Kategoriat
Ura

Paluu sorvin ääreen

Kun ahdistus helpottaa

Täällä ollaan taas oman työpöydän ääressä yliopistolla, mistä ehtikin tulla ihan kamalan pitkä tauko. Viime viikon tein vielä hommaa kotoa tai olin labrassa, joten en ole ehtinyt istumaan pöydän ääreen kirjoittamaan herran aikoihin. Olo on toisaalta helpottunut, sillä olen kohdannut kaikki ohjaajani ja päässyt keskustelemaan työni etenemisestä, joka on influenssan vuoksi noin kolme viikkoa myöhässä aikataulusta.

Harmitus

Ahdistus siitä, että ei ole ollut niin reipas ja tekevä on järkyttävän suuri. Omatunto soimaa yölläkin, joten fiilis ei ole kaikista kummoisin. Toisaalta se tunne siitä, että takaraivossa kaihertaa gradu kokoajan, on se eteenpäin vievä voima. Tauot ja sairastaminen vie nimittäin motivaatiota todella paljon ja kun ahdistus kasvaa riittävän korkeaksi on sen edessä pakko nöyrtyä. Kohdata ne suurimmat pelot eli ihanat ohjaajat ja puhua avoimesti siitä, että mikä tilanne on. Vain keskustelemalla avoimesti voi jatkaa toimintasuunnitelmalla, joka on realistinen eikä tapa työllä.

Uudella innolla

Nyt tilanne on päivitetty ja työn nakuttelu jatkuu tästä taas eteenpäin. Tunteet vaihtelevat laidasta laitaan ja tämä on kyllä melkoista vuoristorataa, vaikka sitä ei ehkä ulkopuolisena arvaa. Näillä vaihtevilla mutta paranevilla fiiliksillä siis tähän viikkoon. Kuvissa viikonlopun aamupalaa. Ihanaa viikko myös teille!

Kategoriat
Ura

Valmistumisjuhlassa päärakennuksen juhlasalissa

Val­mis­tu­nut, juh­lis­ta saa­vu­tus­ta­si!

Tällaisella kirjeellä minut kutsuttiin juhlimaan kandidaatiksi valmistumista tutkintotodistuksen yhteydessä, jonka sain loppuvuodesta. Valmistumisjuhla järjestetään vain kerran vuodessa joten vaikka omasta kandin kirjoitustyöstä oli jo aikaa, oli nyt ensimmäinen virallinen tilaisuus juhlistaa sitä. Halusin ehdottomasti kokea yliopiston valmistumisjuhlan dekaanin tervehdyksineen, musiikkiesityksineen ja kuohuviinitarjoiluineen joten ilmoittauduin juhliin heti kutsun saatuani. Juhlassa kukitettiin kandidaantintutkinnon, maisterintutkinnon ja tohtoritutkinnon saaneet kaikki järjestyksessä. Tilaisuus oli oma meille Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta edellisenä ja kuluvana lukukautena valmistuneille.

Äidin sisko oli kanssani juhlimassa

Sain mukaan ihanan ja minulle tärkeän tätini ja oli mukava jakaa juhla läheisen kanssa, ajankohdan sattuessa keskelle päivää niin että mies oli töissä. Maisterijuhlaa juhlin varmasti vielä isommin koko perheen kanssa kun sen aika tulee. Koen että suurin työni oli tuossa kandidaantintutkinnossa, johon kuului kaikki ne luonnontieteiden perusopinnot, jotka eivät olleet minulle niitä helpoimpia. Siksi tätäkin oli ihana juhlistaa vaikka maisteriksikin valmistuminen on tavoitteena ja gradu hyvässä vauhdissa.

Olen saanut jo tuhannesti teiltä onnitteluja viime syksynä kun valmistuminen koitti ja muistan ne lämmöllä <3 Halusin silti jakaa teille vielä tämän hetken, sillä eihän sitä ihan joka päivä pääse osallistumaan akateemisiin juhlallisuuksiin. Kuohuviini ja kaunis kukka tuntui siksikin niin hyvältä.

Kategoriat
Terveys & hyvinvointi

Influenssa iski rokotuksista huolimatta

Kipeänä jo kohta kuukauden

Blogin kautta ei varmaan huomaa sairastelua niin helposti mutta me olemme sairastaneet jo kohta kuukauden verran. Noin kuukausi takaperin tunsin, että aina vähänkään rehkiessä tuskanhiki nousi pintaan. Mulla oli gradussa tulossa kiireistä aikaa aistinvaraisen tutkimuksen kanssa, enkä millään halunnut tulla kipeäksi. 19.3 kirjoitin postauksen Nuhainen olo ei kuulu suunnitelmiin. Sain juuri sinniteltyä sen ja heti kun labrapäivät oli tehty niin kuume nousi. Flunssa iski kunnolla päälle. Lapsille tuli angiina ja vatsatautikin oli jossain välissä. Pääsiäisen reissulla olin ihan puolikuntoinen mutta matkaan oli lähdettävä kun se oli buukattu ja onneksi se joka oli kipein olin minä eikä muksut.

Puolikuntoinen olo on jatkunut viikosta toiseen. Pelkkä flunssa ilman kuumetta tuntuu kuitenkin vähän pieneltä syyltä olla pois koulusta/töistä joten ollaan eletty arkea mutta jätetty harrastuksia vähemmälle kunnes viime viikolla jouduttiin olemaan koko viikko pois koulusta streptokokin vuoksi. Ajateltiin, että olo lähtisi jo helpottamaan mutta viime viikonloppu iski kuitenkin viimeisen niitin juhlien jälkeen. Viikon antibioottikuurista huolimatta lapsille nousi kuume joten maanantaina oli pakko mennä uudelleen lääkäriin. Tällä kertaa syyksi varmistui Influenssa B. Olimme koko perhe yrittäneet suojautua influenssalta rokotuksilla heti marraskuun alussa kun ne tulivat jakoon mutta tietysti meille kävi ohraisesti: ”Kansalliseen rokoteohjelmaan tälle kaudelle valittu rokote ei suojaa B/Yamagata-virustyypin influenssalta, jota Suomeen iskenyt B-influenssa pääosin on.”

Nyt olemme olleet samojen seinien sisällä jo ikuisuuden ja päivät menee sekaisin. Kukaan lapsista ei ole ollut koko viikolla terve ja olen itse ollut toinen jalka haudassa. Tämä köhä on ihan kamala ja kestänyt todella pitkään! Mitään lääkettäkään (Tamiflu) ei kannattanut aloittaa kun taudin alkamisesta oli kulunut liian pitkään. Nyt olemme vain yrittäneet lepäillä taudin pois.

Tänään on onneksi jo parempi päivä ja tuntuu, että tämä kääntyy pian voiton puolelle. Toivottavasti näin!