Mun on pitänyt joka päivä postata mutta iltaisin on täytynyt myöntää, että hommaa on ollut liikaa eikä energia riitä. Nyt tuntuu siltä, että meillä on kasaantunut ihan liikaa asioita tälle kesäkuulle ja jos selviän heinäkuuhun niin saan jäädä hermolomalle samantien. Kirjoitettavaa olisi monestakin asiasta, kuten muutosta, rakentamisesta, uudesta kämpästä ja sen kulmista sekä sisutusjutuista nyt täällä. Kaiken kukkuraksi vietetään ihan normaalia lasten kesälomaa ja toki raskaudestakin olisi mielenpäällä sana jos toinen, se kun ei unohdu mielestä hetkeksikään tämän rantapallon kanssa. Koitan kuitenkin ryhdistäytyä nyt ja kirjoitella aktiivisemmin enkä oksentaa kaikkea putkeen yhteen postaukseen. Veikkaan et kukaan teistä ei selviäisi loppuun saakka mun puheripulista jos annan kaiken tulla!
Me ollaan nyt siirretty kirjat tänne Sörnäisiin ja ollaan virallisesti muutettu. Haettiin heti kaupungilta sellainen parkkilupa, jolla saadaan jättää auto kadunvarteen ilman pysäköintilippua. Lupa maksaa 10€/kk ja se käy ainoastaan nimetyillä alueilla oman kodin lähellä. Hullua sekin että ollaan lähiön sijaan nyt niin kaupunkilaisia että kotiin ajaessa pitäisi ilman tuota lupaa parkkimaksukin maksaa! 😉 Tutkailtiin sitten tuota meidän aluekarttaa ja katsoin siinä olevat leikkipuistot joissa on nyt kesällä puistoruokailu ja löydettiin ihanaan leikkipuisto Linjaan joka on I-alueen parkkirajojen sisällä! Todella iso, vehreä kesäkeidas uima-altaineen, Kallion sydämessä hieman piilossa virastotalon ja Linnanmäen välissä.
Torstaina satuttiin kesäkeitolle puistoon mutta jotenkin tuossa leikin lomassa ulkona syödessä lapsille maistuu sellaisetkin ruoat jotka ei välttämättä kotona ole mikään hitti. Hyvää siis oli ja meidän muksut tykästyi uuteen lähileikkipuistoon todella paljon. Tekemistä riitti ja heti kun tulee aurinkoinen päivä niin mennään testaamaan paikan uima-allas!
Muuten Sörnäinen on ottanut meidät vastaan perinteisemmällä tavalla kuin tuo poikkeavan rauhallinen kesäkeidas eli nyt perjantai-illan raikasi Tuska-festivaali ihan tien toisella puolella Suvilahdessa ja käsitin että samaa herkkua on luvassa koko viikonlopun. Mustiin pukeutuneet metallimusiikin kannattajat kuseksii meidän porttikongin pieliin ja kaduilta löytyy tuhottomasti tupakantumppeja ja roskia kuten rullakebab laatikoita ja hodaripapereita. Narkkikset nuokkuu Katri Valan puistonporteilla ja kerjäläiset istuu Hämeentiellä anova katse naamallaan. Ihanaa olla takaisin Kurvin rotan kanssa samoilla kulmilla. Villit nuoruusvuodet palaavat flasbackinä takaisin mieleen, eikä niitä kyllä ole ikävä. Silti mietin mihin oikein katosi kymmenen vuotta ja miten olen yhtäkkiä kolmekymppinen pian kolmen lapsen äiti. Juurihan mä vasta muutin tähän asuntoon, odotin bussia töihin Mäkelänrinteeseen ja deittailin komeaa painijapoikaa. Kuka olisi arvannut että täällä ollaan taas?
Urban spiritiä nyt kehiin, onhan nuo lapsetkin paljasjalkaisia stadilaisia! Ihan niinkuin luultavasti tuo Sami Keron kuvaama Kurvin Rotta jonka kuvan pääsee katsomaan linkistä. En uskaltanut luvatta lainata, mut eiks oo aika otus! Ehkä tän evakkoajan jälkeen meille taas maistuu lälly lähiöelämä kaikkine tylsyyksineen. Sitä odotellessa, nyt nautitaan tästä että omaa pihaa ei tarvi kolata ja ratikka kulkee alaoven edestä. Onhan niitä lapsia ennenkin kasvatettu kaupungissa 🙂
