Kävin tänään luottokampaajallani Heidillä keskustassa ja tuoliin istuessa laskettiin, että edellisestä kerrasta oli yli 6kk! En voinut uskoa mutta niin se taitaa olla. Hiukset oli jälleen kerran venähtäneet pituutta ja väri päässyt kellastumaan latvoista. Hetken pyöriteltiin vaihtoehtoja ja kun kerran itse jostain syystä rakastan oikein sellaista tuhkanvaaleaa niin päädyttiin siihen. Kesä on paras aika tuolle kaikkein vaaleimmalle sävylle joten kirkastettiin look koko pään raidoilla ja lopuksi leikattiin hieman kerroksittain.
Lopputulos on mun mielestä aivan upea vaalea kesälook. Hiekkaisen pehmeä on luonnollisen näköinen ja mun mielestä nuorentaa kasvoja tummia sävyjä enemmän. Ison eron tekee luonnollisuuteen myös se, ettei mulla ole enää ripsipidennyksiä. Tää on tällainen naturelli versio, jota ei tarvitse huoltaa 🙂
Mun oma käynti on tehty blogiyhteistyönä. Paikka on sama jossa oon käynyt jo vuosia, vaikka sen nimi on vaihtuntut. Flow hair lopetti ja samalla paikalla, aivan samalla kokoonpanolla edelleen Bulevardi 5:ssä on nyt Glo Hair. Moni lukija on myös löytänyt paikalle ja niille jotka on joskus käyneet niin uusi ajanvaraus löytyy täältä -> https://glohair.asioi.fi/ajanvaraus . Sara käy samassa paikassa mutta Tanjalla. Mun hiuksia laittaa aina Heidi.
Kotona illan piristysruiskeisiin kuului ilouutinen siskon uudesta opiskelupaikasta! Hän on jo kauppatieteilijä mutta päätti hakea vuosien työnteon jälkeen oikikseen mille sydän on myöskin aina sykkinyt. Näin se vaan kolmen lapsen työssäkäyvä äiti sitten repäisi itselleen opiskelupaikan oikiksesta ja ollaan koko perhe haljeta ilosta. Aivan upea homma ja uutista juhliessa tuli vähän itsellekin ajatuksia, että kun kaksi vuotta vanhempi sisko opiskelee kohta jo toisen tutkinnon, niin pitäisikö itse aktivoitua ensimmäiseni kanssa 😉 Meidän perheen kaikki muut lapset ovat suorittaneet akateemisen loppututkinnon (ja enemmänkin) mutta mulla on omani vielä vaiheessa. Mun suurimpia haaveita on suorittaa yliopisto loppuun mutta se on ollut vaikeaa perhe-elämän viedessä mennessään. Olen itse päätökseni tehnyt siitä, että mua tarvittiin enemmän kotona mutta ehkä mun aika tulee vielä. Sain onneksi nyt keväällä yliopistolta 2,5 vuotta lisää opintoaikaa 🙂
Lukuvuosi-ilmoittautumista en oo vielä tehnyt. Oon tarvinnut miettimisaikaa miten opiskelu, lastenhoito ja työnteko kaikki onnistuisi ja millä jaolla. Taloudelliset paineet on kovat, onhan meillä iso uusi talo,toisaalta imetän vielä Amosta joka taas jarruttaa omia haluja olla kotoa pitkiä päiviä poissa ja mitä vielä. Syitä on riittämiin tekemään jokaisesta päätöksestä ristiriitaisen. Miten yhdestä äidistä riittää kaikkeen tähän? Ja saako tässä maailmassa haluta ”kaiken”? Tuntuu että on paheksuttavaa jos haluaa sekä perheen, työn että kodin. Vai minkälaisiin asenteisiin te olette törmänneet?
Kevään oon onneksi paiskinut töitä ja osittain sen ansiosta tilanne on se, että saadaan talo rapattua tänä kesänä. Työ alkaa ensi maanantaina ja en voisi olla onnellisempi! Musta keskeneräinen kivimöhkäle muuttuu valkoiseksi, viimeistellyksi taloksi kuukauden aikana. Valmiit julkisivut on enemmän kuin jees.
