Moni mua Instagramissa seuraava tietääkin, että mulla on ollut ilmassa hieman jo keveämmän kevään tuntua. Jauhan varmaan joka postauksessa samaa mutta kun muutto on nyt takana niin tuntuu että vasta jälkikäteen tajuan miten ahtaalla ollaan oltu raksa-aika. Siihen päälle omalla kohdallani 7kk vauvan hoitaminen, hormonit ja imetys niin sopppa on selvä. En oo jaksanut enää hoitaa itseäni! Oon tuskastellut omaa oloani varmasti joka päivä mutta se muutos on ollut silti liikaa tehtäväksi. En oo kyennyt muuttamaan tapojani ja laihduttamaan, en edes maltillisesti. Joka päivä oon antanut periksi mieliteoille ja niitähän riittää kun on sokerikoukussa. Jos ei nyt jotain makeaa niin paljon kunnon ruokaa ja leipää päälle. Syömisesssä on ollut kadoksissa rytmi ja annoskoko. Pitkiä välejä, liian suuria kerta-annoksia ja makroissa tietysti paljon hiilaria ja vääränlaista rasvaa. Niistä on rakennusajan ruokavalio tehty!
Jotain pientä on kuitenkin muuttunut! Kun kamala stressi ja taakka harteilta on tippunut niin olen huomannut, että nyt haluan jo etsiä itseni takaisin. En halunnut lähteä soitellen sotaan ja kirjoittaa hurjaa nyt alkaa dieetti-postausta vaan tehdä niitä muutoksia arkeen askel kerrallaan. Vähän aamupuuroa, silloin tällöin lenkkeilyä, enemmän ystäviä ja pitkän tauon jälkee paluu salille.
Viime viikko meni ruokailun osalta jo paljon paremmin ja söin puhdasta ruokaa viikolla ihan hyvällä menestyksellä ja sen suuremmin herkuttelematta. Viikonloppuna juhlittiin mieheni syntymäpäiviä ja kun annoin paholaiselle pikkusormen niin se vei koko käden. Tuli nimittäin aika monta minttusuklaaruutua tuhottua kahden päivän aikana ja siitähän se migreenin pukkas! Eilen olo oli jo niin kehno, että illalla lähti puhelua tuttuun suuntaan eli Mikolle joka on mun ystävä ja aiemmin auttanut mua treeni- ja ruokavaliorintamalla. En oo omin neuvoin jotenkin päässyt tässä suossa kovinkaan pitkälle joten koen että on aika pyytää apua muilta, jotta saan tämän sokerikierteen katkaistua. Tämä tyttö alkaa takaisin ruokavaliolle!
Fitnessinnostuksen vaihduttua fitnessähkyyn on kansa monta mieltä ruokavalioista ja valmennuksista. En silti aio perustella omaa valintaani, sillä oon sen verran kypsänä näihin makkaroihin että tiedän et tää lusmuilu ei muuten lopu ikinä. Mitään vikaahan ei tässäkään kropassa olisi, jos nyt vain tykkää vararenkaista mutta kun ei. Ei oo mun juttu!
Kengät: Merrell / Capra (saatu blogin kautta)
Tällä hetkellä oma fiilis on pelonsekainen mutta kuitenkin jotenkin valmistautunut ja innostunut. Pahin pelko on että en pysy ruokavaliolla päivääkään ja syön iltapalaksi levyn suklaata ja katoan karkkimaahan. Miten noloa ja inhottavaa on sitten taas päivittää blogiin, et mä muutin sittenkin mieleni ja jäänkin pulleroksi vaikka se tekee mut onnettomaksi.
Vaan kun itseä vatuttaa ja kropassa ei viihdy, niin ei se auta kuin yrittää. Vaikka sen sadannen kerran! 🙂
