Tervehdys jälleen Annan oman navan blogista! Oon pohtinut paljon viime aikoina asioita ja omaa elämääni täysin uudenlaisesta näkökulmasta johtuen siunatusta tilastani jolta ei näköjään voi välttyä yhdessäkään postauksessa. En tarkoituksella oo luomassa tästä pelkkää raskausajan blogia mutta näin se on luonto asian näköjään ajanut sillä ajatukset päätyy siihen kuin tiet Roomaan. Alkuraskaus oli yhtä pyörremyskyä ja tunteet heittelivät laidasta laitaan. Ensimmäisenä oli ihan järkyttävän suuri huoli siitä eteneekö raskaus muutamaa viikkoa pidemmälle ja onko mahassa oikeasti ketään. Sitä seurasi realiteettien kohtaaminen ja tuli epäröinti omasta ja miehen jaksamisesta kolmen pienen lapsen kanssa. Kestääkö parisuhde raskaushuurut, tarvitaanko uusi auto, jääkö keskimmäinen kotihoitoon, missä vauva syntyy jos myydään asunto ja ollaan rakennusajan evakossa pienessä vuokrakämpässä?
t-paita, farkut ja neule: H&M Mama
Se mikä kiireisessä arjessa jää meillä valitettavasti viimeiseksi on parisuhde ja aika kahdestaan tehden jotain mukavaa. En edes muista milloin viimeksi oltaisi oltu vaikkapa vuorokautta kahdestaan miehen kanssa, sillä hän tekee paljon töitä eli vaikka lapset olisi mummolassa niin mies on todennäköisesti töissä. Viime lauantaina päästiin kuitenkin hetkeksi kahdestaan ravintolaan ja käytiin testaamassa Hans Välimäen burgerpaikka MidHill. Nuorempi lapsi eli Linnea täyttää kuun lopussa 2,5-vuotta ja alkaa vihdoin itsekin innostua ajatuksesta jäädä mummolaan yökylään. Hän on ollut sen suhteen paljon hitaammin lämpenevä kuin esikoinen joka oli pienestä pitäen mielellään oikea kyläluuta. Nyt vasta tajuan, että juuri kun tämä alkaa helpottaa ja saattaisi silloin tällöin olla mahdollisuus hetken lapsivapaaseen niin kolmas on tulossa, imetysaika tiedossa ja pikkuvauva-aika alkaa alusta. Elämä on kuin suolaa ja sokeria 😉
Huomenna mulla tulee täyteen 12 raskausviikkoa eli olen sitten viikolla 13 ja keskenmenon riski on jo hyvin pieni. Mulla on edellisistä raskauksista tallella vanha kotidoppleri ja oon sillä voinut kuunnella vauvan sydänääniä sillä uudelleensynnyttäjille ei Helsingissä neuvola-aikoja liiaksi jaella. Kävin neuvolassa kun viikkoja oli vähän päälle 8 ja seuraava aika on viikolla 22! Onneksi tosiaan tää on jo tuttua huttua mutta aika itsenäisesti tässä puolet raskaudesta mennään 🙂 Tällä hetkellä mielessä pyörii ensi viikon np-ultra ja se onko vauva kehittynyt normaalisti. Oman jännityksen siihen varmasti heittää se, että pientä pulmaa meidän perheessä esiintyy vaikka kyse ei olekaan kehitysvammasta tai kromosomihäiriöstä. Nyt tietysti toivon että mitään suurempaa ongelmaa ei ultrassa ilmene vaikka tässä onkin vuosien saatossa kasvanut jo itsekin aikamoiseksi leijonaemoksi.
Vauvan sydänäänistä lyhyen videon pääset kuuntelemaan täältä. Oikein mukavaa viikkoa ja hei, koitan saada kommenttien vastaukset ajantasalle heti kun ehdin (kröhöm *jaksan*)! 😉