Opintopäätös -jätetään hautumaan.
7 vastausta aiheeseen “Oi voi opintie”
Hei, itse aloitan nyt syksyllä myös yliopisto-opinnot toisella paikkakunnalla. Hieman mietityttää kuinka järjestän elämäni, kun töissäkin pitää ainakin osa-aikaisesti käydä. Lapset ovat päivähoidossa (vajaa 4v ja 1v 3kk) joten sen puoleen ei ole ongelmaa. Mutta innoissani olen tulevista opinnoista, koska nykyinen työni on sellaista mitä en loppuelämääni todellakaan halua saati jaksa tehdä. 🙂 Mutta asioilla on tapana järjestyä. Iloista kesän jatkoa! 🙂
Älä Anna mieti odotuksia tai vaatimuksia ulkoapäin vaan tee sitä mistä itse eniten nautit. Jokainen tekee omat päätöksensä mutta mun mielestä sä oot aika paljon jo ollut kotona ja elänyt perheelle ja voisit vallan hyvin irrottautua vähän kotoa jo omiin hommiin eli opiskelemaan. Jos siis onn paloa siihen?
Mulla on kaksi pientä lasta ja aion hakeutua yliopistoon ensi vuonna maisteriohjelmaan eli ns. uusi alku, pohjalla on AMK tutkinto. Kerran me vaan eletään ja täytyy miettiä myös uraa, niin ne miehetkin tekee! Lapset kasvaa ja ei välttämättä ole kiva 50v iässä huomata että ne omat perheen ulkopuoliset unelmat jäivät toteuttamatta?
Tee kuten susta itsestä parhaalta tuntuu, uskon että olet sen verran tunnollinen äiti ettet edes tekisi liian ”radikaaleja” muuveja, mutta mun mielestä esim. imetys voi olla yksi asia mistä ei automaattisesti tarvitse pitää kiinni jos se estää esim. opiskelun. Ja ainahan voi imettää vaan vaikka aamulla ja kerran illalla?
Kuuntele omaa sydäntäsi!
Kaunis tukka, kaunis nainen ja onnea siskolle!:)
Kiva uusi tukka! Hyvä muistutus mullekin, että voisin tehdä jotain omalle kuontalolleni…Mä olen siitä onnellisessa asemassa, että oon tainnut löytää mun unelma-ammatin. Lisäkoulutuksella voin edetä esimiestasolle mut se ei taida mua kiinnostaa. Firman sisällä itseään ja taitojaan voi kehittää jonkin verran, mutta kyllä terveydenhuolto on se mun juttu!
Hitsi noi Niken kengät on kivat! Ja sä oot laihtunut, näkee selvästi 🙂
Hei!
Tuo myönnetty lisäaika kannattaa ottaa tosissaan, nykyään ei ole enää automaattista että sitä saa. Tiedän tapauksia, jotka ovat hakeneet kolme kertaa kun gradu on tekemättä (oletuksella kyllä lisäaikaa saa aina), ja sitten kolmannella kerralla onkin lisäaika evätty. Eikä siinä mikään auta. Suosittelen lämpimästi tekemään niitä opintoja antamasi suunnitelman mukaan, voi olla ettei lisäaikaa enää tulekaan.
Tämä minkä minä sain kuuluu lakisääteisesti äitiyslomista eli jokaisesta äitiyslomasta saa jatkoaikaa ilman hakemusta. Äitiysloma ei koskaan lyhennä opintoaikaa! Toki jos on ns. muuten vain poissa niin hakemus saatetaan hyljätä mutta onneksi mä en oo vielä siellä 😉 Äitiysloman lisäksi ainakin armeija oli myös pätevä syy. En muista mitä muita niitä oli 🙂
Sehän on hieno juttu! 🙂 Nykyään tuon lisäajan kanssa on ilmeisesti aika kirjavia käytäntöjä yliopistoista ja tiedekunnista riippuen. Lakisääteiset on tietysti eri juttu.