelu Baristassa päättyi hyvin ja mulle tarjottiin työtä tehtaan tuotannossa. Toukokuussa alkoi pesti!
Ensimmäisenä työpäivänä pääsin tutustumaan kunnolla tuotannon tiloihin. Mulle oli valittu pakkauskone ”kymppi” jolla pussitettiin pehmeitä alkuperämaakahveja Ethiopiaa, Kenyaa, Guatemalaa ja Colombiaa sekä tummaa Parisiennea mutta mitäpä minä niistä tiesin, en juonut edes silloin vielä kahvia. Onneksi mulla oli viikon ajan vierelläni perehdyttäjä ja opin kaiken kahvin pakkaamisesta. Päiväysleiman osuminen oikeaan kohtaan, vuotamattomat reunat, toimiva aromiventtiili ja niiden tarkkailu aistinvaraisin menetelmin. Työ tehtaassa oli kesällä lämmintä ja raskasta ja sitä tehtiin kahdessa vuorossa. Ihania oli ne kesäillat, jolloin poikaystävä tuli mua hakemaan töistä ja odotti pihalla autossa. Tuona kesänä kahvipaahtimo jätti pysyvän muistijäljen mun tuoksumuistiin.
Nyt kahdeksan vuotta myöhemmin seisoin eräänä iltana täällä uuden kodin pihalla. Hento tuuli idästä toi mieleeni kaikki muistot. Paahdetun kahvin tuoksu leijaili voimakkaana uudelta tehtaalta joka on meiltä vain neljän kilometrin päässä. Sen tuoksun tunnistan heti ja nykyisenä kahvinjuojana se saa kahvihampaan kolottamaan eri tavalla kuin silloin. Vuodet ja vanhemmuus on tehneet tehtävänsä ja usein huonosti nukuttuja öitä korvaa kahvikuppi jos toinen. Jos olisin vielä töissä tehtaalla niin ostaisin henkilökunnan myymälästä ehkä muutakin kuin Frezza Moccaa ja Santa Marian Mojito drinkmixiä. Siinä mielessä yhteistyö uudesta Cupsolo Empirestä tuli oikeaan saumaan sillä osaan arvostaa päivittäistä kahvihetkeä ja siitä on tullut mulle tärkeä. Aamukahvi on kaikista ihanin ja sen jälkeen tulee ehkä kahvihetki meidän uudella terassilla. Kai tekin näette kuvassa pienen posliinikupin jossa on kukkakoristeita ja kultaiset reunat?
Nyt arvonnan voittajan julistamiseen! Nimittäin kaksi viikkoa sitten vinkkaamani Cupsolo Isyyspakkaus kisa on päättynyt. Mun blogin osalta palkinnon voittaa Emilian ilmiantama Patrik. Paulig ottaa yhteyttä voittajaan! Suuret onnittelut ja toivottavasti kahvin tuoksu ja makunautinto vie teidät jonnekin kauas lämpimään missä aurinko paistaa, ehkä vielä vähän kauemmas kuin Vuosaareen 😉
4 vastausta aiheeseen “Tuo tuttu tuoksu kahvin”
Ihania kahveja, sais Tazzaa kotona 🙂 Mutta sokeriset ei nyt mulle käy arkikahviksi.
Toinen asia- kun sulla on se puutarhakuume- niin oletkos kuullut makeakirsikoista? Suuret pulleat kirsikat, ovat harvinaisia mutta Hesassa vois menestyä.
Mun pitää kans saada aamuisin ihan peruskahvia ja onneks niitäkin on kapseleissa nykyään! Lapset innostui kun saa tazzaa kotona 🙂
Kiva kun kommentoit noista kirsikoista! En oo vielä sitä kirsikkapuuta hankkinut kun en oo just oikein päätynyt vielä mikä ois meidän pihalle paras! 🙂 Mut nyt taas google laulaa 😉
”Ihania oli ne kesäillat jolloin poikaystävä tuli hakemaan töistä…. ”
Ihana muistelu tuossa alussa <3
http://outikarita.fitfashion.fi/
Ai kauheeta, ku mulle tuli tippa linssiin ku luin tän, en tiiä miksi! Tuoksumuistot on aina ollu mulle tosi tärkeitä, ja tulee mieleen asioita jotka luulee jo unohtaneensa kun esimerkiksi haistaa jonkun hajuveden tai ihovoiteen. Äiti käytti Estée Lauder:n Knowingia ja silloin harvoin jos siihen tuoksuun jossain törmää, niin tulee äitiä ikävä.
No niin, se siitä sentimentaalisuudesta! Sulla on ihana blogi ja luen sitä säännöllisesti. Ihailen suuresti kykyäsi kertoa asioista kiinnostavasti, lässyttämättä, mutta silti iloisesti.
Ihanaa kesänodotusta Oulusta! 8)